" Koneellista ilmanvaihtoa vaativat ne, jotka siitä hyötyvät. Siis lvi-alan liikkeet ja asiantuntijat. Suuntaus on sama kaikkialla: meidät yritetään pakottaa asumaan laitebisneksen ja teollisuuden ehdoilla. Vuosisatainen rakentaminen hengittävine perinteisine materiaaleineen ja luonnollisine ilmanvaihtoineen on liian halpa, yksinkertainen ja terveellinen kelvatakseen kulutusyhteiskunnalle. Suomea ajetaan asetuksilla ja uhkauksilla samaan laiteriippuvaiseen, kalliiseen suuntaan kuin Amerikkaa ja Japania.
Koneellisella ilmanvaihdolla saadaan raikas sisäilmasto vain sillä ehdolla, että laitteisto on hyvin huollettu. Tämä merkitsee jatkuvia kustannuksia kalliin asennuksen lisäksi. Mitä monimutkaisempi järjestelmä, sitä alttiimpi se on häiriöille - painovoimainen toimii vaikka sähkö olisi poikki. Korviin kuulumaton piilomelu on ihmiselle painostavaa, enkä ole varma edes tasalaatuistetun ilman terveellisyydestä. Koneelliseen eli "hallittuun ilmanvaihtoon" kuuluu myös muovitiivistys.
"Luonnollinen ilmanvaihto on tänä päivänä luonnotonta", kirjoitti eräs lvi-tekniikan asiantuntija. Tämä kertoo sen, millä tasolla alan opetus meillä on. Onneksi todellisuus ei sentään ole näin synkkä. Saksassa ja Ruotsissa painovoimaiseen ilmanvaihtoon suhtaudutaan vakavasti. Koneellisuuden vastarintaa on Japanissakin. Tokion ekomessuilla esiteltiin hengittäviä pellavaeristeitä ja huokoisia kuitulevyjä - jos omistaisin täällä asunnon, verhoilisin sen kauttaaltaan niillä. Tarjolla oli myös nykyaikaiseen suunnitteluun perustuva, säädettävä pientalon luonnollinen ilmanvaihtojärjestelmä. Siihen suuntaan toivoisin tulevaisuuden Suomessakin kehittyvän".
Teksti on lainaus arkkitehti Panu Kailan kolumnista uusimmassa Talo & Koti-lehdessä, jossa Kailan kolumni joka toisessa numerossa ilmestyy aikaisemman joka numeron sijaan. Kaila asuu nykyisin Tokiossa Geidai-yliopiston kansainvälisenä vierailevana professorina.
pk
Koneellisella ilmanvaihdolla saadaan raikas sisäilmasto vain sillä ehdolla, että laitteisto on hyvin huollettu. Tämä merkitsee jatkuvia kustannuksia kalliin asennuksen lisäksi. Mitä monimutkaisempi järjestelmä, sitä alttiimpi se on häiriöille - painovoimainen toimii vaikka sähkö olisi poikki. Korviin kuulumaton piilomelu on ihmiselle painostavaa, enkä ole varma edes tasalaatuistetun ilman terveellisyydestä. Koneelliseen eli "hallittuun ilmanvaihtoon" kuuluu myös muovitiivistys.
"Luonnollinen ilmanvaihto on tänä päivänä luonnotonta", kirjoitti eräs lvi-tekniikan asiantuntija. Tämä kertoo sen, millä tasolla alan opetus meillä on. Onneksi todellisuus ei sentään ole näin synkkä. Saksassa ja Ruotsissa painovoimaiseen ilmanvaihtoon suhtaudutaan vakavasti. Koneellisuuden vastarintaa on Japanissakin. Tokion ekomessuilla esiteltiin hengittäviä pellavaeristeitä ja huokoisia kuitulevyjä - jos omistaisin täällä asunnon, verhoilisin sen kauttaaltaan niillä. Tarjolla oli myös nykyaikaiseen suunnitteluun perustuva, säädettävä pientalon luonnollinen ilmanvaihtojärjestelmä. Siihen suuntaan toivoisin tulevaisuuden Suomessakin kehittyvän".
Teksti on lainaus arkkitehti Panu Kailan kolumnista uusimmassa Talo & Koti-lehdessä, jossa Kailan kolumni joka toisessa numerossa ilmestyy aikaisemman joka numeron sijaan. Kaila asuu nykyisin Tokiossa Geidai-yliopiston kansainvälisenä vierailevana professorina.
pk
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ongelmana on se, että miten saavuttaa normit, kun tietty litramäärä ilmaa tulee vaihtua kahden tunnin välein. Moni luulee, että koneellinen i. on ainoa vaihtoehto normien täyttämiseen. Painovoimaisella ilmanvaihdolla saavutetaan normit myös jos se on oikein tehty ja suunniteltu. Jos pystyy osoittamaan rakennusvalvonnalle, että ilma riittävästi vaihtuu niin mikään ei kiellä rakentamasta painovoimaista ilmanvaihtoa. Talvellahan se ainakin toimii hyvin kun on lämpötila eroja. Kesä voi olla ongelma, kun sisällä ja ulkona on sama lämpötila.
Oli tuossa taannoin ark-, lvi-, ja rakennepalaveri pientalosta, joka oli eristeharkolle piirretty. Ihmettelin, kun lvi-insinööri kysyi, haluanko painovoimaisen vai koneellisen ilmanvaihdon: oletin että pullotalossa koneellinen olisi välttämätön. Inssi totesi, että itselleen hän toteuttaisi ainoastaan painovoimaisen ilmanvaihdon. Totesi, että kattoon tulisi tässä tapauksessa useampi läpivienti, eikä hinta olisi konelliseen verrattuna ainakaan halvempi. Hylkäsin ehdotuksen painovoimaisesta, mutta koska suunnitteluprojektikin on vielä vaiheessa, kaikki on vielä periaatteessa mahdollista.
asumme 1960 rakennetussa ok-talossa jossa ei ole kuin liesituulettimen reikä asuinpuolella,vessassa ja saunaosassa on omat tuuletuskanavat.Sisäilmassa ei ole ollut valittamista.Ainoastaan makuuhuoneissa jos on ovet yöllä kiini,on aamulla vähän tunkkainen ilma.Seinissä ei ole muovia vaan tervapaperi.Oiskohan tuo vielä nykyaikana toimiva ratkaisu,pienellä viilauksella tietekin?