Allaoleva lainattu Tiinamuori /palstalta dobermannit.
Jos olen vuonna 1973 (22-vuotias olin itse silloin) ostanut sakemanninartun, joka ei lainkaan vastannut toiveitani, vaan oli ihan liian arka ja pehmeä. Säikky, pelkopurija. Totteli kyllä minua tosi hyvin, ei siinä tottelemisessa mitään moittimista.
Sitten, 20 vuotta myöhemmin, "erehdyin" taas. Juuri siksi, kun kaikki olivat sitä mieltä, että saksanpaimenkoira on ihan totta paras käyttökoira!
Sakemanninarttu taas perheeseen, ja ihan samanlainen oli, kuin se aiempikin. Liian pehmeä, liian arka. Paitsi pehmeä ja arka, myös haluton liikunnalliseen aktiviteettiin. Eli seisoi kotimme portilla kurkistelemassa, että "eivät kai nuo nyt taas ole lenkille menossa?" Ja jos vein juoksemaan pyörällä, niin tassut kuluivat rikki jo alta viiden kilometrin matkalla. (Sellaista ei ole ikinä tapahtunut näillä dobbereilla, ei edes kymmenen kilometrin jälkeen.)
Molemmat sakemannit olivat kuitenkin ihan oikeiden suomalaisten sakemannikasvattajien kasvattamia paperikoiria. Nimenomaan, paperikoiria!
Alta lipan? Jos sinulla on ollut neljä hyvää sakemannia, ja minulla vähintäänkin yhtä monta hyvää dobberia, niin miksi ihmeesssä pitää väittää jonkun vetäneen jotakuta "alta lipan" (en muuten edes ymmärrä moista sanontaa, en ainakaan ehkä oikein, olettaisin..)
Voihan olla niinkin, että minulla on sakemannien suhteen elämässäni ollut tosi huono tuuri, ja vastaavasti dobberien kanssa tosi hyvä tuuri. Sinulla taas juuri päinvastoin. (Vai onko sinulla siis dobberia ikinä ollutkaan?)
Miksi sen takia meidän pitäisi syytellä toinen toistamme, jotta alta lipan jotain..? Ei kai saksanpaimenkoirien maine hyvänä käyttökoirana voi olla niin heikoissa kantimissa, että ne minun muoriskan kahdesta huonosta kokemuksesta ihan ojaan selälleen kaatuvat, koko rotu??
Äimistelee kaikenlaisia eläviä rakastava muoriska
Jos olen vuonna 1973 (22-vuotias olin itse silloin) ostanut sakemanninartun, joka ei lainkaan vastannut toiveitani, vaan oli ihan liian arka ja pehmeä. Säikky, pelkopurija. Totteli kyllä minua tosi hyvin, ei siinä tottelemisessa mitään moittimista.
Sitten, 20 vuotta myöhemmin, "erehdyin" taas. Juuri siksi, kun kaikki olivat sitä mieltä, että saksanpaimenkoira on ihan totta paras käyttökoira!
Sakemanninarttu taas perheeseen, ja ihan samanlainen oli, kuin se aiempikin. Liian pehmeä, liian arka. Paitsi pehmeä ja arka, myös haluton liikunnalliseen aktiviteettiin. Eli seisoi kotimme portilla kurkistelemassa, että "eivät kai nuo nyt taas ole lenkille menossa?" Ja jos vein juoksemaan pyörällä, niin tassut kuluivat rikki jo alta viiden kilometrin matkalla. (Sellaista ei ole ikinä tapahtunut näillä dobbereilla, ei edes kymmenen kilometrin jälkeen.)
Molemmat sakemannit olivat kuitenkin ihan oikeiden suomalaisten sakemannikasvattajien kasvattamia paperikoiria. Nimenomaan, paperikoiria!
Alta lipan? Jos sinulla on ollut neljä hyvää sakemannia, ja minulla vähintäänkin yhtä monta hyvää dobberia, niin miksi ihmeesssä pitää väittää jonkun vetäneen jotakuta "alta lipan" (en muuten edes ymmärrä moista sanontaa, en ainakaan ehkä oikein, olettaisin..)
Voihan olla niinkin, että minulla on sakemannien suhteen elämässäni ollut tosi huono tuuri, ja vastaavasti dobberien kanssa tosi hyvä tuuri. Sinulla taas juuri päinvastoin. (Vai onko sinulla siis dobberia ikinä ollutkaan?)
Miksi sen takia meidän pitäisi syytellä toinen toistamme, jotta alta lipan jotain..? Ei kai saksanpaimenkoirien maine hyvänä käyttökoirana voi olla niin heikoissa kantimissa, että ne minun muoriskan kahdesta huonosta kokemuksesta ihan ojaan selälleen kaatuvat, koko rotu??
Äimistelee kaikenlaisia eläviä rakastava muoriska
Vastaukset 16
Vanhimmat
plaa plaa plaa
Säännöllisin väliajoin ko. kirjoittelija moittii sakut paskoiksi ja aina muistaa mainita, ettei niitä saa ulos lenksalle matkaan ja anturat ei kestä. Täyttä paskaahan se on, kuten me kaikki saku-ihmiset tiedämme, mutta jätetään muorin kommentit omaan arvoonsa ja ollaan onnellisia, että ei kuulu meidän rodun harrastajiin enää.
satunnaiselta vierailijalta :
Suurin osa tällä palstalla kirjoittelevista "sakuihmisistä" tuntuu olevan helvetin sisäsiittoista sakkia. Täällä väännätte kättä eri linjoista, ilmiannatte rikkonaisten koirienne kasvattajia ja jakelette hoitovinkkejä ihmerotunne nivelrikkoihin sun muihin sairauksiin mutta auta armias jos tulee yksikin (tässä tapauksessa ihan vain omakohtainen kokemus ?) poikkipuolinen kommentti rintintineistänne niin joukolla kimppuun.
Mikset poiminut jonkun pikkutytön mielipidettä siitä että chihu on kyllä ihqumpi mitä tipsu ?
Mutta eihän se olisi kivaa. Muistitko tonkia myös rotikkapalstan läpi, siellähän olisi joku voinut olla vaikka sitä mieltä että rottis on parempi ?
Kai nyt ihmisillä saa olla erilaisia mielipiteitä ja käsityksiä eri roduista. Oli sitä kokemusta tai ei.
Mulla on ollut 22 vuoden aikana 14 sakemannia. Aina useita yhdellä kertaa. Kaksi on kuollut ali-ikäisenä vatsalaukunkiertymään. Yhdellä on ollut huonot lonkat. Kaikki muut ovat olleet terveitä.
Mun koirat ovat kaikki olleet liikkumishaluisia, ollaan tehty pari kolme kertaa viikossa noin 15 km:n lenkki, muina päivinä pienempää liikuntaa. Aina koirat ovat kaikki olleet ihan täpinässä, kun ovat päässeet liikkumaan. Kenelläkään ei ole ikinä ollut tassun pohjat rikki.
Olen pahoillani, jos tämän jutun aloittajalla on ollut huonoa tuuria. Tai ehkä hän on osaamaton ostaja. Pentu pitää osata ostaa. Minä osaa valita yhdistelmän, josta koiran haluan. Näen myös jo luovutusikäisestä pennusta, millainen siitä tulee. En mitään kovin ihmeellistä, mutta ainakin sen, jos se on pehmeä tai arka.
Pikku vinkki. Jos vielä joskus erehdyt ostamaan saksanpaimenkoiran, pyydä joku koiria tunteva mukaan valitsemaan. Ja koiranpitoosikin voit varmasti kiinnittää huomiota. Miten pidät pentua? Jos et pidä sakemanneista, käyttäydytkö niitä kohtaan oikeudenmukaisesti?
TÄÄ oli paras teksti vähään aikaan minkä olen lukenut..."Tipahdin penkiltä"=)))))
Mahtaako kukaan täällä tietää, mikä ero on mielpiteiden esittämisellä (joo, jokaisella oikeus mielipiteeseen) ja mielpiteiden esittämisellä ikään kuin ne olisivat faktoja?
Mahdat olla rekkaamattoman /seropin säälittävä omistaja? Jos henkilöllä on saksanpaimenkoira, hän mielellään vaihtaa mielipiteitä muiden ko. rodun edustajien omistajien kanssa (oho, oliko liian vaikea lause sinulle?). Kyllähän ko. rodun kysessä ollessa eri linjat, jalostus ja rodun terveys on melko olennaisia keskustelunaiheita. Sen ymmärtää jokainen SAKSANPAIMEN-IHMINEN!
paitsi etten ollut aloittaja enkä siteerauksen kirjoittaja...
juuri ajoin takaa :)
Olen ihan vain ihminen, en saksanpaimen-ihminen (onko se sama kuin poliisikoira ?!) - siksi ymmärrykseni on välillä vajaa.
LOL !!!!!
jutun alkuperäistä kirjoittajaa. Sinähän vaan siteerasit jutun tälle palstalle. Anteeksi, jos ilmaisin itseni huonosti.
Samaa mieltä kuitenkin ollaan. ; ))
Olisikohan mitenkään mahdollista mennä jollekin toiselle palstalle haukkumaan sakujen omistajia kuin sille, minkä nimi on "saksanpaimenkoirat"? Yhdyn edelliseen.
soita lordille
erottanut noita luonteenpiirteitä pennusta vai oletko omilla toimillas saanut koirasta kuin koirasta rotuun katsomatta kusipään?
Nyt se vaahtoaa yleistä koirista -palstalla tupakoinnista. Oliskohan jotenkin vähän sellainen natinativalivali-tapaus. Onneksi ei asu naapurissa tällanen ns. koiraihminen.
Ihan vain "heräsi epäilys" olisikohan nyt niin, että muoriska on pilannut molemmat koiransa? Laittanut nuoren koiran niin ahtaalle, että se on mennyt kellariin ja pysynyt siellä. Se, että koirasta pieksee pois kaiken itsetunnon ei tarkoita sitä, että koira olisi pehmeä. Tuskin mikään koira tuollaisen emännän kanssa haluaa mihinkään lähteäkään.
Joskus peiliin katsominen auttaa. Vai eikö muoriska ole kuullut, että 99 % vika on siellä hihnan toisessa päässä? Ainiin, paitsi jos kyseessä on pyhä Tiinamuori, jolla on kokemusta satoja vuosia.
Nyt se on yleistä koirista -palstalla riehumassa ja saa aikasta negatiivista vastaanottoa...