onko käynyt koskaan mielessä vaihtaa nörteily raksahommiin ??
Edesottamuksia keskusteluissa seuranneena on tullut sellainen mielikuva että itse kun olet paljon asioista ottanut selvää ja kaiketi myös käytännössä totettanutkin, niin eikö sinun pienimuotoiselta pisnes pohjalta kannattaisi ryhtyä mestariksi tai vastaavaksi rakennusalan konsultiksi ?
Siis en vittuillakseni kysy, vaan ihan puolivakavissani.
Itse myös rakennellessani on tullut sellainen fiilis että tekisin sitä hommaa paljon mielummin kuin tätä leipätyötä.. Siis näin ajatuksen asteella, tuskin mulla kuitenkaan kanttia kokeilla siipiä sillä alalla...
Mukava olisi kuulla myös muiden rakentajien fiiliksiä, onko käynyt kuten minulle, eli raksaaminen maistuu paremmalta kuin päätteen takan nysvääminen !??
Luin muuten sinun tarinasi tuosta aikaisemmasta ketjusta, ja täytyy sanoa että mielikuvat muuttui ja taidat sittenkin olla sitkeä sissi, vaikka
Välillä kyllä olen ollut erilinjoilla siitä kuinka syvällisesti kannattaa kaikkia rakennustekniikan hienouksia aina ottaa..
Mutta kyllä se on upea tunne sitten kun saa sen viimosen listan napsastua kiinni, lämmittää saunan ja naatiskella...
Toivottavasti ei tulisi kovin tyhjä olo kun kaikkea tätä ei enää ole...
Edesottamuksia keskusteluissa seuranneena on tullut sellainen mielikuva että itse kun olet paljon asioista ottanut selvää ja kaiketi myös käytännössä totettanutkin, niin eikö sinun pienimuotoiselta pisnes pohjalta kannattaisi ryhtyä mestariksi tai vastaavaksi rakennusalan konsultiksi ?
Siis en vittuillakseni kysy, vaan ihan puolivakavissani.
Itse myös rakennellessani on tullut sellainen fiilis että tekisin sitä hommaa paljon mielummin kuin tätä leipätyötä.. Siis näin ajatuksen asteella, tuskin mulla kuitenkaan kanttia kokeilla siipiä sillä alalla...
Mukava olisi kuulla myös muiden rakentajien fiiliksiä, onko käynyt kuten minulle, eli raksaaminen maistuu paremmalta kuin päätteen takan nysvääminen !??
Luin muuten sinun tarinasi tuosta aikaisemmasta ketjusta, ja täytyy sanoa että mielikuvat muuttui ja taidat sittenkin olla sitkeä sissi, vaikka
Välillä kyllä olen ollut erilinjoilla siitä kuinka syvällisesti kannattaa kaikkia rakennustekniikan hienouksia aina ottaa..
Mutta kyllä se on upea tunne sitten kun saa sen viimosen listan napsastua kiinni, lämmittää saunan ja naatiskella...
Toivottavasti ei tulisi kovin tyhjä olo kun kaikkea tätä ei enää ole...
Vastaukset 11
Vanhimmat
...vaikka en olekaan tarkoittamasi henkilö.
Jos saisi kesällä ja poudalla rakentaa, niin voisin kyllä harkita rakennusalalle siirtymistä tämän päätteen tölläämisen sijasta.
Mutta kyllä omat kokemukset talvirakentamisesta on sellaiset, että ei kiitos. Eipä se herkkua vesisateessakaan ole. Tietty, jos sisähommiin erikoistuisi, niin sitten kyllä !
että raksahommat aina herkkua olisi, eikä liikaa kannata romantisoida. Mutta monesti töistä palatessa on kumma fiilis, eli toisaalta väsynyt, mutta kuitenkaan mitään fyysistä ole tehnyt.
Eikös se kroppakin jotain työtä vaadi pysyäkseen kunnossa, ja pollakin tuulettuu kun tekee jotain käsillään.
Hölmöä mun mielestä lähteä jonnekin punttisalille tekemään koneisiin liikkeitä kuin joku robotti..
Vaikka sitten metsätöihin ja klapeja pilkkomaan.
Siihen se on mennyt, että työt on tällasta nysväämistä ja liikunnan tarve tyydytetään saleilla, eikä hyötyliikunnasta tietoakaan..
Omakotirakentaminen on (kalliine virheineenkin) kannattavaa, se perustuu reippaaseen veronkiertoon ja ansiottomaan arvonnousuun. Se on myös kivaa, kivampaa kuin typerien muistioiden väsääminen ihmisille, joita ei voisi vähempää kiinnostaa...
Ihan oikea yrittäminen rakennusalalla on kovaa, riskialtista ja parhaimmillaankin vain kohtuullisesti palkattua työtä.
Ja sitten kun puhutaan oikein kirvesmiehen hommasta... onhan se hauskaa ja hyvin palkattua, kesällä. Talvet on yhtä helvettiä. Ei tekisi mieli kaivaa työpöytää tammikuussa esille lumesta pimeässä, kello seitsemän aamulla.
Vaikka mitä väliä, talvethan ollaan kuitenkin työttömänä, ja kun lama tulee, niin kesätkin.
Sori, tää oli raksaajalle, tuli vaan mieleen...
väärällä alla.. mutta ilman romatisointiakin ns. käsillätekeminen on alkanut kiinnostaa yhä enemmän. Ehkä sitä nyt vasta kolmevitosena tietää paremmin mistä oikeasti tykkää.
insinööriksi tulin lähinnä ajautumalla ja kai silloin ympäristökin enemmän arvosti tällaista siistiä sisätyötä, hienoa olisi jos koululaitos enemmän huomioisi myös ns. kädentaitoja ja niissä lahjakkaita ihmisiä.
Itse tänäpäivänä ihailen suuresti todellisia ammattimiehiä. Ajatelkaa vaikka jotain pätevää puuseppää, kuinka upeita huonekaluja saavat aikaan simppeleillä työkaluilla.
Tai nämä loistoristeilijät, jonkun nekin on tarvinnut tehdä, ei riitä että insinööri vain piirtää..
lisätään kiukutteleva pientalon kertarakennuttaja jolla ei ole asioista mitään käsitystä, kiukuttelee kokoajan rahasta, eikä ymmärrä koko asiasta höttäsen pöläystä, kyllä on hienoa istua siellä pöydän takana suunnitelemassa eikä toivottavasti koskaan tapaa niitä asiakkaita.
Minä vaihdoin it-alan myyntihommat remonttihommiin. Olin jo pitkään harrastusmielessä käynyt auttamassa ystäviä ja kylän miehiä erilaisissa remonteissa.
Neljä vuotta sitten kyllästyin kilpailemaan hupenevista työpaikoista ja katteista. Ensin tarjosin itseäni useillekin rakennusfirmoille. Kun heitä ei kiinnostanut, rekisteröin toiminimen ja panin lehteen ilmoituksen. Otin ensin pieniä ja helppoja hommia. Kävin kursseja, ostin lisää työkaluja jne. Nyt ei enää tarvitse ilmoitella lehdissä.
Erilaisia korjaushommia, jotka eivät kiinnosta isoja rakennusliikkeitä on riittävästi nykyisille ja uusillekin tekijöille. Markkinat ovat hyvin kehittymättömät ja yleinen laatutaso heikko tai välttävä. Alalle on melko helppo tulla ja jos suhtautuu työhönsä vakavasti elättää itsensä ja perheensä.
Rohkeasti vaan yrittämään.
Ja jättää ne hankalat hallinolliset työt minimiin.
Asiakkaiden ei kannata teettää remontteja pimeästi. Kotitalousvähennys antaa apua maksamiseen ja työlle saa takuun.
Enkä minä suostu tekemään pimeästi. Jos joku lupaa maksaa pimeästi, hän tuskin aikoo maksaa mitään.
Kirjanpidon teetän tilitoimistossa ja laskutuksen hoidan itse. Kun tekee selkeät tarjoukset, sopimukset ja laskut syntyvät lähes itsestään.
TYTÖT!!
Kaipaatte miesten töihin.
Olishan kiva nähdä joku konttoristi oikeissa töissä eikä vaan suoristamassa pukuaan.
Varokaa sillä täällä saattaa "kynsi" katketa !!!
Mestariksi tai rakennusalan konsultiksi yhden työmaan kokemuksella . HERÄÄ! älä unta näe. Ei se nyt sentään niin yksinkertaista se rakentaminen ole ,siellä täytyy hallita myös ne puutalot ja kaikki muutkin rakentamiseen liittyvät asiat. Timpuriksi myöskään on vielä liian aikaista ,siinä työssä jo työkalujen käytön opetteluun menee enemän kuin kolme vuotta. Mutta appariksi pääset heti, pistä yhteystiedot maksan heti näkemättä 10€/h sinulle.
>onko käynyt koskaan mielessä vaihtaa nörteily raksahommiin ??
On ollut mielessä, monastikin. On sitä ulkopuolisetkin ehdottaneet. Viimeksi muurari.
>Edesottamuksia keskusteluissa seuranneena on tullut sellainen mielikuva että itse kun olet paljon asioista ottanut selvää ja kaiketi myös käytännössä totettanutkin, niin eikö sinun pienimuotoiselta pisnes pohjalta kannattaisi ryhtyä mestariksi tai vastaavaksi rakennusalan konsultiksi ?
Joop. Joskus puolivakavissani olen miettinyt että osa-aikaisesti tuota vois kokeillakin. Itse tekemiseen mun ei monissa kohdin kannata kajota kun oon niin hidas ja pikkutarkka nysvääjä. Mutta muutoin palveluille vois olla markkinarakoa. Ja muutoin (jos suunnitelma pitää että rakennan vain kerran) mun oppima tieto jäis jatkossa hyödyntämättä.
Ensimmäinen askel olisi kyllä käydä muuntokoulus tietotekniikkainssistä raksainssiksi. Jos ei mitään rakennusalan tutkintoa ois niin enpä ehkä kehtais alkaa, vaikka remonttireiska on hyvä esimerkki että kyllä sitä ihan asiasta tietämätönkin voi tekemällä tulla rakennusalan maineeseen.
Mutta saapa nähdä. Jos nyt ensin tuo oma valmiiksi. ;-)
Ja yhden tehtyään sitä on spesialisti vasta sen yhden mallin talon tekemisessä.
>Mutta kyllä se on upea tunne sitten kun saa sen viimosen listan napsastua kiinni, lämmittää saunan ja naatiskella...
Tsai jai jai! Nam!
Oli mullakin kuule upea hetki kun viime syksynä ajoin auton omaan LÄMPIMÄÄn autotalliin ja aloin opetella lokasuojan ruostevaurioiden paikkausta. Aivan käsittämätön hyvä fiilis. Ei enään auton tuunausta pakkasessa ja räntäsateessa tai hopussa TI hallissa. ;-)
>Toivottavasti ei tulisi kovin tyhjä olo kun kaikkea tätä ei enää ole...
Voi tulla kriisi. Mutta enpä murehi siitä. Päivä kerrallaan, tai ainakin sinnepäin.