"Mitä? Minäkö?", ihmettelin
ja sormella itseäin osoitin
mikä lie ollutkin aiheemme
sillä kohtauksen pienen aiheutin
Kun hän miltei hepulin sai
tuosta eleestä pienestä kai
ja valisti minua tyhmää näin
etten enää tuota tekisi väärin päin:
"Älä sormellas osoita milloinkaan
kohti sydäntäs, rakasta, ainoaa
siitä pahaa vain koituu, usko vaan
epäonni sua alati vainoaa!"
Tuota taikauskoa ihmettelin
kai silloin, ja yhä, tietenkin
siksi sydäntäin
ainoaa uhkaamaan
olen Amorin päästänyt
ainoastaan
ja sormella itseäin osoitin
mikä lie ollutkin aiheemme
sillä kohtauksen pienen aiheutin
Kun hän miltei hepulin sai
tuosta eleestä pienestä kai
ja valisti minua tyhmää näin
etten enää tuota tekisi väärin päin:
"Älä sormellas osoita milloinkaan
kohti sydäntäs, rakasta, ainoaa
siitä pahaa vain koituu, usko vaan
epäonni sua alati vainoaa!"
Tuota taikauskoa ihmettelin
kai silloin, ja yhä, tietenkin
siksi sydäntäin
ainoaa uhkaamaan
olen Amorin päästänyt
ainoastaan
Vastaukset 1
Vanhimmat
Hienoa, että osaat kirjoittaa rakkaudestakin hauskasti, etkä synkistele.
Hyvää illan jatkoa sinulle.