Kertokaapa ihan konkreettisesti, mitä lisäarvoa ko. koulutusohjelma tuo amk:n perustutkintoon? Mitä siellä tehdään, joka tuo niin suuren lisän teidän kompetenssiin, että rinnastus ylempään korkeakoulututkintoon voidaan tehdä.
Ihan mielenkiinnosta tätä kysyn, kun olen itse ekonomi. Kaverini, joka lukee ylempää amk-tutkintoa, sanoi sen olevan lähinnä kirjekurssi. Mutta otanta on hieman liian pieni validien johtopäätösten tekoon, niinpä kutsun teitä, arvon käytännön ammattilaiset, keskustelemaan tästä asiasta.
Olkaa hyvät.
Ylempi AMK-tutkinto
44
3244
Vastaukset
- tehdä.
Heikko provo. Amk. ei ole akateeminen oppilaistos, vaan ammatilliseen koulutukseen suuntautunut koulu, kuten nimikin kertoo. Millään jatkotutkinnolla se ei akateemiseksi muutu, eikä nimenmuutoksilla.
Amis on amis, vaikka kirjekurssilla keittäis.- Riksu
...hieman tarkkaavaisuutta, jos tarkkaan luet, niin rinnastus tehdään lakitekstissä ja minä kysyin perusteluja sille konkretian tasolla niiltä, jotka ko. koulutusohjelmassa opiskelevat.
- erilaista.
Riksu kirjoitti:
...hieman tarkkaavaisuutta, jos tarkkaan luet, niin rinnastus tehdään lakitekstissä ja minä kysyin perusteluja sille konkretian tasolla niiltä, jotka ko. koulutusohjelmassa opiskelevat.
Eihän amk. ole mikään opisto, vaan koulu, kuten nimikin kertoo.
Täällä opitaan tekemään tekemään tiettyä työtä. Yliopistojen, valtaosin ulkomaisten yliopistojen, tekemää tutkimusta sovelletaan kullakin koulutus alalla. Tästä tulee tuo korkea- liite. Ammattikoulussa opitaan perustekniikka, amk.ssa uudemmat virtaukset. Amk. ei ole opisto, vaan koulu mutta hyvä ja arvostettava sellainen.
Ajatellaan vaikkapa laivaa. Konehuoneen miehet ovat pääosin entisiä teknikkoja ja nykyisin amk.laisia. Siellä tarvitaan käytännön osaamista, laivaa ei voida jättää ajelehtimaan, joten viat täytyy korjata ja tällöin usein tarvitaan sorvia, hitsauskamoja ja lihaksia. Näitä taitoja tarvitaan ja ne amk.ssa opiskellaan.
Laivan moottoreiden kehityksestä ja niiden suunnittelusta, lujuuslaskelmista ja kaikenlaisesta muusta vastaavat sitten tutkimustyötä jo opiskeluaikoinaan tehneet diplomi- insinöörit.
Ison yhtiön kohtuullisen kokoisen konttilaivan konepäällikkö on tyypillisesti opistoinsinööri, tulevaisuudessa amk. insinööri ja palkat ovat vertailukelpoisia ison yhtiön diplomi- insinöörin palkkoihin. Ainakin rivi d-i.n. tottahan d-i voikin sitten yletä aivan huipulle asti. Mutta kyllä käytännön osaajia, amk.n insinöörejä tarvitaan ja arvostetaan.
Myös perämiehet valmistuvat amk.sta. Kippariksi haluava tarvitsee kyllä laajemman sivistyspohjan, kuin mihin amk. pystyy. Ikävä kyllä.
Mutta merivoimat-> amk.-> turun yliopiston diplomimerikapteenitutkinto mahdollistaa toimimisen hyvin monenlaisten alusten päällikkönä.
Kunnia sille, kelle kunnia kuuluu. Ja kunnia ja kunnioitushan kuuluvat jokaiselle ihmiselle.
- kyllä saa
Mutta tältä palstalta tuskin sen luotettavampaa vastausta saat kuin kirjekurssikaveriltasikaan.
Tutkinnon sisällöstä on sitä suorittamattoman ihan turhaa lähteä mitään arvailemaan. Näin myös minkä tahansa tutkinnon suhteen.
Ja toisaalta mitäpä tuo ekonomia liikuttaa. Olethan suorittanut ylivertaisen AKATEEMISEN tutkinnon ja sinut voidaan laskea jumalasta seuraavaksi. Joten ei huolta, kyllä sinua edelleenkin arvostetaan kun vain muistat mainita (erityisesti työelämässä) että olet AKATEEMINEN.- Riksu
Huono itsetunto? Akateemisuus on vaan sellainen juttu, jota ei voi saada, se pitää ansaita.
- tiedä
Riksu kirjoitti:
Huono itsetunto? Akateemisuus on vaan sellainen juttu, jota ei voi saada, se pitää ansaita.
Heh heh hee, ja sinä tulet kyselemään huonosta itsetunnosta?! =D =D
Kysy joltain viisaammalta, vaikka AKATEEMISELTA? - että siinä ei
Riksu kirjoitti:
Huono itsetunto? Akateemisuus on vaan sellainen juttu, jota ei voi saada, se pitää ansaita.
kyllä ole mitään ansaittavaa. Akateemisia nykyään riittää. Tutkinto ei tee ihmisestä mitään, osaaminen on itsestä kiinni. Kun vähän kasvat ymmärrät tämän.
- lokjhgfg
"Kertokaapa ihan konkreettisesti, mitä lisäarvoa ko. koulutusohjelma tuo amk:n perustutkintoon?"
Sen voi suorittaa sitten kun on työkokemusta kertynyt väh. 3 vuotta. Useat sitä suorittavat taitavat olla töissäkin samaan aikaan, tai on joku työpaikka tiedossa. Kai sen hyöty tulee siitä, että jos inssi haluaa edetä urallaan korkeammalle, niin työnantaja voi vaatia vähän laajempaa koulutusta, ja tätähän kautta sitä helposti saa. Ja sitä voi suorittaa työn ohella (ainakin käsittääkseni).
Jypoly.fi: Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ovat työelämälähtöisiä, ammatillista osaamista ja asiantuntijuutta syventäviä, käytännönläheisiä ja työelämää kehittäviä uusia korkeakoulututkintoja.... Oleellinen osa opintoja on 30 opintopisteen laajuinen opinnäytetyö, joka toteutetaan työelämän kehittämistehtävänä.
"rinnastus ylempään korkeakoulututkintoon voidaan tehdä."
Rinnastus on rinnastus, kuten taisitkin sanoa, lakitekstissä lähinnä. Kaippa se rinnastetaan ihan käytännön syistä, ettei tarvitse alkaa keksimään mitään puoli-korkea-matala-koulu-opistotutkintoa. Selkeämpi systeemi siis esim. kelan kannalta katsottuna (opintotuet ym.).
En tosiaan enempää näistä tiedä, olisi kyllä mukava kuulla kokemuksia näiden suorittaneilta, että miksi suorittivat, mitä hyötyä, mitä haittaa, oliko kannattavaa jne...- Voipeli
Kun henkilö on suorittanut ylemmän AMK-tutkinnon, on hänellä jo takanaan vähintään 300 opintopistettä, joten en lähtisi maan matoilemaan. Ylempi AMK-tutkinto on kuitenkin uusi tutkinto, ja tulee kehittymään seuraavien vuosien aikana hurjaa vauhtia.
Mitä tutkinnon kirjekurssimaisuuteen tulee... Kyse ei ole sen enempää kirjekurssimaisesta opiskelusta, kuin yliopistossakaan. Koska tutkinto on tarkoitus suorittaa samalla töissä käyden, on tutkinnon rakenteella tiettyjä vaatimuksia. Tutkintoon kuuluu lähiopetusta, etätyötä sekä kehittämistehtävä. Yhteensä opintopisteitä kertyy 90.
Itse haen suorittamaan tutkintoa välittömästi, kun omalle alalleni soveltuva tutkinto muodostetaan. Tähän mennessä olen ehtinyt kerätä 56 opintopistettä yli tämänhetkisen tutkintoni, kiitos ammattikorkeakoulun valmistumisen jälkeisen kurssitarjonnan. Tästä huolimatta ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon antama lisäarvo kiinnostaa. Ei siksi, että pääsisin vertailemaan, kummalla on suuremmat kivekset, maisterilla vai minulla, vaan siksi, että kehittyisin oman alani asiantuntijana. - Täh?
Voipeli kirjoitti:
Kun henkilö on suorittanut ylemmän AMK-tutkinnon, on hänellä jo takanaan vähintään 300 opintopistettä, joten en lähtisi maan matoilemaan. Ylempi AMK-tutkinto on kuitenkin uusi tutkinto, ja tulee kehittymään seuraavien vuosien aikana hurjaa vauhtia.
Mitä tutkinnon kirjekurssimaisuuteen tulee... Kyse ei ole sen enempää kirjekurssimaisesta opiskelusta, kuin yliopistossakaan. Koska tutkinto on tarkoitus suorittaa samalla töissä käyden, on tutkinnon rakenteella tiettyjä vaatimuksia. Tutkintoon kuuluu lähiopetusta, etätyötä sekä kehittämistehtävä. Yhteensä opintopisteitä kertyy 90.
Itse haen suorittamaan tutkintoa välittömästi, kun omalle alalleni soveltuva tutkinto muodostetaan. Tähän mennessä olen ehtinyt kerätä 56 opintopistettä yli tämänhetkisen tutkintoni, kiitos ammattikorkeakoulun valmistumisen jälkeisen kurssitarjonnan. Tästä huolimatta ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon antama lisäarvo kiinnostaa. Ei siksi, että pääsisin vertailemaan, kummalla on suuremmat kivekset, maisterilla vai minulla, vaan siksi, että kehittyisin oman alani asiantuntijana.Olkoon vaikka 1000 opintopistettä. Ei ne opintopisteet mitään merkitse jos kurssien taso on ala-aste tasoa. Työelämässä "ylempi amk" tutkinnolle lähinnä naureskellaan :-)
- panettelu ei merkitse
Täh? kirjoitti:
Olkoon vaikka 1000 opintopistettä. Ei ne opintopisteet mitään merkitse jos kurssien taso on ala-aste tasoa. Työelämässä "ylempi amk" tutkinnolle lähinnä naureskellaan :-)
vaan osaaminen! ;)
Ja minä nauran teille, jotka aina panettelette muiden tutkintoja saadaksenne oman itsetuntonne jotenkin kohdalleen. :D
Koittakaa kestää!
Elämä on kilpailua - ja toisten haukkuminen tekee teistä vaan entistä typerämmän oloisia. Heh heh! Uskomatonta kansaa... Hard rock hallelujaah vaan... :-D
- Pelkkä tradenomi
Tääkin tietenkin riippuu, että missä sitä arvoa saa ja missä ei ...siis lisäarvoa.
Itse olen jo pelkillä tradenomin papereilla päässyt ekonomien paikkoihin ja palkkoihin. Ja ainakin Hesaria lukemalla voi nähdä myös sen, että jatkotutkintoa ei välttämättä tarvitse sillä monissa työpaikkailmoituksissa haetaan ekonomia/tradenomia.
Joten mihin tuo amk-jatkotutkinto vielä tulee tuossa raossa pääsemään, tulee sitten näkymään vuosien myötä.
En nyt kuitenkaan ole tähän hätään hakemassa ekonomiksi enkä amk-jatkotutkintoon. Todennäköisemmin jatkotutkintoa suunnitellessani lähtisin kuitenkin amk-jatkotutkintoon. Se ainakin tuntuu mielenkiintoisemmalta kuin perusmaisteriekonomitutkinnon suorittaminen. Ihan jo sen vuoksi, että pelkkien perusekonomipapereitten vuoksi, en jättäisi työpaikkaa ja työmaailmassa olemista. Eikä se olisi edes mahdollistakaan. Opiskelu työnohessa olisi mahdollista, mutta jatkuva koulunpenkkien kuluttaminen päivätolkulla kauppakorkeassa ei ole.
Lisäksi kun vertailen omia tutkintosuorituksiani tradenomikoulutuksessa esim. HKKK:n kursseihin, on siellä aivan liian paljon samoja asioita ja kursseja! - samojen opettajienkin vetäminä, kuin tradenomikoulutuksessa käytyäni. Joten ainakaan opintosuunnitelmia lukemalla minun ei kannata mennä suorittamaan samoja kursseja uudestaan HKKK:n puolelle. Tämän vuoksi voisin valita amk-jatkotutkinnon, jos siitä saisi lähempää selvitystä mitä kursseja se sisältää ym.
Lisäarvosta vielä...yhtäkään tutkintoa en pidä turhana - sillä jokainen yhdenkin tutkinnon suorittanut on saanut sillä jotain sivistystä aikaan omassa kehityksessään. Kirjekurssi-systeeminkin ottaisin ihan kaverisi kannalta siitä, että hän provoo kenties sinua. - Opiskelija vaan minäkin
Usein samat opettajat opettavat sekä amk:ssa, että yliopistossa. Ekonomi tason opintoja suorittaneena voin sanoa, että sain paremmat arvosanat opintojaksoista ekonomin opinnoista kuin vastaavasta amk kurssista. Vaativuustaso voi olla yllättävän korkea myös amk:ssa. Koulutusta ei voi mitenkään vertailla, amk on käytännönläheisempi. Tosin on huonojakin amk kouluja joukossa, opettajat eivät aina ole tehtäviensa tasalla.
- Täh?
Pääsääntöisesti yliopistolla kursseja vetävät eivät opeta amiksessa. Amiksen vaativuus on lähinnä ala-astetasoa, ei sieltä muuten valmistuisi kuka tahansa ilman mainittavaa työntekoa. Amiksen käytännönläheisyys on myytti. Paremmin olisi sanottu että amiksessa on vähemmän teoriaa.
Onko muitakin kuin huonoja amk-kouluja? - Fon
Täh? kirjoitti:
Pääsääntöisesti yliopistolla kursseja vetävät eivät opeta amiksessa. Amiksen vaativuus on lähinnä ala-astetasoa, ei sieltä muuten valmistuisi kuka tahansa ilman mainittavaa työntekoa. Amiksen käytännönläheisyys on myytti. Paremmin olisi sanottu että amiksessa on vähemmän teoriaa.
Onko muitakin kuin huonoja amk-kouluja?"AMK-koulu?" ;) Sivistyksesi korkea taso saa minut hyrräämään. "Amis"? Aina vaan paranee...
- sanoilla
Onko kompetenssi sama kuin pätevyys vai esim toimivalta?
Entä validi,,,?
Itse käytän sivistyssanoja ainoastaan silloin kun asia olisi mahdollista ymmärtää väärin muuta sanaa käyttämällä. Sinä taidat ainoastaan yrittää antaa itsestäsi älykästä kuvaa.
Mikä on/oli muuten pääaineesi. Missä tehtävissä työskentelet? Voisin esittää sinulle muutamia kysymuksiä.- Riksu
Joo, eli voi olla käytän hieman huonoja termejä, mutta tarkoituksena ei ole tehdä itsestäni fiksumpaa kuin olen. Tämä on vain päivittäistä kielenkäyttöäni työelämässäni, joten se on sitten jäänyt.
¨
karkeat "suomennokset":
Kompetenssi = kaikki ominaisuudet, mitkä vaikuttavat henkilön pätevyyteen suorittaa hänelle uskotut tehtävät.
Validi = luotettava
Työskentelen ylemmän johdon controllerina, itselläni ei ole alaisia, esimiehelläni on ~200 alaista, jotka välillisesti kuuluvat toimenkuvani piiriin.
- vaan joku
sellanen ihme juttu, että AMK:n käyneet vaan jostain syystä tuntuu kateellisen oloisena urputtavan ja kuittailevan akateemisille. Olkaa ylpeitä siitä koulutuksestanne mikä kenelläkin on, kaikkiahan kuitenkin tarvitaan.
Akateemisia riittää se on totta, mutta sitten on turha AMK:n käyneiden täällä kuittailla, menkää itse yliopistoon jos se akateeminen tutkinto jotenkin kaivelee.
En jotenkin ymmärrä tätä.
Ja mitä tulee tuohon aloittajan kirjoittamaan ylempään AMK- tutkintoon, itsekään en osaa vastata kuinka se käytännössä näkyy tai miten se eroaa jne.
Kun siitä kuitenkin puhutaan ja verrataan sitä maisteritason tutkintoon, se on mielestäni väärin. Vaikka opiskeluaika kaikenkaikkiaan olisikin yhtä pitkä kuin maistereilla on AMK opinnot kuitenkin tasoltaan erilaisia, ja on mielestäni väärin, että ylemmällä amk-tutkinnolla saadaan esim. samoja töitä kuin maisterit saa (olen kuullut että saa). Miksi edes tarvitaan sitten molempia. Ihan kuin pitäisi väen vängällä saada kaikista kouluttautuneita ja siihen sitten keksitään osaratkaisuna tällanen ylempi amk tutkinto. Whatever.- otk+mba
Tohon yhteen viestiin jatkoksi omalta osaltani voisin sanoa, että olen samaa mieltä.
Minun ei ole tarvinnut ikinä haukkua toisia tai hakea hyväksyntää panettelemalla muita. Kouluaikanakaan en ole ikinä ollut koulukiusaaja. Luokittelisin tämän jatkuvan haukkumisepisodin näilläkin palstoilla vain heikon itsentunnon omaavien ihmisen keskinäiseksi kyyräilyksi. Puolin ja toisin. Ottamatta kantaa siihen ovatko nämä "viisaat" nyt sitten amk:n vai yliopiston puolelta. Eiköhän nämä tekstien tasot ja perustelut kerro paljon ihmisten henkisestä sivistyksestä - molemmilta koulutusaloilta.
Tämähän on samanlainen kasvunpaikka ihmisille työelämässä kuin koulumaailmassakin siihen, että kiusaamisesta pitäisi päästä eroon. Olisi opittava hyväksymään erilaisuus ja arvostamaan kanssaihmisiä. Onneksi kuitenkin suurin osa ihmisistä kykenee tähän ja aniharvoja kiusaajia löytyy niin kouluista kuin työpaikoiltakin.
Yleensähän kiusaajan taustalla on jotain muutakin ongelmaa kuin hänen pelkkä heikko itsetuntonsa. Elinympäristö ja perhetaustakin vaikuttavat ihmisen kokonaisfyysispsyykkiseen kasvuun ja hyvinvointiin.
Ihan asiallisesti sanottuna näistä palstojen jutuista ei kannata välittää. Lapsellista touhua. Päätinpä nyt kuitenkin itse kommentoida tätä asiaa, kun minulle kerrottiin tästä huvittavastakin palstasta. Täällähän tuntee olevansa erittäin fiksu ja kypsä ihmisenä. Ehkä sitä henkistä kasvua niin viisaaksi ja aikuiseksi ei tarvitsekaan niin paljoa enää tehdä kuin toisten.
Mutta onnea kuitenkin valitsemallenne tielle - itsekullekin.
En ole tutkinut asiaa tarkemmin, mutta oliskohan tässä kuitenkin suurimmalta osin tradenomien ja kauppatieteiden maistereiden välillä käytävää sanaharkkaa? Itse luokittelen teidät samaan kaupalliseen alaan. Alaisina minulla on molempia, yhtä fiksuja ja kyvykkäitä. Mutta minä valitsenkin vain ihmisiä, en tutkintoja.
Niin ja omasta herran vuonna milloin muistan sen, että aikoinaan näitä maksullisia mba-tutkintojakin taidettiin vastustaa ainakin kauppatieteellisen opiskelijoitten puolelta henkeen ja vereen. Ja tänä päivänä ne kuitenkin ovat löytäneet luontaisen paikkansa myös koulumaailmassa.
Ehkä kaikki uusi pelottaa? Mutta aika kasvattaa. - Silkkaa asiaa....
otk+mba kirjoitti:
Tohon yhteen viestiin jatkoksi omalta osaltani voisin sanoa, että olen samaa mieltä.
Minun ei ole tarvinnut ikinä haukkua toisia tai hakea hyväksyntää panettelemalla muita. Kouluaikanakaan en ole ikinä ollut koulukiusaaja. Luokittelisin tämän jatkuvan haukkumisepisodin näilläkin palstoilla vain heikon itsentunnon omaavien ihmisen keskinäiseksi kyyräilyksi. Puolin ja toisin. Ottamatta kantaa siihen ovatko nämä "viisaat" nyt sitten amk:n vai yliopiston puolelta. Eiköhän nämä tekstien tasot ja perustelut kerro paljon ihmisten henkisestä sivistyksestä - molemmilta koulutusaloilta.
Tämähän on samanlainen kasvunpaikka ihmisille työelämässä kuin koulumaailmassakin siihen, että kiusaamisesta pitäisi päästä eroon. Olisi opittava hyväksymään erilaisuus ja arvostamaan kanssaihmisiä. Onneksi kuitenkin suurin osa ihmisistä kykenee tähän ja aniharvoja kiusaajia löytyy niin kouluista kuin työpaikoiltakin.
Yleensähän kiusaajan taustalla on jotain muutakin ongelmaa kuin hänen pelkkä heikko itsetuntonsa. Elinympäristö ja perhetaustakin vaikuttavat ihmisen kokonaisfyysispsyykkiseen kasvuun ja hyvinvointiin.
Ihan asiallisesti sanottuna näistä palstojen jutuista ei kannata välittää. Lapsellista touhua. Päätinpä nyt kuitenkin itse kommentoida tätä asiaa, kun minulle kerrottiin tästä huvittavastakin palstasta. Täällähän tuntee olevansa erittäin fiksu ja kypsä ihmisenä. Ehkä sitä henkistä kasvua niin viisaaksi ja aikuiseksi ei tarvitsekaan niin paljoa enää tehdä kuin toisten.
Mutta onnea kuitenkin valitsemallenne tielle - itsekullekin.
En ole tutkinut asiaa tarkemmin, mutta oliskohan tässä kuitenkin suurimmalta osin tradenomien ja kauppatieteiden maistereiden välillä käytävää sanaharkkaa? Itse luokittelen teidät samaan kaupalliseen alaan. Alaisina minulla on molempia, yhtä fiksuja ja kyvykkäitä. Mutta minä valitsenkin vain ihmisiä, en tutkintoja.
Niin ja omasta herran vuonna milloin muistan sen, että aikoinaan näitä maksullisia mba-tutkintojakin taidettiin vastustaa ainakin kauppatieteellisen opiskelijoitten puolelta henkeen ja vereen. Ja tänä päivänä ne kuitenkin ovat löytäneet luontaisen paikkansa myös koulumaailmassa.
Ehkä kaikki uusi pelottaa? Mutta aika kasvattaa....jonka tyyppistä tekstiä olen vuodatellut näille palstoille itsekin.
Puolin ja toisin (tradenomi vs. KTM) on kaiken maailman vähä-älyistä kuittailua, johon syyllistyvät todennäköisesti heikoimmat ja epävarmimmat yksilöt kummastakin leiristä. Parhaat sen sijaan pärjäävät joka tapauksessa. Oli sitten koulutus kumpi tahansa. Kumpikin koulutus kun antaa riittävän pohjan varsinaiselle oppimiselle työssä.
"Ihmisiä" ja hyviä tyyppejä ne firmat ylipäänsä tänä päivänä etsivät, eivät "KTM:ia" tai "tradenomeja".
- analyysia
Mihin ylempi AMK-tutkinto sitten mielestäsi pitäisi vertaistaa? Jos pokalla sanot, että kandiin, niin ei siitä sitten sen enempää, mielestäni kandia ei pitäisi verrata edes AMK perustutkintoon, mutta johonkinhan sekin on rinnastettava ja AMK perustutkinto on siinä lähin.
Johonkin se ylempi AMK-tutkintokin on rinnastettava. Se on ylempi tutkinto, kuin AMK perustutkinto ja järjestyksessä siitä seuraava on maisteritason tutkinto, joten siihen on rinnastettava. En usko, että yhdellekään työnantajalle on epäselvää (tutkinnon "sisäänajon" jälkeen), että ylempi AMK-tutkinto ei ole maisteritutkinto. Silti se antaa pätevyyden tehtäviin, joihin AMK perustutkinto ei riitä. Tämäkin tulkinnanvarainen juttu, kokemus painaa paljon muutenkin.
Eihän ylempää AMK-tutkintoa olla missään vaiheessa suunniteltu edes samanlaiseksi maisteritason tutkinnon kanssa. Sen tarkoitus on jo erinomaisen kokemuksen omaaville, esim. insinööreille, antaa muodollinen pätevyys vaativampiin tehtäviin, vaikka he siihen muutenkin jo päteviä saattaisivat olla (väitän, että hyvin pieni osa lähtee sen kolmen työkokemusvuoden jälkeen jo jatkotutkintoa suorittamaan). Se on pakko tehdä näin, koska AMK-tutkinnon suorittaneita on niin pirusti. Jostain on keksittävä keino, millä voidaan tietyille henkilöille oikeuttaa tietyt tehtävät kun taas toisille ei. Se keino on nimeltään AMK jatkotutkinto. Ei silti, kyllä siellä ihan hyödyllisiä asioita opitaan ammattitaidon parantamisen kannalta, mutta jos työkokemusta on esim. jo 10 vuotta moninaisista työtehtävistä, niin oppiiko siellä sitten mitään uutta, se on tapauskohtaista. Joku ei oppisi mitään merkittävää uutta edes yliopistossa. Riippuu täysin mitä tehtäviä on päässyt tekemään.
Summasummarum niille, jotka eivät jaksaneet lukea:
ylempi AMK-tutkinto on rinnastettava maisteritason tutkintoon, koska rinnastaminen on Suomen koulutuspolitiikassa tapana, oli se sitten hyvä asia tai ei. Tosin, "koulutustasoluokkia" olisi kyllä mielestäni liikaa, jos rinnastamista ei tehtäisi - miten keksittäisiin kaikille oman tason työtehtävät ja kuka asiasta päättää (esim. työturvallisuuden jne. kannalta tarkasteltuna)? Mihinkään muuhun AMK jatkotutkintoa ei ole järkevä rinnastaa.- analyysia
Ei sitten puututa forumille tuttuun tyyliin kieliasuun ja kielioppivirheisiin, joita näytti tulevan oikein urakalla. Tuo oli aika kiireessä kirjoitettu.
- Jaykkis
Ei sellaisia julkisia virkoja ole olemassakaan mihin tuo ylempi AMK pätevöittäisi.
- amk-jatkotutkintoa
Jaykkis kirjoitti:
Ei sellaisia julkisia virkoja ole olemassakaan mihin tuo ylempi AMK pätevöittäisi.
Sellaisia virkoja, joihin voi hakea (ja tulla valituksi) ylemmän amk-tutkinnon papereilla riittää. Mutta toisaalta monella ko.tutkintoa suorittavalla on jo olemassa hyvä työpaikka, jossa kenties saavat ylennyksen tutkinnon suorittamisen jälkeen.
Ylempi amk-tutkinto on erittäin arvostettu tutkinto. Siinä opetus on laaja-alaista ja erityisesti työpaikalle tehtävä kehitystehtävä hyödyllinen. - Jaykkis
amk-jatkotutkintoa kirjoitti:
Sellaisia virkoja, joihin voi hakea (ja tulla valituksi) ylemmän amk-tutkinnon papereilla riittää. Mutta toisaalta monella ko.tutkintoa suorittavalla on jo olemassa hyvä työpaikka, jossa kenties saavat ylennyksen tutkinnon suorittamisen jälkeen.
Ylempi amk-tutkinto on erittäin arvostettu tutkinto. Siinä opetus on laaja-alaista ja erityisesti työpaikalle tehtävä kehitystehtävä hyödyllinen.Missä sellaisia virkoja on mihin vaaditaan ylempi-amk? Mitä ihmee ylennyksiä on "kenties tiedossa" Laita vaikka samalla VES:n sivu mistä sellainen vaatimus löytyy.
- Virkaheitto
Jaykkis kirjoitti:
Missä sellaisia virkoja on mihin vaaditaan ylempi-amk? Mitä ihmee ylennyksiä on "kenties tiedossa" Laita vaikka samalla VES:n sivu mistä sellainen vaatimus löytyy.
Käytännössä ei kunnissa, ja vielä vähemmän valtiolla, ole mitään mahdolisuuksia hakea johtavaan virkaan ilman akateemisia so. maisterin papereita. Ylempi amk ei ole tuonut asiaan mitään uutta - sairaanhoitaja voi olla kelpoinen hakemaan esim. ylihoitajaksi, mutta 100 prosentin varmuudella akateemiset valitsijat edellyttävät akateemista tutkintoa.
Kuntasektorilla - todellisessa muodollisten kelpoisuusvaatimusten taivaassa - on mahdoton päästä osastopäällikkötasolle virastopäälliköistä puhumattakaan ilman maisterin papereita. Muutama YLIOPISTO-sosionomi vielä kummittelee ja pari tavallista insinööriä pienemmissä kunnissa.
Aivan arkipäivää on rekrytoidessa toimistohenkikökuntaa edellyttää amk- tai opistotutkintoa. Sama pätee ylempi-amk -tutkintoon. - otk+mba
Vastaanpa oman näkemykseni vielä vertailusta ja rinnastettavuudestakin. En tiedä kohdistitko kysymyksen minulle (nimimerkki analyysia), mutta innostuinpa nyt kommentoimaan näitä asioita. Täällä on jopa järkevää keskustelua, vaikka minulle muuta selitettiinkin.
Oma näkemykseni siitä, että jos ihminen on kauppatieteiden kandi ja esim. tradenomi-opiskelija, niin hahmotan nämä tutkinnot siihen skaalaan, että henkilö opiskelee vielä, muttei ole valmistunut. Eli kandi on "kesken" ja tradenomi-opiskelijan tutkinto on "kesken".
Keskeneräisyyttä pitää sitten vertailla, ja katsoa sitä miksi tutkinto on vielä kesken. Aiheutuuko syyt järkevistä asioista, vai kenties opiskelun vaikeuksista vai mistä muusta.
Seuraava skaala on sitten se, että on valmistunut kauppatieteiden maisteri ja tradenomi. Nämä tutkinnot ovat vertailukelpoisia, mutta se ei tarkoita, että jompi kumpi oli absoluuttisesti parempi - sillä vertailenhan töihin otettaessa ihmistä kokonaisuutena. Ei pelkästään paperi tänä päivänä tee ihmisestä sen haluttavampaa. Lisäksi on muistettava mm. eri linjojen mahdollisuus. Eli pääaineenvalinnallakin on suuri merkitys. Kummassakin tutkinnossa on puolensa.
Tutkinnon avulla voi näyttää oman aktiivisen kiinnostuksensa opiskelumaailmaan ja omaa itsensä kehittämisen haluun. Haastatteluissa haluan, että ihminen on myös jatkossa valmis kehittämään itseään, eikä tyydy esim. edellä mainittuihin tutkintoihin nk. elämän kestävinä oppeina.
Se mihin minä tulen tuon amk-jatkotutkinnon "asettamaan" riippuu siitä henkilöstä kokonaisuutena minkälainen hän on. Ei tutkinto tee kenestäkään ylipätevää henkilöä työelämään. Jatkossakin minulle tulee olemaan kaupallisen alan ihmisiä valitessani skaala tuo sama. Valmistuneet ja ei-valmistuneet.
Jos nyt tähän hätään kuitenkin olisi pistettävä absoluuttinen järjestys, niin tottakai, etten rikkoisi esim. lakia nimityksissä vedotessani toisen esim. kauppatieteiden maisterin tutkintoon pätevämpänä, niin onhan minun lain mukaan rinnastettava tradenomi ylempi amk ylemmäksi korkeakoulututkinnoksi. Ja miksen tekisi tätä, jos henkilö on kyvykäs ja osaava?
Ehkä järjestys olisi sitten seuraava:
1)tohtorit & kumppanit,
2)kauppatieteiden maisteri ja tämä ylempi amk-jatkotutkinto rinnastettuna
3)tradenomitutkinto,
4)ja tämä jälkeen kandin tutkinto, sen vuoksi, että ko. tutkintohan on vielä "kesken" ja tradenomi-opiskelija.
Ehkä tuollainen jako. Joka ei kuitenkaan ole absoluuttinen, sillä palkkaanhan vain ihmisiä. Voin sanoa, että yrityksessämme on myös henkilöitä, jotka ovat pätevöityneet alansa huipuiksi Suomessa ja kansainvälisestikin ilman tutkintoakin. Eivät vain ole ikinä valmistuneet... - mutta pian saattaa olla...
Jaykkis kirjoitti:
Missä sellaisia virkoja on mihin vaaditaan ylempi-amk? Mitä ihmee ylennyksiä on "kenties tiedossa" Laita vaikka samalla VES:n sivu mistä sellainen vaatimus löytyy.
Amk-jatkotutkinto on sen verran nuori, että vielä ei välttämättä "vaadita" moista tutkintoa, mutta kuten otk mba tuolla alempana sanookin, niin työntekijää valittaessa lain mukaan maisteri ja ylemmän amk-tutkinnon suorittanut täytyy asettaa samalle viivalle. Yksilölliset ominaisuudet sitten vaikuttavat kumpi valitaan.
- Jaykkis
mutta pian saattaa olla... kirjoitti:
Amk-jatkotutkinto on sen verran nuori, että vielä ei välttämättä "vaadita" moista tutkintoa, mutta kuten otk mba tuolla alempana sanookin, niin työntekijää valittaessa lain mukaan maisteri ja ylemmän amk-tutkinnon suorittanut täytyy asettaa samalle viivalle. Yksilölliset ominaisuudet sitten vaikuttavat kumpi valitaan.
Jaa, että hallintojohtajaa valitessa täytyy "lain mukaan" asettaa samalle viivalle YTM/OTM ja kosmetologi ylempi AMK ?
- tietenkään...
Jaykkis kirjoitti:
Jaa, että hallintojohtajaa valitessa täytyy "lain mukaan" asettaa samalle viivalle YTM/OTM ja kosmetologi ylempi AMK ?
...äly hoi älä jätä...tietenkin täytyy olla saman alan ylempi amk-tutkinto. Te, jotka asiasta jankkaatte, vaikka se on aivan selvä, taidatte olla huolissanne omien työpaikkojenne puolesta, jos vaikka tulee pätevämpi joka vie paikan...
- Jaykkis
tietenkään... kirjoitti:
...äly hoi älä jätä...tietenkin täytyy olla saman alan ylempi amk-tutkinto. Te, jotka asiasta jankkaatte, vaikka se on aivan selvä, taidatte olla huolissanne omien työpaikkojenne puolesta, jos vaikka tulee pätevämpi joka vie paikan...
Mikä sitten olisi sellainen ala esim. hallintojohtajan tapauksessa, jossa ylempi-amk pätevöittäisi hakemaan. Tai ylipäätänsä mikään "saman alan amk-tutkinto", jos se kerran on aivan selvä, että pätevämpi tulee ja vie paikan?
- Riksu
mutta pian saattaa olla... kirjoitti:
Amk-jatkotutkinto on sen verran nuori, että vielä ei välttämättä "vaadita" moista tutkintoa, mutta kuten otk mba tuolla alempana sanookin, niin työntekijää valittaessa lain mukaan maisteri ja ylemmän amk-tutkinnon suorittanut täytyy asettaa samalle viivalle. Yksilölliset ominaisuudet sitten vaikuttavat kumpi valitaan.
Aina puhutaan, että lain mukaan sitä ja lain mukaan tätä. Perustin koko ketjun sillä teemalla, että mitä konkreettista hyötyä amk-jatkotutkinnosta on? Sillä on mielessäni kirjekurssin status ja ekonomina olen todella huolestunut, jos jotain pilipalitutkintoja aletaan rinnastamaan perinteiseen yliopistotutkintoon. Vai eikö minun kannattaisi olla huolissani oman tutkintoni inflaatiosta?
Tuntuu, että sokea taluttaa sokeaa amk:n tutkintouudistuksissa. - analyysia
otk+mba kirjoitti:
Vastaanpa oman näkemykseni vielä vertailusta ja rinnastettavuudestakin. En tiedä kohdistitko kysymyksen minulle (nimimerkki analyysia), mutta innostuinpa nyt kommentoimaan näitä asioita. Täällä on jopa järkevää keskustelua, vaikka minulle muuta selitettiinkin.
Oma näkemykseni siitä, että jos ihminen on kauppatieteiden kandi ja esim. tradenomi-opiskelija, niin hahmotan nämä tutkinnot siihen skaalaan, että henkilö opiskelee vielä, muttei ole valmistunut. Eli kandi on "kesken" ja tradenomi-opiskelijan tutkinto on "kesken".
Keskeneräisyyttä pitää sitten vertailla, ja katsoa sitä miksi tutkinto on vielä kesken. Aiheutuuko syyt järkevistä asioista, vai kenties opiskelun vaikeuksista vai mistä muusta.
Seuraava skaala on sitten se, että on valmistunut kauppatieteiden maisteri ja tradenomi. Nämä tutkinnot ovat vertailukelpoisia, mutta se ei tarkoita, että jompi kumpi oli absoluuttisesti parempi - sillä vertailenhan töihin otettaessa ihmistä kokonaisuutena. Ei pelkästään paperi tänä päivänä tee ihmisestä sen haluttavampaa. Lisäksi on muistettava mm. eri linjojen mahdollisuus. Eli pääaineenvalinnallakin on suuri merkitys. Kummassakin tutkinnossa on puolensa.
Tutkinnon avulla voi näyttää oman aktiivisen kiinnostuksensa opiskelumaailmaan ja omaa itsensä kehittämisen haluun. Haastatteluissa haluan, että ihminen on myös jatkossa valmis kehittämään itseään, eikä tyydy esim. edellä mainittuihin tutkintoihin nk. elämän kestävinä oppeina.
Se mihin minä tulen tuon amk-jatkotutkinnon "asettamaan" riippuu siitä henkilöstä kokonaisuutena minkälainen hän on. Ei tutkinto tee kenestäkään ylipätevää henkilöä työelämään. Jatkossakin minulle tulee olemaan kaupallisen alan ihmisiä valitessani skaala tuo sama. Valmistuneet ja ei-valmistuneet.
Jos nyt tähän hätään kuitenkin olisi pistettävä absoluuttinen järjestys, niin tottakai, etten rikkoisi esim. lakia nimityksissä vedotessani toisen esim. kauppatieteiden maisterin tutkintoon pätevämpänä, niin onhan minun lain mukaan rinnastettava tradenomi ylempi amk ylemmäksi korkeakoulututkinnoksi. Ja miksen tekisi tätä, jos henkilö on kyvykäs ja osaava?
Ehkä järjestys olisi sitten seuraava:
1)tohtorit & kumppanit,
2)kauppatieteiden maisteri ja tämä ylempi amk-jatkotutkinto rinnastettuna
3)tradenomitutkinto,
4)ja tämä jälkeen kandin tutkinto, sen vuoksi, että ko. tutkintohan on vielä "kesken" ja tradenomi-opiskelija.
Ehkä tuollainen jako. Joka ei kuitenkaan ole absoluuttinen, sillä palkkaanhan vain ihmisiä. Voin sanoa, että yrityksessämme on myös henkilöitä, jotka ovat pätevöityneet alansa huipuiksi Suomessa ja kansainvälisestikin ilman tutkintoakin. Eivät vain ole ikinä valmistuneet...Olen täsmälleen samaa mieltä, että yksityissektorin työnantajien on turha tuijottaa tutkintolappuja. Ennemmin kannattaa selvittää, mitä hakija osaa ja mikä on hänen kokemuksensa. Julkisilla sektoreilla tilanne on toinen - ehkä syystä, ehkä ei.
Se tosiasia kuitenkin jää näille palstoille kirjoittelevilta aina huomioimatta, että maisteritason- ja AMK-tason tutkintojen ei ole missään nimessä tarkoitus pätevöittää samoihin tehtäviin. Jos olisi, niin miksi on kaksi eritasoista tutkintoa samalta alalta? Sama koskee ylempää AMK-tutkintoa, jos nyt siis puhutaan tutkinnosta, ei henkilön omasta osaamisesta. Ei ylempi AMK-tutkinto pätevöitä läheskään kaikkiin yliopistosta valmistuneiden työtehtäviin, koska koulutus on jo lähtökohdiltaan ja tavoitteiltaan hyvin pitkälti eri. Työtehtävien taso saattaa silti olla samaksi luokiteltavissa. Tätä seikkaa eivät akateemiset tunnu ymmärtävän. Heitä pikemminkin tuntuu pelottavan, että ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneet vievät heiltä työt. Ei siinä todellakaan käy niin.
Tätä seuraavaa ei sitten tarvitse sellaisten lukea, jotka eivät osaa suhtautua avoimesti asioihin :D
Käytännön esimerkki tekniikan alalta (en kaupan alaa tunne):
Diplomi-insinööri A on työskennellyt yrityksen B tuotekehityksessä 5 vuotta. Hänen hyvin teoreettinen koulutuksensa luo hyvän pohjan tuotekehitykselle - tätä ei AMK:ssa opeteta (ei kuulu opettaa). SuperInsinööri C tulee firmaan B 10 vuoden työkokemuksella ja loistavalla osaamisella. Hän saa paikan suunniteluyksiköstä ja palkkakin on hyvä.
SuperInsinööri C tekee samaa työtä 2 vuotta, kunnes yrityksestä B aukeaa paikka suunnitteluyksikön johdosta. SuperInsinööri C hakee paikkaa, mutta työnantaja D ei katso koulutustasoa riittäväksi (jostain kumman syystä). SuperInsinööri C päättää kehittää itseään ja hakee työn ohella suoritettavaan jatkotutkintoon.
Tutkinnon suoritettuaan hän hakee hyvillä mielin edelliseen johtotehtävään (koska siinä ollut DI ei sopinut hommaan :). Nyt hänellä on muodollinen pätevyys työhön ja työnantajakin sen huomaa.
HyperInsinööri E tulee yritykseen B ja hakee paikkaa tuotekehityksestä. Häntä ei siihen valita. HyperInsinööri on hämillään, koska hänellä on 15 vuoden kokemus alalta ja hän on suorittanut AMK jatkotutkinnon. Työnantaja sanoo, että tuotekehitykseen otetaan vain yliopistotutkinnon suorittaneita DI:jä ja siitä korkeampia. Samalla hän kysyy, olisiko HyperInsinööri E:llä mielenkiintoa juuri vapautuneeseen paikkaan yrityksen B suunnitteluyksikössä... - analyysia
analyysia kirjoitti:
Olen täsmälleen samaa mieltä, että yksityissektorin työnantajien on turha tuijottaa tutkintolappuja. Ennemmin kannattaa selvittää, mitä hakija osaa ja mikä on hänen kokemuksensa. Julkisilla sektoreilla tilanne on toinen - ehkä syystä, ehkä ei.
Se tosiasia kuitenkin jää näille palstoille kirjoittelevilta aina huomioimatta, että maisteritason- ja AMK-tason tutkintojen ei ole missään nimessä tarkoitus pätevöittää samoihin tehtäviin. Jos olisi, niin miksi on kaksi eritasoista tutkintoa samalta alalta? Sama koskee ylempää AMK-tutkintoa, jos nyt siis puhutaan tutkinnosta, ei henkilön omasta osaamisesta. Ei ylempi AMK-tutkinto pätevöitä läheskään kaikkiin yliopistosta valmistuneiden työtehtäviin, koska koulutus on jo lähtökohdiltaan ja tavoitteiltaan hyvin pitkälti eri. Työtehtävien taso saattaa silti olla samaksi luokiteltavissa. Tätä seikkaa eivät akateemiset tunnu ymmärtävän. Heitä pikemminkin tuntuu pelottavan, että ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneet vievät heiltä työt. Ei siinä todellakaan käy niin.
Tätä seuraavaa ei sitten tarvitse sellaisten lukea, jotka eivät osaa suhtautua avoimesti asioihin :D
Käytännön esimerkki tekniikan alalta (en kaupan alaa tunne):
Diplomi-insinööri A on työskennellyt yrityksen B tuotekehityksessä 5 vuotta. Hänen hyvin teoreettinen koulutuksensa luo hyvän pohjan tuotekehitykselle - tätä ei AMK:ssa opeteta (ei kuulu opettaa). SuperInsinööri C tulee firmaan B 10 vuoden työkokemuksella ja loistavalla osaamisella. Hän saa paikan suunniteluyksiköstä ja palkkakin on hyvä.
SuperInsinööri C tekee samaa työtä 2 vuotta, kunnes yrityksestä B aukeaa paikka suunnitteluyksikön johdosta. SuperInsinööri C hakee paikkaa, mutta työnantaja D ei katso koulutustasoa riittäväksi (jostain kumman syystä). SuperInsinööri C päättää kehittää itseään ja hakee työn ohella suoritettavaan jatkotutkintoon.
Tutkinnon suoritettuaan hän hakee hyvillä mielin edelliseen johtotehtävään (koska siinä ollut DI ei sopinut hommaan :). Nyt hänellä on muodollinen pätevyys työhön ja työnantajakin sen huomaa.
HyperInsinööri E tulee yritykseen B ja hakee paikkaa tuotekehityksestä. Häntä ei siihen valita. HyperInsinööri on hämillään, koska hänellä on 15 vuoden kokemus alalta ja hän on suorittanut AMK jatkotutkinnon. Työnantaja sanoo, että tuotekehitykseen otetaan vain yliopistotutkinnon suorittaneita DI:jä ja siitä korkeampia. Samalla hän kysyy, olisiko HyperInsinööri E:llä mielenkiintoa juuri vapautuneeseen paikkaan yrityksen B suunnitteluyksikössä...Tuli mieleen ihan oikea käytännön esimerkki siitä, miten julkisella sektorilla on paha tapa kategorioida ihmiset, koulutukset ja jopa sosiaaliluokat työtehtävien täytössä:
Eräs tuttuni työskenteli yksityisellä sektorilla n. 7 vuotta. Hänet irtisanottiin firman "saneerauksen" yhteydessä ja hän haki paikkaa julkiselta sektorilta. Työtehtävät olisivat olleet kutakuinkin samoja, joita hän teki yksityisfirmassa sen 7 vuoden ajan. Häntä ei kuitenkaan valittu, koska koulutustaso oli insinööri. Hommaan valittiin häneen verrattuna melkoinen "keltanokka", eli vastavalmistunut DI. Tämä tapahtui syystä, että paikkaan haettiin tietoisesti vain yliopiston suorittaneita (tietenkään sitä ei muistettu ilmoittaa paikkailmoituksessa).
Kysyn vain, että kenen etu oli palkata hommaan joku, jolla menee ainakin seuraavat 1-2 vuotta työn opettelussa, kontra että oltaisiin valittu joku joka homman jo osaa?
Entä miksi esim. kansanedustajiksi voidaan valita kuka tahansa juoppo sillan alta, vaikka julkishallinnon mihin tahansa muihin tehtäviin vaaditaan juuri tietty koulutus - kokemuksesta ja osaamisesta viis? - Poso
Riksu kirjoitti:
Aina puhutaan, että lain mukaan sitä ja lain mukaan tätä. Perustin koko ketjun sillä teemalla, että mitä konkreettista hyötyä amk-jatkotutkinnosta on? Sillä on mielessäni kirjekurssin status ja ekonomina olen todella huolestunut, jos jotain pilipalitutkintoja aletaan rinnastamaan perinteiseen yliopistotutkintoon. Vai eikö minun kannattaisi olla huolissani oman tutkintoni inflaatiosta?
Tuntuu, että sokea taluttaa sokeaa amk:n tutkintouudistuksissa.Ekonomien ahdinko johtuu heidän omasta asenteestaan opiskeluaikana. Asia vaan sattuu olemaan niin, että kaupallisella alalla kursseista pääsee useimmiten lentäen läpi tajuamatta sanaakaan. Kun ei ole vaivautunut opiskelemaan ja saa kuitenkin paperit, ei osaa mitään.
Tämä pikkuveljeltäni, joka on ekonomi. - ????
Riksu kirjoitti:
Aina puhutaan, että lain mukaan sitä ja lain mukaan tätä. Perustin koko ketjun sillä teemalla, että mitä konkreettista hyötyä amk-jatkotutkinnosta on? Sillä on mielessäni kirjekurssin status ja ekonomina olen todella huolestunut, jos jotain pilipalitutkintoja aletaan rinnastamaan perinteiseen yliopistotutkintoon. Vai eikö minun kannattaisi olla huolissani oman tutkintoni inflaatiosta?
Tuntuu, että sokea taluttaa sokeaa amk:n tutkintouudistuksissa.Millä perusteella sinä väität sitä kirjekurssisksi?
Kai sinä AKATEEMISENA ihmisenä edes sen verran tajuat, että kavereilta kuullut jutut eivät riitä perusteeksi muualla kuin Suoli24:llä.
Ota asioista oikeasti selvää ja tule sitten jauhamaan muutakin kuin paskaa - IsoKinkku
Riksu kirjoitti:
Aina puhutaan, että lain mukaan sitä ja lain mukaan tätä. Perustin koko ketjun sillä teemalla, että mitä konkreettista hyötyä amk-jatkotutkinnosta on? Sillä on mielessäni kirjekurssin status ja ekonomina olen todella huolestunut, jos jotain pilipalitutkintoja aletaan rinnastamaan perinteiseen yliopistotutkintoon. Vai eikö minun kannattaisi olla huolissani oman tutkintoni inflaatiosta?
Tuntuu, että sokea taluttaa sokeaa amk:n tutkintouudistuksissa....tuntuu olevan suuri! Häpäiset koko ekonomikunnan suoltamalla tuollaista tekstiä.
Jos sinun ammattitaitosi ja pätevyytesi olisi kunnossa, sinulla ei pitäisi olla mitään hätää oman tutkintosi inflaation johdosta. Eihän sinun ammattitaitosi siitä mihinkään ruostu (siis jos sitä on....)! Sen sijaan, jos ja kun kuulut niihin työkokemattomiin vätyksiin, voit tosiaan olla huolissasi kilpailun lisääntymisestä. Sillä pelkällä tutkinnolla kun ei duuneja saa...
P.S. Veikkaan että olet ensimmäisen vuosikurssin KTM-opiskelija tai pääsykokeisiin lukeva wannabe. Tai jos oikeasti olet valmistunut, olen huolissani tutkintonne tason puolesta. - Riksu
Poso kirjoitti:
Ekonomien ahdinko johtuu heidän omasta asenteestaan opiskeluaikana. Asia vaan sattuu olemaan niin, että kaupallisella alalla kursseista pääsee useimmiten lentäen läpi tajuamatta sanaakaan. Kun ei ole vaivautunut opiskelemaan ja saa kuitenkin paperit, ei osaa mitään.
Tämä pikkuveljeltäni, joka on ekonomi.Älä tee yksittäistapauksista tilastotiedettä.
- Riksu
???? kirjoitti:
Millä perusteella sinä väität sitä kirjekurssisksi?
Kai sinä AKATEEMISENA ihmisenä edes sen verran tajuat, että kavereilta kuullut jutut eivät riitä perusteeksi muualla kuin Suoli24:llä.
Ota asioista oikeasti selvää ja tule sitten jauhamaan muutakin kuin paskaa"Ota asioista oikeasti selvää ja tule sitten jauhamaan muutakin kuin paskaa"
- eihän tässä ketjussa ole muuta tehtykkään kuin haettu perusteluita. Kovin heppoisia vaan tuntuvat olevan. Itseasiassa en ole tainnut saada ainuttakaan kunnon perusteluja kysymykselleni. Kannattaa lukea näitä viestejä ennen kuin vetää herneen nokkaan. - Riksu
IsoKinkku kirjoitti:
...tuntuu olevan suuri! Häpäiset koko ekonomikunnan suoltamalla tuollaista tekstiä.
Jos sinun ammattitaitosi ja pätevyytesi olisi kunnossa, sinulla ei pitäisi olla mitään hätää oman tutkintosi inflaation johdosta. Eihän sinun ammattitaitosi siitä mihinkään ruostu (siis jos sitä on....)! Sen sijaan, jos ja kun kuulut niihin työkokemattomiin vätyksiin, voit tosiaan olla huolissasi kilpailun lisääntymisestä. Sillä pelkällä tutkinnolla kun ei duuneja saa...
P.S. Veikkaan että olet ensimmäisen vuosikurssin KTM-opiskelija tai pääsykokeisiin lukeva wannabe. Tai jos oikeasti olet valmistunut, olen huolissani tutkintonne tason puolesta.Kyllä minä tiedän oman osaamistasoni ja olen sijoittunut työelämään varsin hyvin, kuten sinäkin olisit saanut selville, jos olisit vaivautunut lukemaan näitä viestejä. Ainoa asia, mistä olen huolissani ovat ns. "vapaamatkustajat", jotka haluavat katteettomilla lupauksilla ottaa kunnian toisen tekemästä työstä. Puhun juuri rinnastuksista perinteisiin akateemisiin tutkintoihin ja on mielestäni aivan oikeutettua kysellä, mihin nämä rinnastukset perustuvat. Onhan se noloa, kun työnantaja panostaa rekrytointiin ja palkkaa väärin tiedoin osaamattoman tumpelon, joka haastattelussa on kertonut suorittaneensa ylemmän korkeakoulututkinnon. Eikö niin? Pitäisikö siitä olla huolissaan?
- Fon
Riksu kirjoitti:
"Ota asioista oikeasti selvää ja tule sitten jauhamaan muutakin kuin paskaa"
- eihän tässä ketjussa ole muuta tehtykkään kuin haettu perusteluita. Kovin heppoisia vaan tuntuvat olevan. Itseasiassa en ole tainnut saada ainuttakaan kunnon perusteluja kysymykselleni. Kannattaa lukea näitä viestejä ennen kuin vetää herneen nokkaan.Täältä et perusteluita saa. Täältä saat vain mielipiteitä ihmisiltä, joilla asioista ei ole oikeasti kokemuspohjaa.
- Poso
Riksu kirjoitti:
Älä tee yksittäistapauksista tilastotiedettä.
Kyse ei ole yksittäistapauksesta, vaan veljeni mukaan tämä on hyvin yleistä. Hyvin moni hänen tuntemansa ekonomi ei oikeasti osaa mitään. Ikäväkseen he huomaavat ohittaneensa opintojensa tärkeimmät vaiheet gradua tehdessään, eikä asian korjaaminen enää onnistu.
Suomi24:ssä ei tehdä tilastotiedettä, täällä kerrotaan erilaisten ihmisten ajatuksia eri asioista. Ovatko ne totta? Harvoin. - Riksu
Fon kirjoitti:
Täältä et perusteluita saa. Täältä saat vain mielipiteitä ihmisiltä, joilla asioista ei ole oikeasti kokemuspohjaa.
Johtopäätöksiä kuitenkaan tehdään kovasti ja arvotetaan eri koulutuksia.
- Fiksu
Riksu kirjoitti:
Kyllä minä tiedän oman osaamistasoni ja olen sijoittunut työelämään varsin hyvin, kuten sinäkin olisit saanut selville, jos olisit vaivautunut lukemaan näitä viestejä. Ainoa asia, mistä olen huolissani ovat ns. "vapaamatkustajat", jotka haluavat katteettomilla lupauksilla ottaa kunnian toisen tekemästä työstä. Puhun juuri rinnastuksista perinteisiin akateemisiin tutkintoihin ja on mielestäni aivan oikeutettua kysellä, mihin nämä rinnastukset perustuvat. Onhan se noloa, kun työnantaja panostaa rekrytointiin ja palkkaa väärin tiedoin osaamattoman tumpelon, joka haastattelussa on kertonut suorittaneensa ylemmän korkeakoulututkinnon. Eikö niin? Pitäisikö siitä olla huolissaan?
ole huolissasi!
Vapaamatkustajia löytyy niin amk:n kuin yliopiston puolelta. Katteettomia lupauksia antavat vain ihmiset itse. Nykypäivän työntekijä pystyy kyllä määrittelemään mitä osaa mitä ei.
Tosi noloa, jos sinun täytyy purkaa turhautumistasi tänne ylemmän amk-tutkinnon suorittaneiden tähden... Joko he kipusivat uraportailla ohitsesi, vai mistä tämä itku ja huuto?
Rinnastuksia tapahtuu ja elämä muuttuu koko ajan. Oikeutettua on kysellä, mutta oikeutettua on myös saada ahkeralla opiskelulle katetta. Tänä päivänä vaan sattuu jo olemaan niin, että monet rinnastavat ktm:t/ekonomit ja tradenomit jo samaan kastiin. Ehkä vanhoilliset ihmiset eivät vielä tee niin. Ehkä kannattaa hakeutua sinne töihin, niin ei tarvitse pelätä noita *hui* muita uusia osaajia keitä koko ajan tulee markkinoille...
Entäpä nämä 80-luvulla syntyneet?! Hui! He kuulemma osaavat jo vaatia - ja heidät tullaan hakemaan kotoa töihin. Näin se elämä vaan muuttuu kun me patavanhoillset vanhennutaan eikä osata muuttua yhteiskunnan mukana.
Kasvua - ja oppia ikä kaikki.
Itsekin olen sijoittunut työelämän - ja vielä erittäin hyvin. Kunnian olen kuule ottanut vain omista teoistani ja suosittelen sitä sinullekin.
Vai suorittko sinä tuon tutkinnon kaikkien puolesta? ;-D huomioiden tuon lapsellisen virkkeesi :-D
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mihin Ilkka Kanerva kuoli?
Kun näin jokin aika sitten kuvan riutuneen näköisestä Kanervasta, sanoin vaimolle että haimasyövältä vaikuttaa. Vaimon isä oli kuollut kyseiseen tauti26216772Oho! Susanna Laine uudessa hiustyylissä - Julkkismeikkaajalta tiukka palaute: "Ihan sama..."
Ex-Salkkarit tähti ja juontaja Susanna Laine on monessa mukana. Ex-missi tunnetaan pitkistä, vaaleista hiuksistaan . Mitäs tykkäät uudesta hiustyylist235403- 1152555
Yllätyspaljastus: Poppari Robin Packalen kiittää urastaan iskelmätähti Juha Tapiota: "Jos mä en..."
Oi, mikä tarina. Juha Tapio ja Robin ovat kyllä symppiksiä molemmat. Kumpi heistä on suosikkisi? https://www.suomi24.fi/viihde/yllatyspaljastus-poppar152026Venäjän lippulaiva Moskva upotettu Mustallamerellä
Venäjän laivaston lippulaiva Mustalalmerellä on 180 m pituinen, Neuvostoliiton aikana rakennettu Moskva-niminen risteilijä. Ukraina ilmoitti eilen saa3361753Pikkaraiskan puhelut
Mitä tuo jätkä hakee sillä että julkaisee kuinka kauan on puhunut puhelimessa? Tekee itsestään vieläkin idiootimman tuolla vai mikä tää juttu?111983- 59947
Hossein Najaf juotti lapset humalaan ja käytti häikäilemättä hyväkseen
Keski-Suomen käräjäoikeus on tuominnut 60-vuotiaan Hossein Najafin neljän vuoden vankeusrangaistukseen. Ensimmäisen tytön kanssa hän oli useita kerto28857Sofia Belorf ja Sonja Aiello
Viihtyvät yhdessä dinnerillä. Pienet piirit. Mitä ajatuksia herättää ?43853