Heli Laaksonen , Sulavoi

pelkästään jo esipuheisiin. Aion hankkia Hänen kirjansa Sulavoi ym.

kirjan julkistamismatkalla IC-junalla Helsingin asemalta Turkuun ja nautin nuoren ajattelevan, melkein keskeytyksettä porisevan, mutta myös toisia kuuntelevan, ihastuttavan nuoren naisen esityksestä ja seurasta.

Hänen runoistaan nauttivat monet ja lisäksi hän on varsin "mediaseksikäs". Kuka voisi kuvitellakaan saavansa sellaista joukkoa mediaväkeä liikkeelle, kun on RUNOKIRJAN julkaisemisesta kysymys. Liika julkisuus saattaa vähitellen muuttua uhaksi hänen suosiolleen. Kun kaikista tuuteista tarjoillaan samaa pitempään, esitys menettää osan tuoreuttaan ja jotkut kyllästyvät.

Heli muuten itse ihmetteli, että mistä on syntynyt hänen hauskan naisen maineensa. Arveli, että joidenkin mielestä lounaismurre kuulostaa hauskalta sanoopa mitä tahansa.
Hän kieltämättä asettaa mielestäni usein sanansa hauskasti myös silloin, kun puhuu vakavista asioista.

"Ja Oi! kui mä tykkän ko lehm kikatta." Sanotaan hänen Sulavoi-kirjansa mainoskortissa.

Ja Avioehto on kirjan esitteessä, joten sen voinee kirjoittaa tähänkin:

"Avioehto

Ehto on ehrotoine.
Eräpäivän mennä mettä.
Määl tarkoteta munt ja sääl sunt.
Sopimukse saa purkka, jos ossa koota kans.

1. Jos sää lähret, mää saan pittä kaik.
2. Jos mää lähren, otan sunt mukka.

Allekirjotus tähä............................ "

Hänen runonsa ovat todellisia. Hän ei ole "kääntänyt" runojaan Uudenkaupungin murteelle, vaan hän ajattelee sillä töksähtävän lyhyellä, minulle kovin tutulla murteella.

Mitenkähän lienee? Hänen runoteoksiaan myydään paljon. Onkohan hän suosituin runoilija tässä maassa? Monet ihmiset, kuten minä, lukevat mielellään hänen runojaan, vaikkeivät muuten runoudesta välittäisikään.

Lounais-Suomesta ei ole tähän maahan montakaan kirjailijaa tullut. Syy lienee kielen "köyhyydessä". Heli Laaksonen on pystynyt löytämään sikäläisen kielen rikkauden ja mehevyyden murteen avulla.