Kolposkopia ja sen jatko.. ??

mulla oli vuotoa kolposkopian jälken muutaman päivän, tuskin vaarallista.Mä olen kylläkin kovin vuotoherkkä muutenkin.Mulla tehtiin kolposkopian jälkeen kun papa vielä lk 2(vuosia..) loopkonisaatio.riippuu kai sairaalasta täällä se tehtiin päiväpoliklinisesti nukutuksessa.Aina ei kai nukuteta. Ei siis kivulias ennen eikä jälkeen, vuotoa kylläkin n 3vko toimenpiteen jälkeen.Mä jouduin jäämään osastolle yöksi, yleenäs ei joudu vaan kotiin pääsee muutaman tunnin kuluttua.Mä vuosin niin kamalasti että ne oli joutuneet ompelemaan ja polttamaan suonia ja nekään ei auttaneet joten mut tamponoitiin (100m kangastuppoa sinne..:))ja heräsin katetroituna nukutuksesta:( no, otti päähän mut toimenpide sinänsä helppo ja mulla ongelma poistui sen jälkeen.Mua ei kyllläkään sattunu esim kolposkopia ja synnytyksetkin menny ilman lääkityksiä...:)tunto vissiin kadoksissa..

Mulle tehtiin loop-hoito ihan vaan puudutuksessa, ei siis nukutettu. Heti hoidon jälkeen pääsin kotiin. Omasta mielestäni ei ollut yhtään niin kamala kokemus, mitä etukäteen olin ajatellut. Ensimmäisen puudutuspiikin laitto tuntui, mutta sen jälkeen en tuntenut enää mitään. Mielestäni inhottavinta loop-hoidossa on se jälkihoito, eli ei yhdyntää, uimista ym. kolmeen viikkoon... =/

Ei kannata jännittää!

Vanha ketju tosin, mutta itselleni ajankohtainen! En myöskään aijo suostua toistamiseen kolposkopiaan enkä mene loop hoitoon enne Cin3 luokkaa, vaikka lääkäri sanoisi mitä! Sen verran kamalat kokemukset ja traumat jäi. Henkiseen hyvinvointiin ei kiinnitetä mitään huomiota, mikä on täysin ala-arvoista. Mitä järkeä hoitaa ihminen terveeksi fyysisesti, mutta jättää henkiseen puoleen ikuiset arvet? Itse en tätä kannata enkä siihen myöskään suostu!
Muita?

Mitä tapahtuu?
Jos et käy seurantatutkimuksissa, etkä anna hoitaa itseäsi, niin syövän riski kasvaa. Mitä siitä seuraa? Syöpä ehkä havaitaan ajoissa, niin että henkesi säilyy, mutta menetät kohtusi ja mahdollisuutesi saada lapsia.

Seuranta on tärkeää ja joskus hoidot ovat välttämättömiä, että sairaus ei pahene. Tilanteesta voi neuvotella lääkärin kanssa, mutta harvoin ehdottavat turhia toimenpiteitä, kun on niitäkin potilaita, jotka haluavat vastaanottaa hoitoa.

minulla kaksivuotta sitten oli saman tyyppinen tilanne..
Kaksi vuotta sitä ennen papa oli 2 ja sitä seurattiin, ei muuttunut, sitten keksus-sairaalaan lekuriin ja voin kertoa että oli maailman kauhein käynti...ensin joku etikka käsittely kohdun kaulaan, kirveli ihan kivastija sitten sairaala kielellä kerrottiin että tehdään jotain ja oli tähystys..se ei niin kauhea ollut, ei tuntunut juuri miltään..mutta sitten..5 koepalaa napsastiin ja viimenen otettiin aika syvältä kohdunkaulasta..silloin tuntui että kuilen ja sisuskalut irtoaa...vuoto kesti noin pari päivää.
siitä sitten sähkösilmukka hoitoon jota panikoin ihan riittävästi edellisen kokemusken sattumisen perusteella..mutta se oli ihan turhaa...hoito sujui hyvin ja oli nopea toimenpide ja yhtään vuotoakaan ei tullu sen jälkeen...
Se jäi itelle mieleen että voisivat lääkärit vähän varoittaa mitä tekevät, ei ollu kauheen kiva maata siinä muutenkin nolossa paikassa ja sit nippasee "pikkusen"....oon kyllä sen jälkeen joka ikinen tarkastus kerta pelänny että uudet koepalat otetaa, mutta eivät ole ottaneet..puolen vuoden välein tarkastuksessa käynyt ja nyt ei enää tarvii kun on puhtaana säilyny papakokeet...helpotus...

Laitoinkin tonne erillisen alotuksen eli kohtapuolin joutuis koloskopiaan mennä... Pystyykö sitä oikeasti mennä samana päivänä töihin kun koepalat otetaan jos verta vaan valuu ja järkytys varmaan suuri!?!

Minulle tehtiin silmukkahoito. Puudutus nipisti hieman. En tiennyt että koepalaa otetaan , joten ei tuntunut. Sen jälkeen poltettiin koepalan verisuonet ja se tuntui hieman mutta sen kesti kyllä. Suoraan toimenpiteestä töihin. Ennen toimenpidettä otin burnan, ja varmuuden vuoksi töissä napsin muutaman. Kaikii meni kivuttomasti kunnes alkoi seuraavat kuukautiset. Aukes joku verisuoni mitä en tietenkään ymmärtänyt, koska oli menkat. Totesin vuodon johtuvan jostain ja hakeuduin uudelleen lääkärin vastaanotolle. Tuloksena että verisuoni poltettiin, tosin ilman puudutusta. Ei ihan mukavammasta päästä. Mutta itse otan asenteen..et "kirosanoja" kestän. Mieluummin se kun mahdollinen syöpä.

Mulle tehtiin kolposkopia ja se ei tuntunu ollenkaan. Ei sattunu lainkaan enkä puudustusta saanut. Papa tuntuu melkeinpä inhottavammalta. Ei kannata säikähtää kauhujuttu, ei se niin paha ole. Kipua en tuntenut yhtään!

Mulle tehtiin loop puudutuksessa ja kaikki meni hyvin, ei kipua eikä juurikaan vuotoa. Neljä päivää myöhemmin alkoi tulla reippaasti verta ja otin yhteyttä gyn. polille. Gynekologi joka minua tutki sanoi että kohdunkaulan kanavaan oli tullut repeämä. Jo tutkimus sattui niin paljon että itkin vaan, mutta seuraavaksi lääkäri poltti haavan kiinni ilman kipulääkitystä ja ilman PUUDUTUSTA!!! Voin sanoa näin yhden lapsen synnyttäneenä että se kipu mitä koin silloin ei ollut mitään verrattuna tähän! Hoidon jälkeen sain taputuksen olalle, 800mg buranaa ja lääkäri totesi että kohdunkaula niin vaurioitunut etten luultavasti saa enään lapsia. En pystynyt edes kävelemään suorassa huoneesta ulos. En ole ikinä koenut mitään niin nöyryyttävää, ihan kun minut olis raiskattu niin fyysisesti kuin henkisesti. Itkin kaksi päivää sen jälkeen enkä vieläkään koe että olisin päässyt tästä yli ;(

Minulle tehty kolposkopia kolme kertaa ja koepaloja otettu kaksi kertaa. Kumpanakaan kertana ei ole sattunut yhtään. Molemmilla koepalojen ottokerralla olen etukäteen ottanut Burana 600mg, Panadol 500 mg ja Panacod-tabletin. Koepalojen ottaminen sattuu varmaan vähemmän/enemmän (tai ei ollenkaan) riippuen siitä mistä ne otetaan. Jos joudun Loop-hoitoon aion vaatia nukutusta kuitenkin. Melkein pyörryn kun jo ajattelen että se tehtäisiin paikallispuudutuksessa.

Minulle tehtiin juuri kolposkopia ja otettiin koepaloja. Nöyryttävää kyllä, mutta lääkärin kanssa jutusteltiin niitä näitä niin tuntui helpommalta. Ei juurikaan sattunut. Pari ekaa päivää vuosin vähän epämääräistä vuotoa, mutta sitten aloin vuotaa kirkasta verta. Ei paljon, mutta edelleen näin 5 päivää myöhemminkin.

Haluan kertoa tähän oman kokemukseni/kokemuksiani. Meillä täällä vuorottelee kaksi gyneä ja etukäteen ei tiedä kumpi se on. Tämä toinen on hellävarainen ja on puuduttanut kun ottanut näytteitä,en ole vuotanut jälkikäteen.

Sitten tämä toinen. Ensimmäinen kokemukseni hänestä oli,kun olin odotusaulassa ja huoneesta tuli itkuinen nainen sanoen, "että älä mene sinne,tuo lääkäri on hullu", En osannut säikähtää koska,minulla oli hyviä kokemuksia juuri tästä toisesta lääkäristä,joka on ihana.
No,minulle tehtiin koloskopia ja näytteiden otto. Hän vaan saksi,4-5 kohtaa reippaammin. Vuosin paljon verta,häntä ei kiinnostanut. Toimenpide ohi ja pidättelin kyyneliä..olo oli häpäisty ja erittäin kipeä. Kaikki instrumentit,mitä hän käytti laittoi hyvin kovakouraisesti sisään yms.
Pääsin kotiin,en pystynyt kunnolla kävelemään,vuosin verta niin paljon,että se tuli siteen ja housun läpi. Mies toi vauvamme vaipan,ja niitä meni koko yön ajan. En nukkunut,lakanoille asti meni veri. Mies oli huolissaan ja heti aamulla uudestaan lääkäriin. Siinä vaiheessa olin kalpea kuin lakana ja olo oli kuin olisin vuotanut kuiviin. Jouduin jäämään sairaalaan tarkkailuun ja vuoto tyrehdytettiin.

Missään vaiheessa ei kysytty,kuinka henkisesti voin tuollaisen koettelemuksen jälkeen?! Olo oli pitkään alakuloinen ja kipeä. Sain kamalat pelot tuosta.

Seuraavan kerran oli taas ihana lääkäri ja ei mitään ongelmaa näytteenotossa.
Tänään kävi taas huonompi tuuri ja oli tämä kovempi kourainen. Pelotti kun näin hänet,olisi tehnyt mieli juosta karkuun.
Näytteenotto koski taas julmetusti,nyt olo on taas kipeä,kävely vaikeaa ja vuodan jälleen kovasti :/ Pelottaa,että joudun taas sairaalaan.

Ensi kerralla kun näen tämän gynen,lähden oikeasti pois ja kieltäydyn hänen "hoidostaan".

Liikutaan todella henkilökohtaisella ja aralla alueella.Lääkärillä on suuri merkitys ja hänen ammattitaidollaan. Luulen,että joitain gynejä ärsyttää työnsä ja ovat tahallaan "väkivaltaisia" asiakasta kohtaan.

No tämä ilta menee taas tässä,vkonloppuna olisi ollut ohjelmaa luvassa,mutta en usko että olen kunnossa. VArmaan lisäksi jää arpikudosta kohdunsuulle. En jaksa enää tätä!

Oletko ottanut yhteyttä poliklinikan tai gynekologian vastaavaan lääkäriin ja keskustellut hänen kanssaan? Kerro huonosta kokemuksestasi, jonka koit nyt jo toisen kerran.
Kysy, onko mahdollista valita lääkäri. Harvoin on, mutta aina voi kysyä.

Kerran ikävän tilanteen jälkeen olen päässyt heti seuraavana päivänä vastaavan lääkärin tutkittavaksi. Ainakin tulee todennettua, mitä alapäähän kuuluu, vaikka ajatus tutkimuksesta ei juuri nyt kiinnosta yhtään.

Kolposkopia oli nopea ja kivuton. Kun vaan pysty rentona ja muistaa hengittää. Oli osaava gyne, koko ajan selitti mitä aikoi tehdä seuraavaksi. Ei yhtään kauhu kokemus. Jälkivuoto nyt vähän oli koepalojen oton jälkeen tietty.