Ei Tässä näin pitänyt käydä...

Ei tässä näin pitänyt käydä.

(Jatkoa tarinaan: "Saunapuhtaana")


   Kun olimme hetken huokaisseet rakastelun jäljiltä, oli aika siirtyä pesulle uudestaan. Nyt tosin vain suihkuun. Minä menin mukaan ja ilmoitin kerrankin siivoavani sen mitä olin sotkenutkin. Suihkussa saippuoin vaimoni karvattoman jalkovälin. Tein mahdollisimman huolellista työtä, oikein ajan kanssa. Sormeni vaelteli ympäri häpyä, välillä liukuen pilluun sisälle. Vaimoni alkoi tästä kaikesta hyväilystä kiihottua ja levitti jalkojaan että minulla olisi paremmat olosuhteet pesupuuhilleni. Nyt ei vaimo antanut itseään kuitenkaan kovin kauaa kiihottaa, enkä tiedä olisinko itsekään pystynyt huutooni vastaamaan. Halusin tietysti myös kuivata vaimoni pillun sekä levittää siihen ostamaani ihoa pehmentävää voidetta.

   Siinä kuivauksen jälkeen keskustelimme, kuinka olin saanut aikaiseksi moisen muutoksen. Vaimoni kyseli, että olinko ostanut liikkeestä vielä jotain ja pitääkö hänen varautua yhä uusiin yllätyksiin. Tässä olisi ihan riittämiin, hänelle. Silloin näytin ostamiani stringejä hänelle. Hiukan varauksellinen ilme naamallaan vaimoni hypisteli tulitikkuaskiin mahtuvia pikkuhousuja. Jalkaansa hän ne kuitenkin pujotti ja seisomaan noustessa huomautti, ettei ainakaan karvat rehottanut punteista. Oli ilmeisesti hyväksynyt ajatuksen, ainakin hetkellisestä, karvattomuudesta. Karvattomuuden jatkuminen on aivan arvailujen varassa.

   Sitten vaimoni sanoi, että kahvin keitto jäi kesken ja lähti kohti keittiötä. Minä tietysti vanavedessä, sillä mitäpä muuta puuhaa minulla olisi kun ei ollut perjantaipulloakaan. Keittiössä vaimoni sanoi kylmän rauhallisesti: "Sun vuorosi." Vastasin että: Mikäpä siinä, voinhan minäkin ne kahvit vuorostani keittää. Mutta vaimoni tarkensi sanojaan, ettei hän suinkaan tarkoittanut kahvin keittämistä. Silloin minulle valkeni vaimon juonikuvio ja aloitin vastalausetulvan. Koitin selittää saunailloista, lenkkisaunasta, sählyharjoituksista, mutta vaimo vain osoitti paikkaa johon minun piti asettua. Se oli sama paikka jossa vaimoni oli istunut aiemmin illalla. Tehostaakseen elettään, vaimo mainitsi että pillun saanti saattaa estyä, jos en nyt tottele. Ajatus ei houkuttanut minua yhtään. Pelkkä ajatus karvattomasta munastani tuntui naurettavalta, posliini kuuluu naiselle. Tämä oli sovinistisen perverssi ajatukseni. Nyt oli edessä itselläni posliiniksi ryhtyminen, eikä suinkaan oma-aloitteisesti.

   Tarvekalut oli yhä paikallaan, kun vaimoni aloitti partavaahdon levittämisen karvoilleni, kalun yläpuolelle. Hellät kädet hänellä oli, sen huomasi kalunikin, joka alkoi vaivalloisesti nostamaan päätään. Kun vaahtoa oli tarpeeksi, kaluni yläpuolisella alueella, vaimoni otti Gilletten käteensä ja aloitti varovaisin vedoin parturoinnin. Kaluni näytti alakuloisesti alaviistoon, mutta ei kauaa. Tunsin kuinka paisuvaiseen alkoi veri pakkautumaan ja terska alkoi nousta nytkähdellen ylöspäin. Vaimoni huomautti sen kohta olevan haitta ajelupuuhalle ja antoi terskalle kunnon kielisuudelman. Siinähän sitä oli vanha mies ihmeissään, vaahtoa munissa, kalu uudestaan pystyssä lyhyen ajan sisällä ja vaimo jalkojen välissä partakoneen kanssa. Samalla kun kaluani käänneltiin edestakaisin, jotta löytyisi parempia ajelukulmia, sille tehtiin helliä runkkausliikkeitä. Tosiasia oli, että kaluni seisoi kuin rautakanki, ylhäältä päin katsottuna, miltei karvattomalla alustallaan. Vaimolle tuli pieni pulma: Kuinka pitkälle reisiin karvattoman alueen pitäisi jatkua, kun minulla nuo reidetkin ovat karvan peitossa. Johonkin se raja on vedettävä, vaimo tuumi, ja teki karvoihin rajan taipeen kohdalle.

Sitten alkoi vaahdon levittäminen kivespusseihin. Sieltä vaimo ajoi hellävaraisesti, lyhyin vedoin karvoja pois. Aina välillä seisova kaluni sai kunnollisen kielisuudelman. En jaksa muistaa, koska viimeksi vaimoni on ottanut minulta suihin. Nyt sain suukäsittelyä kokoajan. Aina välillä vaimo näytti väliaikatietoja, siitä kuinka ajelu edistyy. Olin muuttumassa takaisin teinipojaksi pikkuhiljaa. Minusta näky ei ollut yhtä kaunis, kuin vaimoni mielestä. Hän kehui kaluni näyttävän isommalta karvattomalla alustallaan. Viimein työ oli tehty ja oli aika putsata kostealla pyyhkeellä kalunjuuri ja kivekset. Viimeinen tarkastus pitää tehdä kielellä, sanoi vaimo ja nuolaisi terskan päähän ilmestyneen touhutipan suuhunsa. Vaimo aloitti tarkastuksen kiveksistä. Taivaalliselta tuntuva kieli lipoi joka puolelta ja sai minussa aikaan kuumia väristyksiä. En voinut muuta kuin avata jalkojani ja näin antaa kielelle enemmän tilaa työskennellä. Sitten kieli nousi kalun vartta ylöspäin, koko ajan lipoen kiivaasti. Välillä jompikumpi kiveksistäni oli vaimoni suussa, käden runkatessa kaluani kiivaasti. Tällaista puuhaa ei kukaan mies kauaa kestä. Minäkin aloin puhista että: Naidaan, haluan taas rakastella sinua. Vaimon liikkeet kielivät jostain aivan muusta, kaluni upposi syvälle suuhun ja kädet hieroivat karvattomia kiveksiäni hellästi. Sitten se alkoi, kivekset muuttuivat rusinoiksi, nousivat tuuman verran terskaan päin ja kalun alkoi nytkähdellä pahaenteisesti. Laukeaminen oli väistämättä edessä ja varoitin tästä vaimoani. Vastaukseksi varoitukseeni hän upotti kaluni suuhunsa melkein kahvaa myöten. Samalla hetkellä tunsin selkärankani muuttuvan sulaksi laavaksi ja pursuavan terskasta suoraan vaimoni ahnaasti imevään suuhun. Jalat sätkivät, olo oli kuin krampissa lauetessani ensimmäistä kertaa yhdessäolomme aikana vaimoni suuhun. Kaiken hän nieli äänettömästi ja hyväili sen jälkeen suullaan vielä veltostuvaa kaluani. Nuoli vielä nekin tipat jotka tulivat terskan kärkeen kalun veltostuttua.

   Katsellessaan aikaansaannostaan, minun posliinia kalun juurtani, hän ihasteli työnsä tulosta. Ei kuulemma arvannut kuinka kaunis miehen kalu voi olla ilman karvoja. Eikä osannut arvata sitäkään kuinka kiihottava se voi olla katsella ja kosketella.
   
   Minä puolestani mietin, että tuskinpa olisin voinut jaloviinapullorahoja paremmin sijoittaa. Elämäni ensimmäinen suuhun laukeaminen oli tosiasia, samaten vaimon posliinipillu. Ainoa haittapuoli oli minun posliinini, mutta jos se vaikuttaa vaimoon näin, ei sekään ole haitta.

   Katselin vaimoani stringeissä ja ehdotin nukkumaan menoa. Vaimolleni tämä sopi hyvin, tai ainakin sänkyyn piti päästä. Siihen totesin että menee se nukkumiseksi, ei vanhasta miehestä ole siitossonniksi. Vaimo sanoi että sitten hän laittaa kellon soittamaan aamulla aikaisin niin ei mene päivästä yhtään hukkaan. Minulla oli mielipiteeni aamurakastelusta: "En ole juonut sitä Jaloviinapulloakaan, niin minulla ei ole krapulaseisokkiakaan ja toisekseen: Maailman vanhin kello on Aatamin kaksi kivinen, jollei sitä illalla vedä, se aamulla seisoo. Tämä kello oli vedetty jo kahdesti."

   Vaimon ilmeestä päätellen kello pitää vetää aamullakin.


Vai pitääkö??

Terveisin .J.