Tuli pieni tenkkapoo tässä nyt!
Eli mitenkä menee bug:in perus askel?!?
Kun olen illmeisesti jotenkin "oikonut" sitä normaalia peruskuviota.
Eli kun astun ensi askeleen eteen, astun heti seuraavan askeleen samalla jalalla taaksepäin, eli siitä tippuu viereen astuminen kokonaan pois! Miten sen askeleen (keskelle) saa siihen?
Tämä on hienoinen ongelma nyt, koska tulee käytyä ravintoloissa aikaa tiuhaan ja ikävää, kun ei muista naapurimaamme "humpan" perustaa!!:D
Eli mitenkä menee bug:in perus askel?!?
Kun olen illmeisesti jotenkin "oikonut" sitä normaalia peruskuviota.
Eli kun astun ensi askeleen eteen, astun heti seuraavan askeleen samalla jalalla taaksepäin, eli siitä tippuu viereen astuminen kokonaan pois! Miten sen askeleen (keskelle) saa siihen?
Tämä on hienoinen ongelma nyt, koska tulee käytyä ravintoloissa aikaa tiuhaan ja ikävää, kun ei muista naapurimaamme "humpan" perustaa!!:D
Vastaukset 51
Vanhimmat
viitsiskö joku kertoo ne askeleet siihen...sillä monet ovat kysyneet että "osaatko buggia?",ja vastaus on ollut ei, jotenka olisi tosi kiva tietää edes teoriassa miten perusaskel menee...
Minut on opetettu tanssimaan bugia aika simppelillä askelkuviolla...Ei kait se sen vaikeampaa olekkaan..
Eli se, miten itse muistan sen, niin se menee jotakuinkin näin:
Oikea jalka on naisella toisen jalan edessä, miehellä vasen jalka oikean edessä.
Toinen askel astutaan jalan viereen, siis että molemmat jalat on vierekkäin.
Seuraavaksi astutaan oikealla vasemman jalan taakse ja sitten taas jalat vierekkäin, oikea eteen, keskelle, oikea taakse, keskelle.....
Koko ajan liikutaan sivuttain. Siis tanssi etenee sivuttain (paitsi väistö/siirtymis askeleilla eteen/taaksepäin normaali kävelyllä musiikin tahtiin)
Eli se perusaskel on aika simmpeli.
Siinä tulee sitten pyörähdyksiä, joista helpoin menee miehen oikean käden alta. Siis nainen pyörähtää yhden askeleen etenemissuuntaan miehen käden ali. (olipas vaikea selittää...Varmaan vaikeampi ymmärtää..)
ja onhan niissä aika monenlaisia kiekuroita, mutta ehkä on helpoin tanssia Bugia kuvioilla keskellä, niin ei jää humppaajien jalkoihin! :)
Niin ja jos joku tietää mitenkä ne askeleet menee oikeasti vai meneekö ne noin?
Tanssijatar asutko missäpäin?
joissakin tanssipaikoissa on nimittäin ennen tansien alkua ns. "opetus", eli opetetaan n. tunnin ajan jotakin tanssia..En kylläkään tiedä, onko niitä sellaisia "opetustunteja" näin talvisin...kesällä ainakin joillakin lavoilla oli...
kiitoksia vaan noista askeleista,pitääpi alkaa treenailemaan:)siis oliko tuossa nyt naisen vai miehen askeleet? (ainut asia mikä jäi epäselväksi,hyvin selitetty:))
Täällä pääkaupunki seudulla sitä yritän tanssahdella ja eikun ruusulinnaan vaan lauantaina:)
Siinä on tanssiin naisellinen näkökulma, siis naisen askeleet.
Ja eikun opettelemaan! :)
on ollut keskustelua aina aika ajoin, ja viimeksi aiheessa Espoon bug-leiri.
Perusaskel on miehellä jotakuinkin seuraava, vasen eteen - oikea yhteen-vasen taakse-oikea yhteen...Tämän voi tehdä joko vastakkain tanssitettavan kanssa tai ringissä...molemmat kädet yhdessä tai pelkästään vasen oikeassa.
Askellus tapahtuu alhaalta ylös ponnistaen, kuin lattia "polttaisi" jalkojen alla.
Bugia ei kannata sekoittaa humppaan...eikä edes tanssia silloin kun tulee humppaa, askellustyyli on juuri päinvastainen...humppaahan tanssitaan ylhäältä alas.
mutta eikös Bug ole Ruotsalainen versio humpasta?
Siinä uskossa olen aina ollut..
No jos ei humpan tahtiin saa Bugia niin mihin se menee?
En muista, että olisi solisti sanonut, että "nyt tulee Bugi kappale...."
öh....Valoittaisitko minua hieman..:)
Humppa ja bug ovat kaksi aivan eri tanssia, askellusteknikkakin on aiva erilainen. Bugin on kehittänyt ruotsalainen Nils Håkan Karlsson joskus 60-luvulla, ja luetaan nykyisin erheellisesti jenkkitansseihin.
Valitettavasti vain nykyään lavoilla bugia mennään humpaan enenevässä määrin. Kukin tyylillään...
Nykyisin jotkut orkesterit jopa sanovat, että tulee bugia, mutta ei kaikki. Bug sopii tasajakoiseen musiikkiin, vaikkapa Kuosmasen Pieni sydän-kappaleeseen. Eli musiikkina ei tarvitse olla tiettyjä Abban tai Vikingarnan kappaleita.
joo no vähän on sitten ollut jotkut harhateillä, kun ovat puhuneet, että se on Ruotsalaista humpaa...:)
No sitä voisikin kokeilla siihen Kuosmasen biisiin vaikka illalla..
tack för tipset!:D
"Nykyisin jotkut orkesterit jopa sanovat, että tulee bugia"
Mitä, Mikä orkesteri on kertonut soittavansa bug-musiikkia?
Souvarit kertoivat Ruusulinnassa käydessään soittavansa seuraavaksi bug-tyylistä musiikkia, mutta eihän siinä ruuhkassa kunnolla päässyt tanssimaan. :(
Syke kyllä kertoo bugia kohta soittavansa.
Muutenkin vihjeeksi bändeille: ottakaa huomioon
muuttunut ja uusi (lava)tanssikulttuuri
"Bugia ei kannata sekoittaa humppaan...eikä edes tanssia silloin kun tulee humppaa, askellustyyli on juuri päinvastainen...humppaahan tanssitaan ylhäältä alas".
Se on ihan yksi lysti mihin sopivaan musiikkiin kukin bug:in tanssii, kunhan tanssii musiikkiin ja mielestäni humppa on aivan sopivaa musiikkia, mutta jos joku ei siitä pidä, niin eihän se estä sitä, että joku toinen tanssi????
Tottakai kukin voi tanssia tyylillään. :)
Eikö ole kuitenkin melko yksitotinen tanssi-ilta, jos kaikki tanssit tanssitaan ns. jenkkitansseina, johin bug myös luetaan?
niinkin, eli on yksitoikkoinen, enkä minä siihen itsekään pyri (yksinkertaisesti siksi, kun en läheskään kaikkia jenkkitansseja osaa), mutta silloin kun siltä tuntuu, niin mennään mitä osataan.
Kyl mie oon opetellunna tuon pukin tanssimisen jo ammoisina aikoina humppamusiikkiin iha tolla pukin joustoilla, vaan se vartalon kierto on tähän pukkiin ehkä vähän voimallisempi. Ehkäpätten sillon kun tempo ompi yhtä nopia niin sattuupi noi joustotki kulkeen sitten samaa muotuva. Tulipatten sitten opittuva toi pukkikin ihka sattumoisin, kun ei vielä sillon tiänny opetelevansa sen tavalla josta sittemmi joku saapi näppylööttä. Mutta nytenkin mulla on sitten suurempi propleemi kun ei oikein tiä et mik on sitten oikein mitäkkin. Koskahaan toi pukki onpi sitennä muototunna semmottiiks, ettes sit sitten voikkan ennään tanssia humppahan. Olis tarttenna opetellasna aikanans niin sillon ei viel sit kulkemispropleemaaks olisna ollu. Se kulkemispropleemahan on aika uus juttska. Ei semmost viel ainakan kymment vuott sitten tunnettunna. Kaikki hulluh ne menevättekin keksimäs ja ovatten sitten viell niinpirul tosissahskin.
Parempi olisi kyllä, ettei yksikään bändi koskaan mainitsisi erikseen soittavansa buggia. Useimmat "bugg-kappaleet" olisi parempi tanssia jonain aivan muuna tanssilajina. Ainakin jos osaa.
Oletteko muuten kuinka paljon tanssineet "kuviotansseja", eli siis ei eteneviä (tango,valssi) lavoilla ja ravintoloissa?
Missä menee raja, voiko tanssia kuviotanssia?
Tietysti kukaan ei lähde hidasta valssia tanssimaan vaikka bugilla, mutta noin muuten.
Ja miehet (miksi ei naisetkin). Kun haette tanssimaan, niin kysyttekö, osaatko kuviotanssia vai huomaatteko liikkeistä?
"kuviotansseilla" lähinnä jiveä, fuskua sekä bugia yms. ???
Näitä jokaista voi mennä myös etenevänä. Etenkin bug on parhaimmillaan nopeaan musiikkiin etenevänä tanssina.
Mielestäni kukin tanssi tanssitaan tyylilleen sopivana tanssina, humpat humppana ja polkat polkkana jne.
Tosin, mikäpä estää sopivan hitaan swingin soidessa nautiskella jivenä tai muuna jenkkitanssina.
Tottakai daamilta täytyy ensin kysyä, sujuuko kyseinen tanssi ellei entuudetaan tunne tanssitettavaa.
Jos liikkuvan Humpan ja Buggin haluaa tanssia eri tavalla, niin liikkuvan Humpan voi yrittää tanssia pyörähdysliikkeisenä ja liikkuvan Buggin lisättynä kiertoliikkeellä (siis eräänlainen kiertobaunssi). Kuitenkin samalla temmolla molemmat tanssit ovat lähes samanlaisia. Hidastempoiseen humppaan tulee fiilisteltyä se kierto pyörähdyksen lisäksi. Nopeatempoiset Buggit ovat tanssittava pyörähdys ilman kiertojoustoa tyylillä eli Humppamaisesti. Tämä on joillekin buggaajille kova pala, kun heidän opettelemansa tanssi onkin sama vanha Humppa. Oleellisin ero on paikallaan tanssittavissa osissa joissa Humppa on selvemmin Jivemäisempi ja kuviot alkavat usein taakse-askeleella.
Moni Buggaaja on vasta nyt tullut tietoiseksi siitä että suomessa on Buggmaista humppaa tanssittu vuosia ennen Buggin suomeen tuloa. Ja baunssikin on Buggmainen jos tempo antaa siihen mahdollisuuden.
Ja kun on kyse ruotsalaisesta (kävely)humpasta, niin sillä tarkoitetaan usein juuri Buggia.
Bugilla ja humpalla on juuri yhtä paljon yhteistä kuin Mersulla ja Ladalla automaailmassa. Ehkä vertaus on hieman ontuva, mutta kuitenkin. :)
Miten bug ja humppa voi olla sama tanssi, jos askellustekniikka on aivan erilainen? Bugissa askellus lähtee alhaalta ylös, kun taas humpassa se menee ylhäältä alas. On totta, että Suomessa on bugissa myös se toinen suuntaus, jossa korostetan enemmän kakkosta...
Jos kyseessä on nopeatempoinen bug, niin tämä kakkosta korostava (humppa-?)tyyli on todella raskasta tanssia.
...ja kokeilepa tanssia esim. Abban Waterloo-kappaletta humppana. Kappale on mitä mainioin tanssia bugina, siis askeltaen kuin lattia polttaisi jalkoja...alhaalta ylös.
Miten humppa voi olla jivemäinen? En ole kuullutkaan, että kävelyhumpassakin otettaisiin taka-askel l. ns. rock-askel. Kovin epäuskottavaa perisuomalaiselle tanssille.
"...Miten humppa voi olla jivemäinen? En ole kuullutkaan, että kävelyhumpassakin otettaisiin taka-askel l. ns. rock-askel. Kovin epäuskottavaa perisuomalaiselle tanssille...."
On suomessa tanssittu Easy-Jiven kaltaista paikallaan tanssittavaa linjahumppaa pitemmänkin aikaa. Kun keskilattia on tyhjä niin se menee siellä hyvin. Joskus tytöt kyselevätkin voisko sitä "jivehumppaa" päästä taas tanssimaan.
Humppa ei ole mikään perisuomalainen tanssi. Se on musiikkina suomennettua saksalaista marssia ja tanssittu onesteppinä tai twosteppinä. Nelisenkymmentä vuotta ehkä yli humppaa on tanssittu samban askelluksella tripletillä lattariaskelluksella. Onesteppi on nyt lisääntynyt.
Buuggimaistakin liikkuvaa humppaa on tanssittu ennen kuin Bugg oli suomeen tullutkaan. Jo vakiintunut tanssitapa onkin joidenkin päätöksellä tyylirikko. Lienee joillakin äärettömän suuri tarve snobbailuun. Ihmettelen edelleen.
>Lienee joillakin äärettömän suuri tarve >snobbailuun.
Ehkä edellinen viestini oli ehkä hieman provokatoorinen, mutta ei kannata alkaa syyttelemään snobbailusta, kun itsekin siihen sortuu.
Ihan vain mielen kiinnon vuoksi kysyisin, mikä oli sitä snobbailua? :)
Snobbailulla tarkoitin sitä, että yritetään pitää joku tanssi snobbailutanssina, eikä hyväksytä sen tanssitapaa muihin tansseihin. Siis sitä, että tanssiessa päästään snobbailemaan sellaisilla asioilla mitä muista tansseista ei löytyisi.
En kiellä etteikö tässä olisi snobbailua kirjoittelussakin, mutta sitä en tarkoittanut.
Joten snobbaillaan tulevaisuudessakin... jos vaan sinulle sopii.
Mielestäni lavatanssit on vapaamuotoisia tansseja ja kukin voi tanssia ne siten kun haluaa, eikä niitä ole sidottu tiukkoihin alhaalta ylös ym askelluksiin, joten ei ole olemassa oikeaa tai väärää tyyliä, koska kysymys ei ole kilpailusta mihin voidaan laatia tiukat rajat.
Keskusteluhan lähti siitä, että bug ja humppa olisivat yksi ja sama tanssi, mikä ei pidä paikkaansa. Olen yrittänyt kertoa, miten nämä kaksi eri tanssia eroaa toisistaan askellustekniikaltaan.
Ilman muuta jokainen voi ja saa tanssia omalla tyylillään.
Seuratanssiinhan ei ole mitään muita sääntöjä kuin liikennesäännöt lavalla. Bug ei ole edes kilpatanssi muoto....tosin ei taida humppakaan olla. :)
Edelleenkin kummittelee kävelyhumpan nimittäminen buggiksi. Miksi ihmessä näin tehdään. Silloin kun tanssitaan humppaa niin se on humppaa vaikka kuvioformaatti olisikin jostain toisesta tanssista. Tanssitaanhan buggiinkin käsiotteisen kävelyhumpan kuvioita ja siitä ei käytetä kuitenkaan humppa nimitystä.
Onhan käsiotteiset etenevät tanssit kuvioiltaan luonnollisesti saman kaltaisia, koska tanssin etenevä luonne jo näin määrää. Olisi jo korkea aika tajuta että käsiotteinen humppa on edelleenkin sitä samaa vanhaa käsiotteista humppaa, kun se tanssitaan humppamusiikkiin. Se että nykyisin tanssitaan myös buggia käytännössä samoin kuvioin ei tee humpasta buggia. Onhan humppamusiikkiin edelleenkin tanssittava käsiotteinen humppa samaa vanhaa käsiotteista humppaa, kuin mitä se on ollut iät ajat. Buggia olkoon se sopivaan bugg-musiikkiin tanssittu bugg, niin kuin on ollut iät ajat.
Humppamusiikki ja perinteinen buggmusiikki ovat luonteeltaan niin erilaisia, että tanssin luonne jo tästä syystä pysyy musiikin luonteen mukaisena. Eli humppa on musiikin luonteen mukaisesti humppaa ja perinteinen bugg buggia.
Ongelmana on kuitenkin modernimpi etenevä bugg. Sitähän tanssitaan nykyisin myös humppamaisempiin rytmeihin, ja myös tanssin luonne on joissakin tapauksissa aika lähellä humppaa juuri musiikillisista syistä. Tässä voinee kuitenkin todeta, että bugg on buggia jos se on jotain muuta kuin humppaa.
Paikallaan tanssittu lavarokki ja paikallaan tanssittu kävelyrytminen humppa ovat kuitenkin käytännössä lähes identtiset tanssit. Tietenkin se original bugg on buggia paikallaankin tanssittuna ja tietysti buggmusiikkiin.
Teimpä tässä mielenkiintoisen, mutta näin jälkeenpäin ajatellen varsin loogisen havainnon. Silloin kun bugg-musiikkia soitetaan suurella volyymilla ja lisäksi korostetaan bassoja, niin tanssi muuttuukin aivan luonnollisesti humpan kaltaiseksi. Jokin soinnillinen juttu lienee kyseessä.
Ja paikallaan tanssittuun kävelyhumppaan on yleisesti tanssittu rockaskelta - ainakin 80-luvulta saakka.
Jos olen käynyt ainoastaan bugg-kurssin, enkä ikinä mitään humppakurssia, niin miten voin sanoa tanssivani humppaa, kun ei minulla ole siitä oikeasti mitään hajua? Tanssin silloin mielestäni buggia humppamusiikkiin.
Eihän se musiikki yleensäkään anna tanssille nimeä, vaan se tapa jolla tanssitaan. Jos minä tanssin fuskua beat-musiikkiin, niin onko tanssini nimeltään beat?
Otsikkosi on aivan hyvä.
Silloin kun bugg on ollut yksi tiukimmin määritellyistä lavatansseista, sitä varten oli myös oma bugg musiikki, ruotsalainen bugg iskelmä ja bugg rock 'n' roll. Eli bugg tanssittiin omaan sitä varten tehtyyn musiikkiin. Nykyisestä tilanteesta en ole edes varma, että onko erityistä bugg musiikkia edes olemassa.
Kovan etsimisen jälkeen löysin pari musiikkisidonnaista tanssin nimeä.
Valssi/valssimusiikki. Tango/tangomusiikki. Jenkka/jenkkamusiikki. Polkka/polkkamusiikki. Masurkka/masurkkamusiikki. Humppa/humppamusiikki. Foksi/foksimusiikki. Swing/swingmusiikki. Samba/sambamusiikki. Rumba/rumbamusiikki. ChaCha/ChaChamusiiki. Hambo/hambomusiikki. Mambo/mambomusiikki. Bossanova/bossanovamusiikki. Flamengo/flamengomusiikki. Charleston/charlestonmusiikki. FoksiFusku/foksimusiikki. SwingFusku/swingmusiikki. Salsa/salsamusiikki. Nightclubswing/swingmusiikki. Pasodople/pasodoplemusiikki. Sophisticatedswing/swingmusiikki. Twist/twistmusiikki.
"Rock'n swing tanssit" Nimikkeen alla on joukko erilaisia blues/rock 'n' roll/swing -musiikeihin tanssittavia tansseja.
Beat, shuffle, trioli, habanera, bolero, bequine, clave jne. ovat rytmirakenteita ja niitä käytetään useisiin tanssimusiikkilajeihin perusrytmin osana ja esim. rinnalla kulkevana rytmikuviona.
Kyllähän kutakuinkin kaikkia tansseja vastaa jokin musiikkityyli. Meinasinkin sitä, että se musiikki, joka soi taustalla tanssin aikana, ei tee tanssista sitä tanssilajia, jota tuo musiikki vastaa. Vaan se tanssi on edelleenkin sitä tanssia, jota se askelikkonsa ja olemuksensa puolesta on. Minun mielipide on siis se, että tanssi ei muutu taustalla soitetun musiikin mukaan joksikin muuksi, vaikka musiikki ehkä pakottaakin hieman soveltamaan. Siispä humppaan tanssittu bugg on edelleenkin buggia. Ihan yhtä lailla bugg-musiikkiin tanssittu humppa on humppaa, eikä buggia.
Tuosta musiikin/tansin nimityksistä tuli mieleen kilpajive. Jive tanssisanana on luultavasti alunperin merkinnyt tuolaiseen rock'n roll- tai sitä välittömästi edeltävää musiikkiin liittyvää menoa. Kuitenkin kilpajiveä tanssitaan usein musiikkiin, jolla ei ole mitään tekemistä rokin kanssa, pahimmillaan jotain hauskasti-hammondilla-musaa jossa nopeus on sääntökirjan mukainen.
Miten tuollaista rytmitöntä skeidaa voidaan jiveen yhdistää? Hävetköön joka sen aloitti. Olen hankkinut muutaman kilpatanssimusiikkia sisältävän levyn enkä tiennyt itkeä vai nauraa kun kuuntelin. Tuo on pahinpia esimerkkejä siitä mihin yksisilmäinen sääntöjen orjuus voi tanssissa johtaa, vapaassa tai kilpatanssissa.
Periaatteessa 120-140 nopeuksiset kantrivalssit ovat buggia, silloin kun niitä tanssitaan buggin tapaisesti. Ovat kuitenkin selvää kantrivalssia musiikin perusteella. Kantripiireissä avoimen otteen tanssit kaikista tanssilajeista on käytössä.
Joskus ihmetytti kun suomalaiseen tangoon joku tanssi suljetussa otteessa kävelyhumppaa. Lähinnä pyhäinhäväistyksenä pidin moista rietastelua. Vasta kun sain tietää kysymyksessä olevan kävelyaskelluksisen tangon eli milongan, niin vasta silloin ymmärsin mistä oli kysymys. Sen jälkeen ei ole tullut edes mieleen että kävelyaskelluksinen tango on kävelyhumppaa, vaikka edelleenkin se siltä saattaakin näyttää. Kyllä tango on tangoa vaikka sitä suljettuotteisen kävelyhumpan muotoisesti tanssitaankin, jos musiikki on tangoa.
Aivan saman periaatteen mukaisesti toimii myös humppa ja bugg musiikin mukaisesti.
Minkä muotoista humppaa tanssit buggmusiikkiin?
Valssiakin tanssitaan foksina, mutta tässäkin tapauksessa on useissa tapauksissa kysymyksessä valssi niminen tanssi, eli viisiaskelvalssi. Tottakai sen voi foksiksikin nimittää jos haluaa, mutta valssia se kuitenkin on, vaikka foksilta usein näyttääkin, mutta tunne on kuitenkin musiikin eli valssin mukainen.
Lähes kaikkien tanssien askelikot ovat lainaa muista tansseista. Ei tule nyt mieleen ainuttakaan lavatanssia mikä olisi askelikoltaan ainutlaatuinen. Vasta musiikki tekee tanssista olemukseltaan, tunteeltaan ja tyyliltään tietyn nimisen tanssin. Esimerkiksi humppamusiikkia edeltävään jatsiin on tanssittu käytännössä kaikkia swingien perusaskelikkoja ja ne toimivat myös nykyiseen humppaan jatsin tapaan ja kyllä aina tanssi on kuitenkin musiikin mukaista jatsia tai humppaa.
Fiksua tekstiä.
Jotkut tiukkapipot ja tietämättömät edistyksen vastustajat ne vain muutosvastarinnan aiheuttaman pelon pakottamina yrittävät jähmettää lavatanssinkin samalla tavoin kuin kilpailusäännöissä lajeista tiukasti määrätään.
Pitää muistaa, mistä lähtökohdista nykyiset tanssilajit ovat tähän päivään kehittyneet.
Se edellisen mainitsema milonga oli argentiinalainen, eurooppalaisia, siirtolaisten mukanaan tuomia piirteitä sisältänyt kansantanssi, josta kehiteltiin sittemmin lähinnä Buenos Airesin köyhälistökortteleissa ja satamakapakoissa tango. Argentinon askellus ja kuviot ovat paljolti jo sen peruja jo pitkälti yli sadan vuoden takaa, vaikkakin suurestikin muunneltuja.
Valssi, nykyisistä lavatansseista vanhin juontaa Euroopan muinaisuudesta -jopa 800 vuoden takaa. Silloin jo sitä eristyneissä vuoristokylissä tanssitiin erilaisin versioin. Vasta aatelissaleihin ja hoveihin muutettuaan se alkoi saada vakioituja muotojaan.
Musiikin vapaa tulkinta on tullut lavoille jäädäkseen. Turha sitä vastaan on yrittää taistella. Ihan sama olisi sitten, vaikka lavoilta yritettäisiin kieltää sähkövalot ja sähköisesti vahvistettu musiikki.
Humpan tanssiminen bugg-musiikkiin oli vain esimerkki. En minä buggia yritä humpaksi vääntää. Mutta humpat tanssin yleensä bugg-kursseilla opittua soveltaen. Olkoon se muiden mielestä sitten käsiotteista kävelyhumppaa tai mitä hyvänsä. Itselleni se on edelleen buggia, johtuen juuri siitä että opin perustan omalle humppailutyylilleni aikoinaan bugg-kurssilla.
Ei minulla missään nimessä ole mitään sitä vastaan, että tanssilajit sekoittuvat ja muovautuvat musiikin mukaan. Itsekin vaihtelen fiiliksen mukaan tanssilajista toiseen. Eikä sillä ole minulle väliä jos minun sanotaan tanssivan buggin sijasta kävelyhumppaa, mutta minusta voin aivan yhtä hyvin itse sanoa tanssivani buggia.
Jiven suora suomennos tekemiselle on fuskata, eli tehdään jotain leväperäisesti, huonosti. Usein sanaa jev pidetään jive sanan synonyymina ja jive tarkoittaisi tässä mielessä myös palturin puhumista.
Tanssiterminä jiveä on käytetty ilmeisesti jo 30-luvun puolivälin paikkeilla. Kun lindyhoppia/jitterbuggia alettiin tanssimaan suurten massojen toimesta, niin siihen kehittyi yksinkertaisempi askellus ja siitä käytettiin "jitterbug jive" nimitystä, joka kuitenkin jäi varsin lyhytikäiseksi ja sen yksinkertaisempaa tanssitapaa alettiin nimittämään vain lyhyesti "jive" eli "fuskata". Pääsääntöisesti tästä yksinkertaisestakin tanssista käytettiin jitterbug nimitystä ja jive nimen käyttö jäi aika tuntemattomaksi.
Samansisältöinen selitys jivestä on sijoitettu samaan aikaan ja sarajakuvasankareiden Mikkihiiren ja Minnihiiren todettiin tanssivan "jitterbug jive", eli "jitterbuggia fuskaten".
Joka tapauksessa 40-luvulle tultaessa jive oli vakiintunut tunnetuksi tanssitermiksi ja jive liitettiin erään tanssiorganisaatin nimeen. Tuskin näin olisi tehty jos jive tanssiterminä olisi ollut tuntematon.
Perinteisesti lavatanssikursseilla on jiveä opetettu fuskun askelilla. Vielä 80-luvulla lavatanssikurssien jive oli fuskua ja kilpatanssiseuroissa opetettiin kilpajiveä eli chasse-jiveä. Edelleenkin vanhat konkarit opettavat latanssikursseilla fuskua jive nimisenä tanssina. Vasta 90-luvulla alkoi "oikean jiven" opettaminen yleistyä lavatanssiksi.
Chasse-jiveä on lavoilla kuitenkin osattu tanssia niin kauan kuin se on ollut kilpatanssi, eli kilpatanssiseurojen alkeisvalmennuksesta moni lavatanssija on käynyt opettelemassa chasse-jiven, kun muut mahdollisuudet oli aika vähäiset.
Noin se varmaan on jive tanssikäsitteenä. Minun mielestäni jive kilpatanssina pitääkin erottaa siitä musiikista johon suuri yleisö jive-tanssin liittää, rock'n rollista. Kilpajivellä ja rokilla kun ei ole mitään yhteistä tunnetta vaan rokkia voidaan joskus käyttää kilpatanssin taustana, pelkkänä rytmikoneena. Hammondilla soitettu puupi-duubi ei menomusaa ole.
Samanlainen ilmiö alkuperän kadottamisessa on musiikkityylissä jonka teinit tuntevat nimellä R'n B. Tämä uudelleen keksityn nimihirviön taustalla täytyy olla jonkun levy-yhtiön markkinointiosasto, ei kukaan muusikko täysissä järjissä ollessaan voi raiskata blues-äijien musiikkia edes nimenä noin. Mutta se on jo eri juttu.
R'n B tai R&B on lyhennys sanoista RHOSKAA ja BHASKAA
ylösnostaminen on vähän samaa kuin viemärien puhdistus:
Hommaa tarvitaan joku taneli, joka homman suostuu tekemään ja molemmissa nostetaan maan pinnalle asioita, jotka on jo kerran pureskeltu ja sulateltu. Eli hanki elämä...
Eipä tämä kovin kaukana ollut. Ja näyttää olleen aika aktiivinen ja parhaat kirjoituksetkin ovat tämän kesäisiä. Oikeestaan noiden hyvien juttujen takia en halunnut lainata jotain pikkujuttua uuden aloittamiseen.
Pidä elämäsi kunnossa...
Oletteko luoneet omia variaatioita eri tansseista, esim. vaikka jostain jenkkitanssista ym. muista vastaavista?
Tietty jokaisella on oma tyylinsä, mutta sellainen mahdollisesti jostakin vähän helponnettu versio, mutta silti hienonnäköistä tanssiessa.
Js jollakin on joku hieno juttu, niin voisko kertoa..
-kiitos-
Muualla maailmassa erilaiset kävelyrytmiset versiot ovat hyvinkin suosittuja. Mielestäni jiven tapainen versio, joka tanssitaan paikallaan ja linjassa, on svengaavin. Se aloitetaan rock-askeleella (1, 2) jonka jälkeen pyörähdys kolmosella ja nelosella paikanvaihtokuvioissa. Siinä tanssitaan jive-kuvioita neljään laskien neljällä askeleella. Paikanvaihtokuvioissa mies ottaa askeleet niin että nainen sopii kulkemaan suoraan linjassa. Harjoittelumusiikiksi soveltuu 120-130 iskua minuutissa - tasaiskuiset swingit ja vastaavat. Tanssi sopii myös letkeään humppamusiikkiin.
Niin..Kehiteltiin tässä parini kanssa uusi tyyli...Ei se ehkä ole oikeasti uusi, mutta meille kehittelyä vanhasta mallista.
Siis foksia, mutta ottaa siihen paljon pyörähdyksiä (nainen) ja rock-askelia. Menee ehkä jo vähän Jiven yms. puoleen, mutta tosi mukava tanssia!Rentoa meininkiä!
Ei tarvitse jäädä keskelle lattiaa tanssimaan, vaan onnistuu erittäin hyvin etenevänä.
Suosittelen.
Foksi ei ole pelkkää kääntymistä oikealle tai vasemmalle. Foksia voi monipuolistaa mm. pyörityksillä kädenali, juoksupromenadeilla, liehutuksilla. Myös rytmirikkoja voi käyttää, ken taitaa, esim. valssikäännöksillä.
Myös foksin ja fuskun voi yhdistää keskenään.
Juuri meinasinkin niitä kädenali pyörähdyksiä.. Ne sopii erittäin hyvin musiikkiinkin..
Mutta kun oppisi kunnolla tanssimaan jutakin tanssia (Jive) voisi tanssia pyörryksiin ja keksiä vaikka mitkä omat kuviot!
Bugg on maailman paskin tanssi. Käytönnössä kävelyä, eikä suomalainen lavakonkari osaa edes sitä. Tanssimaailman syöpä tällä hetkellä. Kävelyä ilman tunnetta.
Tämä edellinen kirjoittaja ei todennäköisesti itse tanssi buggaa, kun ei ole löytänyt siihen oikeaa fiilistä!
Bugghan on nykyajan yleistanssi, joka sopii melko moneen muusiikkiin. Tanssilajien "raiskaajien" vastustajat vetävät herneitä neniinsä, kun näkevät esimerkiksi jenkkaa tanssittavan buggana. Kukin tanssii kuitenkin tyylillään!
Kilpatanssin kaltaista pilkun tarkkojen sääntöjen kaltaista saivartelua lavatanssista ei saisi koskaan tehdä!
Olen kuullut useankin tanssia harrastavan sanovan buggaa vaikeammaksi oppia kuin esimerkiksi jiveä. Tämän allekirjoitan minäkin, nyt kolmisen vuotta buggaa tanssineena ja kolme eri kurssia siitä käyneenä tunnen edelleen olevani alkumetreillä!
Toisaalta joku "kilpatanssia" harrastava on taannoin maininnut, miten helppoa bugg onkaan tanssia. Eihän siinä tehdä muuta kuin astellaan musiikin tahdissa ja tehdään häkkyröitä!
Miten helppoa onkaan arvostella sellaista, mitä ei itse osaa tai mitä ei arvosta niin paljon, että sitä vaivautuisi julkisesti tanssimaan!
Mistähän tosiaan näitä arvostelijoita nousee, perusteettomia arvostelijoita.
Samoilla perusteilla myös golf on älyttömän helppo peli, jokainen osaa varmasti kopauttaa mailalla pallon liikkeelle. Pitää vain kysyä, että miksi joku kilpatanssija ei mene hankkimaan mainetta ja miljoonia kun se on niin helppoa?
Golfissapa on se hienous, että siinä pelaajan suoritus siellä peliaikana peilataan hänen oman tasoituksensa suhteen, eli voi mennä hyvän pelaajan kanssa ja onnistua omaan tasoonsa nähden hyvin ja näin ollen ollakin sen päivän aikana ns. parempi.
Jos pelaat jatkuvasti hyvin, tietenkin tasoitus paranee ja vaaditaankin enemmän jatkossa.
Golfissa juuri se kanssakäyminen ja seura on parasta ja samalla pelisuoritus täysin oma. Golfin joskus teennäisiksi arvioidut säännöt ovat demokraattinen ja tasa-arvoistava asia siellä kentällä.
Ja lopuksi, tanssiharrastus näyttää kirjoitusten perusteella keräävän vain kauniita ja rytmitajuisia A-luokan harrastajia, golf sen sijaan ei vaadi suuria: "Golf is unique among action sports in that a man can be lacking in youth, brawn, speed of foot, suppleness of muscle, clearness of eye and other athletic virtues and still be a pretty good golfer." (Herbert Warren Wind)
Eli omakohtainen suomennos: Kun en enää osunut liikkuvaan palloon, aloitin golfin ! ;-)
-Kaks Vasenta Jalkaa-
Green card -kurssin onnistuin läpäisemään lähinnä tuurilla ja jokainen lyöntikin tuntuu olevan pelkästään tuurista kiinni. Mitään en tunnu oppivan, vaikka kuinka paljon yritän. Toista se on ollut lavatanssin kanssa. Noh, ehkä lavoilla on tullut käytyä hiukka enemmän kuin golf-kentällä, mutta kyllä tuo tanssiminen tuntuu menevän paremmin kaaliin.
..että musikaalisuutesi ja rytmitajusi eli kuulosi ja muiden aistiesi erottelukyky on luonnostaan tanssiliikuntaa tukeva, siksi se on sinulle helpompaa.
Golfissa taas ei niinkään moni saa pelkästään intuitiivisesti kehittymistä aikaan, vaan useimpien on pysähdyttämä tutkimaan analyyttisesti suoritusta ja kiinnittämään huomiota hyväksikoettuun tekniikkaan.
Tanssihan luonnistuu pikkulapsiltakin ja luonnonkansoilta, vaikka eivät ole sekuntiakaan olleet tanssikurssiopetuksessa.
Liittymättä tähän nimenomaiseen juonteeseen, muualta mieleen tulleena:
Niin moni tanssia enemmän tai vähemmän jääräpäisesti ja väsymättä harjoitellen oppinut luulee sen takia tietävänsä, että samalla tavalla se toinenkin osaamaton oppii, kun vaan tallustelee musiikin tahtiin ne ensimmäiset 16000 harjoitustuntiansa, että niin kuin asenteella se rytmi sitten löytyisi.
Bullshittia sanon minä.
-Kaks Vasenta Jalkaa-
Pienestä asti on tullut harrastettua musiikkia eri muodoissa. Liikunta ja varsinkin mailapelit ovat olleet koulun liikuntatuntien varassa. Eiköhän tuo selitä aika hyvin erot tanssin ja golfin oppimisessa minun kohdallani.