Valitettavasti Suomen kansanedustajat ovat nyt oikein porukalla unohtaneet jo sen, että Suomea velvoittaa EU primäärioikeus, joka on EU:ssa säädöshierarkiassa korkeimmalla taholla. Eu primäärioikeuteen kuuluu se, että euroopan ihmisoikeussopimusta noudatetaan.
Jostain syystä kaikilta kansanedustajilta on päässyt asia epähuomioon. Taikka sitten kaikki kansanedustajat leikkivät tyhmää.
Häpeälaki on mitätöntä siltä osin kuin se loukkaa euroopan ihmisoikeussopimusta. Taikka tulkintoja, joita euroopan ihmisoikeustuomioistuin on siitä tehnyt.
Euroopan ihmisoikeussopimus on täysin voimassa olevaa oikeutta.
Joka tapauksessa on selvää, että kansanedustajat on vaihdettava. Aika paha juttu jos EU primäärioikeus "pääsee unohtumaan" koko kansanedustaja porukalta.
----------
Euroopan unionissa säädöshierarkiassa korkeimmalla tasolla ovat Eu perustamissopimukset.
Perusoikeudet kuuluvat euroopan yhteisöjen tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaisesti yleisiin oikeudellisiin periaatteisiin, ja ne ovat yhteisön normien arvojärjestyksessä yhteisön primaarioikeuden kanssa samanarvoisia.
Nämä yleiset oikeudelliset periaatteet on tunnustettu Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklassa (F artiklan 2 kohdassa), jossa EU velvoitetaan kunnioittamaan perusoikeuksia sellaisina kuin ne on taattu 4. marraskuuta 1950 allekirjoitetussa yleissopimuksessa ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi (Euroopan ihmisoikeussopimus) ja sellaisina kuin ne ilmenevät jäsenvaltioiden yhteisestä valtiosääntöperinteestä.
EY:n säädöksiä ovat EY:n perustamissopimuksen 249 (189) artiklan mukaisesti asetukset, direktiivit, päätökset, suositukset ja lausunnot. Ne ovat yhteisöoikeudellisesti itsenäisiä oikeusnormeja, joilla ei ole yhteyttä kansallisiin oikeusnormeihin. Oikeusvaikutus on ainoastaan sellaisilla asianomaisten toimielinten antamilla säädöksillä, joiden antamiseen toimielimet valtuutetaan perussopimusten säännöksissä.Yksittäiset säädökset (lukuun ottamatta suosituksia ja lausuntoja, jotka eivät ole sitovia) on voitava perustaa perussopimusten konkreettisiin säännöksiin.
Tämä merkitsee sitä direktiivien säätäminen pitää perustua primäärioikeuteen (perustamissopimuksiin). Primäärioikeutena pidetään euroopan ihmisoikeussopimusta. Se tarkoittaa sitä, että direktiivissä ei voi säätää poikkeuksia euroopan ihmisoikeussopimukseen.
Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklan mukaan yksityiselämä on suojattu.
Oikeus nauttia yksityis- ja perhe-elämän kunnioitusta
1. Jokaisella on oikeus nauttia yksityis- ja perhe-elämäänsä, kotiinsa ja kirjeenvaihtoonsa kohdistuvaa kunnioitusta.
2. Viranomaiset eivät saa puuttua tämän oikeuden käyttämiseen, paitsi silloin kun laki sen sallii ja se on demokraattisessa yhteiskunnassa välttämätöntä kansallisen ja yleisen turvallisuuden tai maan taloudellisen hyvinvoinnin vuoksi, tai epäjärjestyksen ja rikollisuuden estämiseksi, terveyden tai moraalin suojaamiseksi, tai muiden henkilöiden oikeuksien ja vapauksien turvaamiseksi.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on tuomioissaan määritellyt milloin poikkeusten salliminen on ollut "välttämätöntä".
Myös Suomen perustuslaissa on suojattu yksityiselämä. Perustuslakivaliokunnan mietinnön mukaan Suomen perustuslakia on perusteltua tulkita euroopan ihmisoikeussopimuksen mukaisesti.
Oikeuskäytännön mukaan Suomessa ei esim. saanut julkaista kuvaa henkilöstä, joka oli syyllistynyt törkeään petokseen. Petoksen ja törkeän petoksen raja menee tietääkseni 2500 eurossa. Joten törkeässä petoksessa on ollut ainakin yli 2500 euron vahingon aiheuttaminen.
http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/2001/20010096?search[type]=pika&search[pika]=yksityisyyden suoja
Omien laskemieni mukaan keskimääräinen p2p-käyttäjä aiheuttaa noin 5 centin vahingon vuodessa. Laskelma:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=123&conference=4500000000000255&posting=22000000014990828
Jos p2p-käyttäjät olisivat aiheuttaneet koko levymmyynnin romahtamisen niin ei se vahinko olisi enempää kuin 3 euroa / p2p käyttäjä / vuosi.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=123&conference=4500000000000255&posting=22000000014613526
Tosin tutkimusten mukaan levymyynnin romahtamiselle ei ole juuri mitään tekemistä p2p-verkkojen kanssa.
Näin ollen katson, että euroopan ihmisoikeussopimus ja se miten euroopan ihmisoikeustuomioistuin on sitä tulkinnut on täysin voimassa olevaa oikeutta. Direktiiiveillä taikka Suomen lailla ei voida tehdä siihen poikkeuksia. Joten siltä osin kuin häpeärangaistuslaki tekee poikkeuksen euroopan ihmisoikeussopimukseen taikka sen tulkintoihin, niin suomen laki on mitätöntä. EU perustamissopimus ja euroopan ihmisoikeussopimus kun ovat suomessa suoraan sovellettavaa oikeutta.
Vahingon täytyy siis olla todella huomattava, jotta se oikeuttaisi siihen että valtio (poliisi, tuomioistuin) voisi velvoittaa kansalaisen pistämään itsestään ilmoituksen lehteen. Se milloin yksityiselämän suojaan voidaan tehdä poikkeus, on täsmentynyt oikeuskäytännössä, ja se raha näyttää yllämainitun KKO tapauksen mukaan olevan varsin korkea, ainakaan normaali p2p-käyttä ei siihen oikeuta, eikä paljon sitä aktiivisempikaan p2p-käyttö.
Jostain syystä kaikilta kansanedustajilta on päässyt asia epähuomioon. Taikka sitten kaikki kansanedustajat leikkivät tyhmää.
Häpeälaki on mitätöntä siltä osin kuin se loukkaa euroopan ihmisoikeussopimusta. Taikka tulkintoja, joita euroopan ihmisoikeustuomioistuin on siitä tehnyt.
Euroopan ihmisoikeussopimus on täysin voimassa olevaa oikeutta.
Joka tapauksessa on selvää, että kansanedustajat on vaihdettava. Aika paha juttu jos EU primäärioikeus "pääsee unohtumaan" koko kansanedustaja porukalta.
----------
Euroopan unionissa säädöshierarkiassa korkeimmalla tasolla ovat Eu perustamissopimukset.
Perusoikeudet kuuluvat euroopan yhteisöjen tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaisesti yleisiin oikeudellisiin periaatteisiin, ja ne ovat yhteisön normien arvojärjestyksessä yhteisön primaarioikeuden kanssa samanarvoisia.
Nämä yleiset oikeudelliset periaatteet on tunnustettu Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklassa (F artiklan 2 kohdassa), jossa EU velvoitetaan kunnioittamaan perusoikeuksia sellaisina kuin ne on taattu 4. marraskuuta 1950 allekirjoitetussa yleissopimuksessa ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi (Euroopan ihmisoikeussopimus) ja sellaisina kuin ne ilmenevät jäsenvaltioiden yhteisestä valtiosääntöperinteestä.
EY:n säädöksiä ovat EY:n perustamissopimuksen 249 (189) artiklan mukaisesti asetukset, direktiivit, päätökset, suositukset ja lausunnot. Ne ovat yhteisöoikeudellisesti itsenäisiä oikeusnormeja, joilla ei ole yhteyttä kansallisiin oikeusnormeihin. Oikeusvaikutus on ainoastaan sellaisilla asianomaisten toimielinten antamilla säädöksillä, joiden antamiseen toimielimet valtuutetaan perussopimusten säännöksissä.Yksittäiset säädökset (lukuun ottamatta suosituksia ja lausuntoja, jotka eivät ole sitovia) on voitava perustaa perussopimusten konkreettisiin säännöksiin.
Tämä merkitsee sitä direktiivien säätäminen pitää perustua primäärioikeuteen (perustamissopimuksiin). Primäärioikeutena pidetään euroopan ihmisoikeussopimusta. Se tarkoittaa sitä, että direktiivissä ei voi säätää poikkeuksia euroopan ihmisoikeussopimukseen.
Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklan mukaan yksityiselämä on suojattu.
Oikeus nauttia yksityis- ja perhe-elämän kunnioitusta
1. Jokaisella on oikeus nauttia yksityis- ja perhe-elämäänsä, kotiinsa ja kirjeenvaihtoonsa kohdistuvaa kunnioitusta.
2. Viranomaiset eivät saa puuttua tämän oikeuden käyttämiseen, paitsi silloin kun laki sen sallii ja se on demokraattisessa yhteiskunnassa välttämätöntä kansallisen ja yleisen turvallisuuden tai maan taloudellisen hyvinvoinnin vuoksi, tai epäjärjestyksen ja rikollisuuden estämiseksi, terveyden tai moraalin suojaamiseksi, tai muiden henkilöiden oikeuksien ja vapauksien turvaamiseksi.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on tuomioissaan määritellyt milloin poikkeusten salliminen on ollut "välttämätöntä".
Myös Suomen perustuslaissa on suojattu yksityiselämä. Perustuslakivaliokunnan mietinnön mukaan Suomen perustuslakia on perusteltua tulkita euroopan ihmisoikeussopimuksen mukaisesti.
Oikeuskäytännön mukaan Suomessa ei esim. saanut julkaista kuvaa henkilöstä, joka oli syyllistynyt törkeään petokseen. Petoksen ja törkeän petoksen raja menee tietääkseni 2500 eurossa. Joten törkeässä petoksessa on ollut ainakin yli 2500 euron vahingon aiheuttaminen.
http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/2001/20010096?search[type]=pika&search[pika]=yksityisyyden suoja
Omien laskemieni mukaan keskimääräinen p2p-käyttäjä aiheuttaa noin 5 centin vahingon vuodessa. Laskelma:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=123&conference=4500000000000255&posting=22000000014990828
Jos p2p-käyttäjät olisivat aiheuttaneet koko levymmyynnin romahtamisen niin ei se vahinko olisi enempää kuin 3 euroa / p2p käyttäjä / vuosi.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=123&conference=4500000000000255&posting=22000000014613526
Tosin tutkimusten mukaan levymyynnin romahtamiselle ei ole juuri mitään tekemistä p2p-verkkojen kanssa.
Näin ollen katson, että euroopan ihmisoikeussopimus ja se miten euroopan ihmisoikeustuomioistuin on sitä tulkinnut on täysin voimassa olevaa oikeutta. Direktiiiveillä taikka Suomen lailla ei voida tehdä siihen poikkeuksia. Joten siltä osin kuin häpeärangaistuslaki tekee poikkeuksen euroopan ihmisoikeussopimukseen taikka sen tulkintoihin, niin suomen laki on mitätöntä. EU perustamissopimus ja euroopan ihmisoikeussopimus kun ovat suomessa suoraan sovellettavaa oikeutta.
Vahingon täytyy siis olla todella huomattava, jotta se oikeuttaisi siihen että valtio (poliisi, tuomioistuin) voisi velvoittaa kansalaisen pistämään itsestään ilmoituksen lehteen. Se milloin yksityiselämän suojaan voidaan tehdä poikkeus, on täsmentynyt oikeuskäytännössä, ja se raha näyttää yllämainitun KKO tapauksen mukaan olevan varsin korkea, ainakaan normaali p2p-käyttä ei siihen oikeuta, eikä paljon sitä aktiivisempikaan p2p-käyttö.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Euroopan unionin perussopimukset muodostavat ylimmän tason Euroopan unionin lainsäädännöstä eli ns. acquista.
http://66.249.93.104/search?q=cache:8rxD9W_RBFUJ:fi.wikipedia.org/wiki/Euroopan_unionin_perussopimukset primäärioikeus&hl=fi&ct=clnk&cd=4
• Perusoikeuksien kunnioittaminen unionissa: yleinen kehitys
OIKEUSPERUSTA
Perusoikeuksien turvaaminen on olennainen osa Euroopan yhteisön oikeutta. EY:n perustamissopimuksessa tai sopimuksessa Euroopan unionista ei kuitenkaan ole luetteloa perusoikeuksista. Vain miesten ja naisten samapalkkaisuus on ollut alusta asti sisällytettynä EY:n perustamissopimuksen 119 artiklaan.
Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on jo varhaisessa vaiheessa tunnustanut perusoikeudet yhteisön tasolla ja kehittänyt niitä jatkuvasti. Perusoikeudet kuuluvat tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaisesti yleisiin oikeudellisiin periaatteisiin, ja ne ovat yhteisön normien arvojärjestyksessä yhteisön primaarioikeuden kanssa samanarvoisia.
Nämä yleiset oikeudelliset periaatteet on tunnustettu Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklassa (F artiklan 2 kohdassa), jossa EU velvoitetaan kunnioittamaan perusoikeuksia sellaisina kuin ne on taattu 4. marraskuuta 1950 allekirjoitetussa yleissopimuksessa ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi (Euroopan ihmisoikeussopimus) ja sellaisina kuin ne ilmenevät jäsenvaltioiden yhteisestä valtiosääntöperinteestä.
Perusoikeuksilla suojataan unionin jäsenvaltioiden kansalaiset (EY:n perustamissopimuksen 17 artiklan 2 kohta (8 artiklan 2 kohta). Myös unionin ulkopuolisten maiden kansalaiset voivat vedota perusoikeuksiin, jos asianmukaiset edellytykset ovat olemassa. Siksi luonnolliset ja oikeushenkilöt voivat etuoikeudettomina asianomistajina nostaa EY:n perustamissopimuksen 230 (173) artiklan neljännen kohdan mukaisesti yhteisön toimielimen menettelyä koskevan kumoamiskanteen Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen yhteydessä olevassa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa (EY:n perustamissopimuksen 225 (168 a) artiklan 1 kohta). Mitätöimisperusteet on otettava huomioon myös muissa menettelyissä.
http://www.europarl.europa.eu/factsheets/2_1_1_fi.htm
EY:n säädöksiä ovat EY:n perustamissopimuksen 249 (189) artiklan mukaisesti asetukset, direktiivit, päätökset, suositukset ja lausunnot. Ne ovat yhteisöoikeudellisesti itsenäisiä oikeusnormeja, joilla ei ole yhteyttä kansallisiin oikeusnormeihin. Oikeusvaikutus on ainoastaan sellaisilla asianomaisten toimielinten antamilla säädöksillä, joiden antamiseen toimielimet valtuutetaan perussopimusten säännöksissä.Yksittäiset säädökset (lukuun ottamatta suosituksia ja lausuntoja, jotka eivät ole sitovia) on voitava perustaa perussopimusten konkreettisiin säännöksiin.
http://64.233.183.104/search?q=cache:ZSkzZ9XVnlMJ:www.helsinki.fi/oik/tdk/oikeusinformatiikka/OIF-EY-oikeudellinen tieto syksy 2002.rtf primäärioikeus direktiivi&hl=fi&ct=clnk&cd=4
Silloin kun Eu perustamissopimus ja kansallinen laki ovat ristiriissa, niin EU perustamissopimukselle on annettu etusija ja sitä on välittömästi sovellettava
s.97-102.
http://ec.europa.eu/comm/publications/booklets/eu_documentation/02/txt_fi.pdf
Euroopan yhteisöjen tuomioistuin
EY:n tuomioistuimen tehtävänä on varmistaa, että yhteisöä
koskevia perussopimuksia ja sekundäärilainsäädäntöä tulkitaan
ja sovelletaan lainmukaisesti.
EY:n tuomioistuin toteuttaa oikeusvalvontaansa ratkaisemalla
jäsenvaltioita ja yhteisön toimielimiä vastaan nostetut
kanteet.
http://66.249.93.104/search?q=cache:20BYfed6HzIJ:www.eduskunta.fi/triphome/bin/utahref.scr?{KEY}=VNS 1/1996 primäärioikeus&hl=fi&ct=clnk&cd=9
Säädökset
Yhteisöoikeuden lähteet voidaan jakaa viiteen ryhmään.
Tärkeimmän ryhmän muodostavat jäsenvaltioiden tekemät
perussopimukset, joita kutsutaan myös primäärioikeudeksi.
http://66.249.93.104/search?q=cache:20BYfed6HzIJ:www.eduskunta.fi/triphome/bin/utahref.scr?{KEY}=VNS 1/1996 primäärioikeus&hl=fi&ct=clnk&cd=9
Euroopan unionin perustana on oikeusvaltion periaate. Unionin kaikki toiminta saa oikeutuksensa perussopimuksista, joista jäsenvaltiot ovat sopineet yhdessä vapaaehtoisesti ja demokraattisesti
http://europa.eu/abc/treaties/index_fi.htm
Euroopan oikeusasiamies tutkii kanteluja, jotka koskevat EU:n toimielinten ja muiden elinten toiminnassa ilmenneitä epäkohtia.
http://europa.eu/institutions/index_fi.htm
Yleisiin periaatteisiin kuuluu mm. perusoikeuksien takaaminen
http://ec.europa.eu/comm/publications/booklets/eu_documentation/02/txt_fi.pdf
1. PeVM 25/1994:
Perusoikeusjärjestelmän
kokonaisuudesta ja oikeuksien luonteesta perustuslaissa
turvattuina perusoikeuksina voidaan johtaa joitain yleisiä
rajoittamista koskevia vaatimuksia
Perusoikeussäännöksiä on
perusteltua tulkita yhdenmukaisesti ihmisoikeuksien kanssa
niin
Perusoikeusuudistus lähentää entisestään Suomen
perusoikeusjärjestelmää sisällöllisesti kansainvälisiin
ihmisoikeussopimuksiin.
http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/utahref.scr?{KEY}=PeVM 25/1994
En olisi tullut toimeen ilman tätä fantastista tietoa.
Kaikkia se ei kiinnosta vaikka eduskunta säätelee lakeja vastoin Euroopan unionin korkeimpia säädöksiä, vastoin euroopan ihmisoikeussopimusta ja vastoin suomen perustuslakia.
Vähän sama asia kuin että Usaa ei pahemmin kiinnosta miten Guantanamon vankien ihmisoikeudet menee.
Suomessa sama tilanne, mutta huonon kohtelun kohteena ei ole terroristit vaan p2p rikolliset.
No voi mamman kultaa. Ei taa P2P-käyttäjiä rangaitta! :'(