Kaksoiskehikon tekeminen vaikuttaa konstikkaalta. Tässähän on arkkit. Olli Lehtovuoren "messu/kaupunkipientalon pohja uudelleenlämmitettynä. Rakentamisen ratkaisuissa pyritään kai yksinkertaisuuteen ja "oivallisuuteen". Tässä ei nämä asiat ole olleet tavoitteena?
Mitenkähän nuo eri lämpö- ja kuormitusolosuhteisiin joutuvat kehät liikkuvat toistensa suhteen; kaikki kiinnitysrakenteet ja liitokset oltava toistensa suhteen liukuvia (erikoisheloja)!? Lecaterm- harkko puusta tehtynä?
0Äänestä
Jussi
Onneksi näitä kokeilijoita aina riittää, joskus niiden kautta saattaa löytyä uuttakin rakentamiseen. Tässä ei mielestäni kuitenkaan ole kummoistakaan uutuusarvoa. Muutama kommentti:
-tuplaseinän painuma on ongelmallinen, vaikka kuormia jakaisi esitetyllä tavalla sisä- ja ulkokuoreen. Samoin ikkuna- ja oviliitokset eri tavalla kokoonpuristuvaan sisä- ja ulkokuoreen.
-rakenteen sisä- ja ulkopinnan välillä ei päästä noudattamaan 1/5 suhdetta höyrynläpäisevyyksien suhteissa. Eli ongelmana on ulkokuoren liian suuri tiiveys suhteessa sisäkuoreen
-ulkokuoren pinnoittaminen onnistuu todennäköisesti vain punamulta-tyyppisellä maalilla.
-märkätilat tulisi rakentaa kivirakenteisina tämän päivän näkemyksen mukaan. Sellaisen yksikön sijoittaminen painuvan hirsikehikon sisään saattaa olla vaikea, samoin perustukset.
-selluvillan puhallus kotelon sisään on epäluotettavaa, ilmiö havaittiin jo aikoinaan Kuusankosken asuntomessuilla. Selluvilla pitäisi puhaltaa seinään kevyesti kostutettuna vaakapuhalluksella liikkumattoman runkoon, tällöin se ei painu eikä aiheuta holvautumista.
-perustamistapa on toki nopea, mutta sen kauneisarvot ovat kyseenalaisia. Pehmeillä pohjilla tarvitaan yhtenäinen kantava sokkeli, joka toki onnistuu samalla periaatteella.
0Äänestä
vanhempi suunnittelija
Muutetaan sitten nimimerkkiä niin saa nuorempi touhuta tuolla. Olen tästä lähin vanhempi suunnittelija.
0Äänestä
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kaksoiskehikon tekeminen vaikuttaa konstikkaalta. Tässähän on arkkit. Olli Lehtovuoren "messu/kaupunkipientalon pohja uudelleenlämmitettynä. Rakentamisen ratkaisuissa pyritään kai yksinkertaisuuteen ja "oivallisuuteen". Tässä ei nämä asiat ole olleet tavoitteena?
Mitenkähän nuo eri lämpö- ja kuormitusolosuhteisiin joutuvat kehät liikkuvat toistensa suhteen; kaikki kiinnitysrakenteet ja liitokset oltava toistensa suhteen liukuvia (erikoisheloja)!?
Lecaterm- harkko puusta tehtynä?
Onneksi näitä kokeilijoita aina riittää, joskus niiden kautta saattaa löytyä uuttakin rakentamiseen. Tässä ei mielestäni kuitenkaan ole kummoistakaan uutuusarvoa. Muutama kommentti:
-tuplaseinän painuma on ongelmallinen, vaikka kuormia jakaisi esitetyllä tavalla sisä- ja ulkokuoreen. Samoin ikkuna- ja oviliitokset eri tavalla kokoonpuristuvaan sisä- ja ulkokuoreen.
-rakenteen sisä- ja ulkopinnan välillä ei päästä noudattamaan 1/5 suhdetta höyrynläpäisevyyksien suhteissa. Eli ongelmana on ulkokuoren liian suuri tiiveys suhteessa sisäkuoreen
-ulkokuoren pinnoittaminen onnistuu todennäköisesti vain punamulta-tyyppisellä maalilla.
-märkätilat tulisi rakentaa kivirakenteisina tämän päivän näkemyksen mukaan. Sellaisen yksikön sijoittaminen painuvan hirsikehikon sisään saattaa olla vaikea, samoin perustukset.
-selluvillan puhallus kotelon sisään on epäluotettavaa, ilmiö havaittiin jo aikoinaan Kuusankosken asuntomessuilla. Selluvilla pitäisi puhaltaa seinään kevyesti kostutettuna vaakapuhalluksella liikkumattoman runkoon, tällöin se ei painu eikä aiheuta holvautumista.
-perustamistapa on toki nopea, mutta sen kauneisarvot ovat kyseenalaisia. Pehmeillä pohjilla tarvitaan yhtenäinen kantava sokkeli, joka toki onnistuu samalla periaatteella.
Muutetaan sitten nimimerkkiä niin saa nuorempi touhuta tuolla. Olen tästä lähin vanhempi suunnittelija.