Tuossa kuulin että selluvillan käyttö seinäeristeenä olisi kielletty siihen lisätyn boorin vuoksi.
Samassa jutussa epäiltiin sen homehtumista seinärakenteissa ja yläpohjissa näissä hengittävissä taloissa.
Samassa jutussa epäiltiin sen homehtumista seinärakenteissa ja yläpohjissa näissä hengittävissä taloissa.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Mistäpä luit jutusta?
Joo luin jutun 7-lehdestä !
Ei taida pitää paikkaansa. Miten sitten sellainen tuote olisi päästetty markkinoille aikoinaan. Ainakin tänä kesänä tiedän Inkoossa puhalletun täyttä häkää selluvillaa. Sehän on paperia ja happo on siinä homeensuoja-aineena. On muuten edullisin seinäneristysmateriaali ja istuu parhaiten. Kuivana ei lähde koolingeista kun puukolla vuolemalla. Eipä jää ilmarakoja mihinkään eikä painu. Lämpöarvot on ihan kilpailukykyiset ja samoin hinta. Hukkaa ei jää ollenkaan, jos seinien roiskeet levittelee välipohjiin.
nykyisin ovat kiellettyjä tai on muuten syytä välttää. Tämä nyt sinällään ei välttämättä selluvillaa - toisaalta hyvä on näitä "ekokauppiaita" hyvä välillä vähän pölläytellä, jotta alkaisivat pysytellä tosiasioissa hekin.
Tää on mun mielipide. Rakentaminen on sen verran kallista hommaa, että kannattaa pitäytyä vähintään vuosikymmeniä vanhoissa rakenteissa.
(puu, tiili ja vuorivilla)
Varmaan erityisesti 70-luvun tyyliin...
Yritäppä rakentaa 2000-luvulla 70-luvun tyyllillä :) ei anna määräykset myöten.
Rakennusvalvonta varmaankin karsii pois suuremmalta osalta huonoiksi todetut vanhat ratkaisut.
Aikaisempi kirjoittajakin epäilemättä suositteli vanhoja rakennusmenetelmiä ja materiaaleja jotka ovat hyviksi havaittuja.
Eihän 70 luvun rakennukset oikeastaan eroa oleellisesti nykyisistä, kuin muutamassa asiassa.
1) matalaperustus... ajatus oli hyvä, kun pyrittiin eroon kylmäsilloista, mutta kosteuden vaikutusta ei otettu huomioon.
2) ilmanvaihto... rakennuksista oli hävinneet tulisijat eikä ilman vaihtumista ymmärretty hoitaa koneellisesti.
3) oikea salaojitus ja maakerrokset oli tutkittu, mutta niiden toteuttaminen oli mitä oli.
4) muutenkin taloja rakennettiin vähän kertakäyttöperiaatteella (vesijohdot, kosteuseristeet yms.)
Kohta varmaan poistuu markkinoilta Rannilan nauloilla tai ruuveilla puhkottu kattomalli. Alkavat nimittäin irtoilla.
Liian matala perustus ja huonot täytemaat ovat mielestäni pahin virhe.Monet muut mokat ovat jopa korjattavissa jälkeenpäin.
Oli hyvä huomata kuinka täysin paikkaansa pitämätön tieto otettiin todesta ?
joten, älä nyt ainakaan koeta tutkimukseesi tätä käyttää, ei oikein toiminut. Eikä ollut edes kovin näppärä juttu.
Kaikki epäilivät todenperäisyyttää... huono provo.
No eipä tunnu tieto päätä huomaavan näillä rakenusammattilaisilla.
Selluvilla ei ole mikään uusi eristeaine, kyllä se jossain muodossa jo tunnettiin 30-luvulla samoin kun kuitulevyt.
Hupaisinta meille puu-suomalaisille on se, että puurakennukset ja puukuitueristäminen tulee meille pohjois Amerikan kautta.
Ehkä kiviset peltomme ja kovat kallomme ovat syynä kivirakentamiseen täällä metsänkeskellä.
Montako keskiaikaista puukirkkoa on Suomessa?
70 luvulla Partekin miehet saivat läpi lainsäädännön, jossa todettiin, että puutaloja ei saa rakentaa Suomessa. Paitsi pientaloja.
Asia perusteltiin palovaarallisuudella. Partekin silloinen johtaja, Lehto, oli pääministerinä ja ajoi asiaa hartiavoimin. Samaa linjaa jatkoi mm. Taxel.
En tiedä miksi sitä ei ole monasti ääneen sanottu, mutta rakennusaineteollisuus ja sen monopolit ovat määrittäneet suomalaisen rakentamisen jo kymmeniä vuosia.
Toisaalta olisi EU:n hyvä murtaa näitä "Bresneviläisiä" linnakkeita.
Esimerkisi Saksassa ei ole koskaan ollut sellaista "kumileimasinta" rakentamisen valvonnassa kun Suomessa ,vaikka vetävät tunnetusti kotiinpäin.
Siellä ei rakennusvalvonnan leimasimeen kaiverreta jonkun rakennussainevalmistan tuotemerkkiä, tarjokkaita on monta ja maan normit tiukat, sakut kyttää sakuja.