Millaisesta verkosta kannattaa häkki tehdä? Kun olen pohajan jo tehnyt itse, kun en löytänyt mistään mileistä isoa häkkiä kun en halua laittaa niitä mihkään pieneen kippanaan häkkiin että niillä on häkissäkin tilaa lennellä. nyt ne semmosessa olisko 70x50x70 häkissä ja haluan nyt niille isomman mut mistä kannattaa tehdä se päälinen? Ne saa lennellä vapaana kyllä melkein koko päivän niillä on ihan oma huone sitä varten missä ne ei pääse karkuun ja ikkunan on saanut peitettyä..Voisitteko auttaa mua?
mistä kannattaa tehdä
E.i.j.a
73621
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kipaisehan lähimpään rautakauppaan niin pitäisi vaihtoehtoja löytyä. Minkkiverkon / rappausverkon / pieneläinverkon tms nimellä kulkee varsin monenlaista tavaraa, sopiva riippuu siitä mitä lintuja oikein aiot häkissä pitää... Peipoille ja undulaateille on sopiva noin sentin silmäkoko, neitokakaduille käy parin sentin verkkokin. Peipoille voit käyttää muovipäällysteistä (vaikkei se tummanvihreä välttämättä kovin silmiä hivele), jyrsiville koukkunokille et. Sinkitty verkko on paras harjata happamalla nesteellä (esim etikkavesi) ja huuhtoa huolella ennen käyttöönottoa sinkkimyrkytysriskin minimoimiseksi. Ota niin paksulankaista verkkoa kuin löydät, paksumpi verkko on tukevampi ja pysyy paremmin muodossa ja on parempi seinillä roikuskelevien asukkaiden varpaille. Muista varata vähän ylimääräverkkoa ovia varten (ainakin yksi iso ja pari pientä niin että häkin joka nurkkaan ulottuu kunnolla ja saa tarvittaessa ripustettua kylpyammeita tai pesäpönttöjä tms).
Pienehkön häkin saa pysymään kasassa pelkillä nippusiteillä (ainakin peippojen ja undulaattien asumuksen, isommat otukset voi jo järsiä niitä poikki) tai rautalangalla (varo törröttäviä päitä), kookkaampi kaipaa jo esim puisen tukikehikon, mikä tosin taas koukkunokkien kanssa muuttuu hitaasti mutta varmasti tulitikuiksi... Jos omistat hitsaajatuttuja voi kehikon tehdä jo paksusta rautalangasta tai alumiiniputkista ja verkonkin hitsata siihen kiinni jolloin lopputulos on varmasti kestävä ja tukeva.
No sinkittyä ei kyllä kannata käyttää jos ei rahatilanteen tms. vuoksi ole ihan pakko... Sinkin myrkyllisyys ei varmasti poistu millään pesulla, ellei sitten hankaa sinkkiä kokonaan pois, silloin taas alta paljastuu ruostuva teräsverkko ja ruostehan on tietysti aivan yhtä haitallista nakerteleville linnuille.
Rautakaupoista tosin harvoin löytyy muita, mutta jokaisessa isommassa kaupungissa lienee isompi metallitavaran myyntiin erikoistunut liike (esim. Sah-ko), joista yleensä löytyy ruostumatonta tai haponkestävää verkkoa. Näistä ei liukene yhtään mitään kunhan muistaa pestä niistä säilytysrasvat harjan kanssa pois ennen käyttöönottoa.
Meidän tapauksessa päädyttiin undulaateille isoon (120cm x 55cm x 70cm) vanerilaatikkoon, jossa pelkästään etuseinä on verkkoa. Linnut eivät tästä ratkaisusta ole häiriintyneet (häkki on valoisassa huoneessa) ja tämä oli huomattavasti yksinkertaisempi rakentaa kuin useampi verkkoseinä. Verkko kiinnitettiin laatikkoon puurimoilla.
Nojoo, mutta käytännössä se myrkytysvaara on kuitenkin aika pieni, jos linnut nyt eivät ihan työkseen kalua verkkoa. Peipoilla riski on varsin olematon joten niille edullisen perusverkon hylkäys sinkin vuoksi on kyllä jo hätävarjelun liioittelua. Nokan avulla kiipelevillä ja kaikkea nakertelevilla koukkunokilla kyllä kannattaa jo uhrata hetki siihen kuinka todennäköisesti sinkkiä vatsaan asti päätyy. Sinkityksen laadullakin on merkitystä, sähkösinkitty verkko on huomattavasti tiukemmassa ja turvallisempaa kuin vain "dipattu" sinkkipinnoite.
Useimmiten riittää juuri uuden verkon irtosinkin poisto pesemällä, isossa häkissä linnuilla on kuitenkin yleensä liikkumatilaa ja muutakin puuhaa kuin seinillä roikkuminen ja satunnaiset kiipeilyt eivät vielä välttämättä terveyttä haittaa (hyvin pieninä määrinähän sinkki on vielä tarpeellinen hivenaine). Aktiivinen verkon nakertaminen taas voi irrottaa isompiakin sinkkiliuskoja ja on haitaksi nieltynä. Tietysti ruostumaton teräsverkko on paras vaihtoehto jos haluaa pelata absoluuttisen varman päälle, mutta kustannukset ovat tosiaan sitten jo ihan eri kertaluokkaa ainakin isommissa viritelmissä...
Muutenhan tuossa olit ihan asialinjoilla, mutta siinä taisi sekoittua hivenainesinkki ja raskasmetalli nimeltään sinkki. Vrt. eihän rautaakaan saa nakertamalla rautakankea vaan sen sijaan raskasmetalli kertyy pieninäkin määrinä ajan kanssa elimistöön, eikä ole missään olosuhteissa hyödyksi.
Olet varmaankin oikeassa että terävänokkaisilla linnuilla kyseistä vaaraa ei ole, mutta koukkunokkaiset kun tuppaavat usein kiipeilemään verkossa häkissä lentelyn sijasta, eli nakertelun lisäksi tämä lisää vaaraa. Uskallan myös arvata että hintaero laadukkaan sähkösinkityn ja ruostumattoman verkon välillä ei ole edes suuri. (Joten ruostumaton olisi järkevämpi valinta, kun vaara on jonkin verran tuossa sähkösinkityssäkin.) Halvalla saa nimenomaan tuota kuumasinkittyä, jossa sinkkiä todellakin irtoaa suuria määriä.
"Muutenhan tuossa olit ihan asialinjoilla, mutta siinä taisi sekoittua hivenainesinkki ja raskasmetalli nimeltään sinkki. "
Mitäs niillä kemian / biologian tunneilla on oikein tullut tehtyä... : )
Sehän ON täsmälleen samaa ainetta. Sinkki on aina sinkkiä ja kemiallisesti raskasmetalli (kuten myös esim seleeni) eikä siitä muuksi muutu, oli se sitten pillerissä tai pinnoitteessa. Osa raskasmetalleista on hyvin pieninä määrinä, siis "hivenaineena" tarpeellisia mutta liika-annoksena myrkkyjä.
No samaa voisi kysyä sinulta ;), hivenainesinkki = yleensä sinkkiglukonaatti. Eli kyseessä on sinkin ja toisen aineen yhdiste, ei varsinainen puhdas metalli. Vertailun vuoksi rautatableteissakaan ei ole viilajauhoa vaan rautasulfaattia. Kyseessä voi tietenkin jonkun mielestä olla sama aine, mutta elimistössä käyttäytyminen ei varmastikaan ole sama. Toinen on siis muodossa, jota elimistö pystyy hyödyntämään ja toinen sen sijaan on haitallista.
Alkaa jo mennä saivarteluksi mutta...
Totta on että erilaiset yhdisteet käyttäytyvät elimistössä eri tavoin. Ilmeisesti nyt siis "hivenainesinkillä" tarkoitat erilaisia hyvin imeytyviä sinkin yhdisteitä ja "raskasmetallisinkillä" puhdasta sinkkiä (en ole mikään ravitsemustieteilijä ja tuommoiset peruskemiasta/biologiasta poikkeavat termit ovat vähän hukassa)?
Luonnollisestikin sinkkiyhdistettä tarvitaan suurempi annos kuin puhdasta sinkkiä jotta elimistöön kertyy sinkkiä sama määrä, jolloin toki voi sanoa että nuo yhdisteet ovat turvallisempia koska yliannostus on hankalampi saavuttaa.
Luonnossahan harvoin aineet esiintyvät puhtaina ja esimerkiksi pinnoitteesta sinkki päätyy elimistöön todennäköisimmin sinkkioksidina (vimeistään hapettumalla elimistössä, ihan puhdas sinkki ei välttämättä imeydy yhtään sen helpommin kuin se viilajauhokaan...) mikä varmaan todella on ainakin välittömältä vaikutukseltaan haitallisempi kuin vaikkapa tuo sinkkiglukonaatti.
Edelleenkin olen kuitenkin sitä mieltä että useimmiten ratkaisevaa loppupelissä on raskasmetallin(kuten sinkin) määrä, ei niinkään se missä muodossa se elimistöön päätyy. Hivenainetableteissa tms ravintovalmisteissa sinkkiä on vain sen verran mikä varmasti on turvallista kuluttaa, ja sellaisessa muodossa että imeytyy hyvin elimistöön, mutta jos sinkin määrä elimistössä ylittää tietyn rajan on seurauksena varmasti sinkkimyrkytys, oli se sinkki sitten tullut verkon kaluamisesta tahikka yliannoksesta jotain tohtoritolosen tabletteja. Eli raskasmetalli on raskasmetalli, peitellään se sitten mihin yhdisteeseen tai nimeen tahansa, eikä kenellekkään saisi jäädä kuvaa siitä että on olemassa jotain "vaaratonta" sinkkiä (tai kromia tai seleeniä tai...) jota voi popsia kuin karkkeja mielin määrin.
Minkä tahansa hivenaineen, erityisesti raskasmetallien yliannostus johtaa myrkytykseen, joillain aineilla nopeammin kuin toisilla. Esim kadmiumia ei elimistö hyödynnä ja se poistuu erittäin hitaasti, kun taas vaikkapa sinkkiä ja seleeniä tarvitaan jonkin verran aineenvaihdunnassa, eivätkä ne kerry elimistöön yhtä tehokkaasti. Liian suuri kerta-annos tai pidempiaikainen
yliannostus raskasmetallia kuitenkin tappaa varmasti oli lähde mikä tahansa. Jotkut raskasmetalliyhdisteet voivat kyllä tappaa nopeamminkin, johtuen juuri yhdisteen ominaisuuksista.