Elämä auringossa

todella mielenkiintoista ja kaunista, ja kaikista elämäntilanteista ja -vaiheista saa aina mukaansa jotain. Nautinto ei synny tavoittelemalla sitä vaan kyvyllä nähdä kauneutta kaikessa ja kaikissa. Eikä pitäis ajatella elämää niin janamaisesti vaan enemmänkin tutkimusmatkana, jossa mennään vähän tuolta, vähän välillä takapakkia, joskus vähän enemmänkin... Elämä on siinä mielessä armollista, että vaikeudet vahvistaa ja mitä kovemman elämänkoulun on joutunut läpikäymään, sitä helpommin elämästä voi myös nauttia, sillä edellytyksellä että ei kyynisty, se on kaikkein pahinta. Vetäisin itteni kiikkuun varmaan viikossa jos Luoja olis antanut mulle Seppo Heikinheimolaisen mielenlaadun ja elämänasenteen. Perheasiatkaan eivät ole enää kaikeksi onneksi niin yksioikoisia, ja monenlaiset ratkaisut ovat tänä päivänä mahdollisia. Ehkäpä nuoret naisetkin uskaltaisivat enemmän tehdä länsimaissa lapsia, jos tietäisivät että tilanteesta on myös ulospääsy elämäntilanteen käydessä mahdollisimman tukalaksi. Esim. arabimaissa naiset yleensä ottaen rakastavat lapsia ja perhettä kuten jokainen normaalilla hormonitoiminnalla ja tasapainoisella psyykellä varustettu nainen, kyllä, olen juurikin tuota mieltä, ja noissa maissa se onkin helppoa koska tukiverkosto on laaja ja hyvin joustava. Länsimaissakin tulisi enemmän avata keskustelua tabusta kun äiti jättää lapsensa huoltajuuden isälle ja silti säilyttää oikeutensa olla nainen, olematta kuitenkaan huora. Emansipaatiota tämakin, ja vieläpä sellaista jonka sanoisin hyödyttävän sekä miehiä että naisia, ja yhteiskuntaa yleensä.

Minä taas en tätä pikku lapsen äitinä oloa ja kotona oloa muuhun vaihtaisi.Ei ole mitään kiirettä töihin,sitä varmasti kerkee tekemään sit kun lapsi täyttää 3.
Ei sillä,etteikö tuo sinun tyylisi aikoinaan olisi houkutellut,ei ollut rohkeutta lähtee ja tehdä mitä mieli.Mutta että näin.Kiva kun olemme tahoillamme tyytyväisiä,eikö!!-mami 36v

Oma tupa, oma lupa.

aika kapea-alanen näkökanta ihmiseltä joka matkustelun kautta avartaa itseään..luulisi että eri kulttuurien näkeminen herättäisi ajattelemaan muutakin kuin sammaloitumista mikä sinänsä on aika tekemällä tehty pelko..
jos itsellä on hyvä olla ei sillon tarvitse egokohottaa itseään millään lailla,näin ainakin mie aattelen.enkä arvostele ihmisiä minkään muun kuin pääkopan sisällön perusteella..
jokainen tehköön ja toimikoon niin että tulee onnelliseksi,olkoon se tapa mikä hyvänsä..