Jämerätalon tilasin

Rakentaja2006

Kun eri vaihtoehtoja vertailin niin päädyin parhaaseen mahdolliseen ratkaisuun. Jämerätoimituksessa on yläpohjat ja välipohjat siporexia. Muilla toimittajilla puuta tai ontelolaatat. Siporexissa kiehtoi materiaali. Ei muovipohjaisia lisäeristeitä vaan pelkkää kevytbetonia. Aukkojen ylitykset myös Siporexia. Ei valamista paikanpäällä. Jämerätoimituksessa jää pois paljon sellaisia työvaiheita jotka nostavat muilla toimittajilla hintaa ja reilusti. Rakentamisaikataulukin on huomattavasti nopeampaa kuin muilla kivitalotoimittajilla. Ei pitkiä kuivumisaikoja. Perehtykää huolella siihen mitä olette ostamassa. Myyjät ei kaikkea kerro jos ei älyä kysyä. Silloinkin meinaa saada ympäripyöreitä vastauksia.

21

5731

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • raksaaja--sh

      > Kun eri vaihtoehtoja vertailin niin päädyin parhaaseen mahdolliseen ratkaisuun.

      Niin minäkin. Hinnat oli 10 000 tarkuudella samat pystytettynä niin oli ihan sama minkä valitsin. Niinpä valitsin parhaan.

      >Jämerätoimituksessa on yläpohjat ja välipohjat siporexia. Muilla toimittajilla puuta tai ontelolaatat.

      Jep. Tosin muihinkin voi tilata siporex yläpohjat ja välipohjat.
      Siporexilla on vaan ne jännevälit lyhyemmät kuin onteloilla. (kantavat seinät lähempänä toisiaan)

      > Siporexissa kiehtoi materiaali. Ei muovipohjaisia lisäeristeitä vaan pelkkää kevytbetonia.

      Kunnollisen lämmöneristeen puute ei kaikille ole positiivinen seikka. Mielestäni höyrynsuluton EPS betoni rakenne omaa samat edut muita.

      > Aukkojen ylitykset myös Siporexia. Ei valamista paikanpäällä.

      Kätevä on. Mutta tietenkin jos talo mutenkin on valettavaa mallia niin ylityksen tekeminen ei ole muun seinän tekemistä kummenpaa.

      >Jämerätoimituksessa jää pois paljon sellaisia työvaiheita jotka nostavat muilla toimittajilla hintaa ja reilusti.

      Paljon? Tokkopa niitä paljon jää pois. Mutta betoni on tyyristä.

      >Rakentamisaikataulukin on huomattavasti nopeampaa kuin muilla kivitalotoimittajilla. Ei pitkiä kuivumisaikoja.

      Missä on pitkät kuivumisajat?
      Siporexissa on 30% vettä kun se tulee tontillesi.
      Melko täsmälleen sama määrä vettä on juotosbetonissa.

      Joten missä on sipoa pidemmät kuivumisajat? Ja mikä se on se pitkä kuivumisaika. Meillä se oli pari päivää Lammi talon valuissa. Kaksikerroksinen runko nousi kahden kuukauden miestyöllä. Kesälomineen päivineen aikaa meni kahdella pystyttäjällä kaksi kuukautta brutto. Kaksi miestyökuukautta netto. Itse tein kaikki LVIS asennukset sinne rungon sisään. Myös 100mm viemäri menee seinän sisällä, valussa.

      > Perehtykää huolella siihen mitä olette ostamassa. Myyjät ei kaikkea kerro jos ei älyä kysyä. Silloinkin meinaa saada ympäripyöreitä vastauksia.

      Pitää paikkansa.

      Valinnan varaa on. Mikään ei liele huono/paska ratkaisu.

      Mua miellytti eniten HARD ROCK Hallelujaaah! eli Lammi.

      • Aiaiaiaiaiai

        Naurettavia on nämä oman valintansa puolustelijat. Kärkkäästi ollaan puolustamassa mitä tuli ostettua. hohohohoho


      • voivoivoi
        Aiaiaiaiaiai kirjoitti:

        Naurettavia on nämä oman valintansa puolustelijat. Kärkkäästi ollaan puolustamassa mitä tuli ostettua. hohohohoho

        Vai arvasinko väärin.

        - raksaaja
        PS. kenenkään ei täällä tarvitse puolustella mitään koska on valinnan vapaus. Ala sieki rakentaa, oikeesti.


      • Kyselijä

        Usein täällä puhutaan runkomateriaalin lujuudesta.
        Onko se lujuus tunnekysymys? vai onko siitä muita suuremmasta lujuudesta oikeasti hyötyä rungon pystytyksen jälkeen?

        Tuttavat asuvat 20 vuotta vanhassa Siporex talossa
        eikä heidän seinistään sisä- eikä ulkopuolelta löydä etsimälläkään halkeamia.Ainoat halkeamat löytyvät yläpohjan lankuista, jotka nekin olivat tulleet naapureiden räjäytysten aikana.
        Siskoni rakensi viitisen vuotta sitten Lecaterm
        harkoista ja sama juttu,ei halkeamia.
        Eiköhän rakennustavalla ole suurempi merkitys,kuin
        harkon valinnalla.


      • talossa on
        Kyselijä kirjoitti:

        Usein täällä puhutaan runkomateriaalin lujuudesta.
        Onko se lujuus tunnekysymys? vai onko siitä muita suuremmasta lujuudesta oikeasti hyötyä rungon pystytyksen jälkeen?

        Tuttavat asuvat 20 vuotta vanhassa Siporex talossa
        eikä heidän seinistään sisä- eikä ulkopuolelta löydä etsimälläkään halkeamia.Ainoat halkeamat löytyvät yläpohjan lankuista, jotka nekin olivat tulleet naapureiden räjäytysten aikana.
        Siskoni rakensi viitisen vuotta sitten Lecaterm
        harkoista ja sama juttu,ei halkeamia.
        Eiköhän rakennustavalla ole suurempi merkitys,kuin
        harkon valinnalla.

        hirveästi halkeamia. Räjäytystä varten katselmuksen suorittanut henkilö päivitteli, että koko talo on täynnä halkeamia. Onneksi katselmoitiin, etteivät yrittäneet maksattaa halkeamia meillä. Jouduimme kyllä maksamaan katselmuksesta pitkän sentin, koska halkeamien kirjaaminen kesti monta tuntia. Mutta en väitä, etteikö halkeamia tulisi yhtälailla muihinkin taloihin. Kerran oli myynnissä Lammi-talo, jossa oli järkyttävän paljon halkeamia. Siinä ei ilmeisesti ollut vibrattu betonia tarpeeksi valun aikana. Tyypillistä, se oli omistajan rakentama ja siltä kyllä näyttikin. Ikkunoissakin oli monta senttiä silikonia, kun ei ollut oikein aukkojen koot matsanneet yhteen. Yritti tehdä pikavoittoa myymällä kahden vuoden jälkeen, mutta oli tosi kauan myynnissä, arvatenkin juuri noiden halkeamien vuoksi. Sitähän pelkää, että onko siinä rakenteellisestikin jotain pielessä ja jatkaako se koko ajan halkeilua vai onko kaikki jo haljenneet, mitkä on haljetakseen.


      • raksaaja--sh
        Kyselijä kirjoitti:

        Usein täällä puhutaan runkomateriaalin lujuudesta.
        Onko se lujuus tunnekysymys? vai onko siitä muita suuremmasta lujuudesta oikeasti hyötyä rungon pystytyksen jälkeen?

        Tuttavat asuvat 20 vuotta vanhassa Siporex talossa
        eikä heidän seinistään sisä- eikä ulkopuolelta löydä etsimälläkään halkeamia.Ainoat halkeamat löytyvät yläpohjan lankuista, jotka nekin olivat tulleet naapureiden räjäytysten aikana.
        Siskoni rakensi viitisen vuotta sitten Lecaterm
        harkoista ja sama juttu,ei halkeamia.
        Eiköhän rakennustavalla ole suurempi merkitys,kuin
        harkon valinnalla.

        >Usein täällä puhutaan runkomateriaalin lujuudesta.
        >Onko se lujuus tunnekysymys? vai onko siitä muita suuremmasta lujuudesta oikeasti hyötyä rungon pystytyksen jälkeen?

        Kunhan talo pysyy kasassa niin tärkeinhän on jo "kotona".
        Kavereilla tuli rakennusvaiheessa lecaharkko maanpaineseinä "sisään" mutta kun sen korjasivat niin kyllähän siinä ongelmitta asunee.

        Lammissa betoninen olemus antaa mulle kiksejä seuraavista:
        - lujuudesta seuraa että rakenne on samaa harkkoa anturasta vesikattoon asti, myös palkit, vikaherkkiä rajapintoja ja erikoisrakenteita ei ole eikä tarvita
        - maanpaineseinäkään ei tarvitse kikkailuja
        - kaikki kiinnitykset samanlaisella yksinkertaisella betonipropulla tai 6mm ankkuripultilla
        - lujin pohja pinnoitteelle
        - painavat runkorakenteet tasaavat lämmönvaihteluita tuoden mukavuutta ja energiansäästöä yms.
        - extreme painavat seinät vaimentaa ääntä hyvin, välissä kun on vielä EPS katko
        jne...

        Mutta ei lujuus ja massa pelkkää plussaakaan ole...
        - hankalampi työstää (siksi mieki sotken lecaa ja sipoa lammin sekaan)
        - lämmitysjärjestelmän pitää huomioida talon massan hitaus
        jne...

        Mun vertailussa rinnetaloon sipo leca sekoitus ei ollut ollenkaan fiksuin ratkaisu, siksi valitsin minkä valitsin.
        Jos tönö ois kokonaan maan päällä, yhdessä tasossa, niin olisin ehkä voinut valita toisin...
        Toki riippuu myös talon pohjaratkaisusta muutenkin mikä vaihtoehto ois paras.

        >Tuttavat asuvat 20 vuotta vanhassa Siporex talossa eikä heidän seinistään sisä- eikä ulkopuolelta löydä etsimälläkään halkeamia.Ainoat halkeamat löytyvät yläpohjan lankuista, jotka nekin olivat tulleet naapureiden räjäytysten aikana. Siskoni rakensi viitisen vuotta sitten Lecaterm
        harkoista ja sama juttu,ei halkeamia. Eiköhän rakennustavalla ole suurempi merkitys,kuin
        harkon valinnalla.   

        Jep.
        Kyllä ne kaikki kestää kun/jos ne on tehty hyvin.
        Jotkut voi olla helpompi saada tehtyä hyvin. Sipo on ehkä helpoin saada onnistumaan hyvin. Ehkä.

        Lujuus on varmaan helppo mieltää kovaan materiaaliin. Vai tuleeko Hard Rock sanoista mieleen ensimmäisenä siporex?? ;-)


      • raksaaja the great theoretic
        talossa on kirjoitti:

        hirveästi halkeamia. Räjäytystä varten katselmuksen suorittanut henkilö päivitteli, että koko talo on täynnä halkeamia. Onneksi katselmoitiin, etteivät yrittäneet maksattaa halkeamia meillä. Jouduimme kyllä maksamaan katselmuksesta pitkän sentin, koska halkeamien kirjaaminen kesti monta tuntia. Mutta en väitä, etteikö halkeamia tulisi yhtälailla muihinkin taloihin. Kerran oli myynnissä Lammi-talo, jossa oli järkyttävän paljon halkeamia. Siinä ei ilmeisesti ollut vibrattu betonia tarpeeksi valun aikana. Tyypillistä, se oli omistajan rakentama ja siltä kyllä näyttikin. Ikkunoissakin oli monta senttiä silikonia, kun ei ollut oikein aukkojen koot matsanneet yhteen. Yritti tehdä pikavoittoa myymällä kahden vuoden jälkeen, mutta oli tosi kauan myynnissä, arvatenkin juuri noiden halkeamien vuoksi. Sitähän pelkää, että onko siinä rakenteellisestikin jotain pielessä ja jatkaako se koko ajan halkeilua vai onko kaikki jo haljenneet, mitkä on haljetakseen.

        >Kerran oli myynnissä Lammi-talo, jossa oli järkyttävän paljon halkeamia.
        >Siinä ei ilmeisesti ollut vibrattu betonia tarpeeksi valun aikana.

        Mieluummin arvaan että se on pinnoitettu liian hätäisesti ja halvimmalla mahdollisella tavalla.
        Meidänkin myyjä sanoi ettei lammi vahvikekankaita kaipaa, mutta totuus on toinen, etenkin jos kiireellä tehdään.

        >Tyypillistä, se oli omistajan rakentama ja siltä kyllä näyttikin.

        Hmmm.

        >Ikkunoissakin oli monta senttiä silikonia, kun ei ollut oikein aukkojen koot matsanneet yhteen.

        Eihän ne koskaan matsaa. Vaan lammissa tehdään smyykien kasvatus.
        Ilmeisesti reppana rakentaja ei ole jaksanut sitä tehdä.

        >Yritti tehdä pikavoittoa myymällä kahden vuoden jälkeen, mutta oli tosi kauan myynnissä, arvatenkin juuri noiden halkeamien vuoksi.

        Niinpä.

        > Sitähän pelkää, että onko siinä rakenteellisestikin jotain pielessä ja jatkaako se koko ajan halkeilua vai onko kaikki jo haljenneet, mitkä on haljetakseen.

        Jos ei vahvikeverkkoon ja smyykeihin ole ollut varaa niin onkos ollut varaa raudoitukseen. Kannattaa pysyä kaukana siitä talosta!!!


      • Kyselijä
        raksaaja--sh kirjoitti:

        >Usein täällä puhutaan runkomateriaalin lujuudesta.
        >Onko se lujuus tunnekysymys? vai onko siitä muita suuremmasta lujuudesta oikeasti hyötyä rungon pystytyksen jälkeen?

        Kunhan talo pysyy kasassa niin tärkeinhän on jo "kotona".
        Kavereilla tuli rakennusvaiheessa lecaharkko maanpaineseinä "sisään" mutta kun sen korjasivat niin kyllähän siinä ongelmitta asunee.

        Lammissa betoninen olemus antaa mulle kiksejä seuraavista:
        - lujuudesta seuraa että rakenne on samaa harkkoa anturasta vesikattoon asti, myös palkit, vikaherkkiä rajapintoja ja erikoisrakenteita ei ole eikä tarvita
        - maanpaineseinäkään ei tarvitse kikkailuja
        - kaikki kiinnitykset samanlaisella yksinkertaisella betonipropulla tai 6mm ankkuripultilla
        - lujin pohja pinnoitteelle
        - painavat runkorakenteet tasaavat lämmönvaihteluita tuoden mukavuutta ja energiansäästöä yms.
        - extreme painavat seinät vaimentaa ääntä hyvin, välissä kun on vielä EPS katko
        jne...

        Mutta ei lujuus ja massa pelkkää plussaakaan ole...
        - hankalampi työstää (siksi mieki sotken lecaa ja sipoa lammin sekaan)
        - lämmitysjärjestelmän pitää huomioida talon massan hitaus
        jne...

        Mun vertailussa rinnetaloon sipo leca sekoitus ei ollut ollenkaan fiksuin ratkaisu, siksi valitsin minkä valitsin.
        Jos tönö ois kokonaan maan päällä, yhdessä tasossa, niin olisin ehkä voinut valita toisin...
        Toki riippuu myös talon pohjaratkaisusta muutenkin mikä vaihtoehto ois paras.

        >Tuttavat asuvat 20 vuotta vanhassa Siporex talossa eikä heidän seinistään sisä- eikä ulkopuolelta löydä etsimälläkään halkeamia.Ainoat halkeamat löytyvät yläpohjan lankuista, jotka nekin olivat tulleet naapureiden räjäytysten aikana. Siskoni rakensi viitisen vuotta sitten Lecaterm
        harkoista ja sama juttu,ei halkeamia. Eiköhän rakennustavalla ole suurempi merkitys,kuin
        harkon valinnalla.   

        Jep.
        Kyllä ne kaikki kestää kun/jos ne on tehty hyvin.
        Jotkut voi olla helpompi saada tehtyä hyvin. Sipo on ehkä helpoin saada onnistumaan hyvin. Ehkä.

        Lujuus on varmaan helppo mieltää kovaan materiaaliin. Vai tuleeko Hard Rock sanoista mieleen ensimmäisenä siporex?? ;-)

        Kun täällä keskustelua seuraa, niin sulla on hyvät
        asialliset vastaukset ja osaat olla sopivasti puolueetonkin.


      • jii
        raksaaja--sh kirjoitti:

        >Usein täällä puhutaan runkomateriaalin lujuudesta.
        >Onko se lujuus tunnekysymys? vai onko siitä muita suuremmasta lujuudesta oikeasti hyötyä rungon pystytyksen jälkeen?

        Kunhan talo pysyy kasassa niin tärkeinhän on jo "kotona".
        Kavereilla tuli rakennusvaiheessa lecaharkko maanpaineseinä "sisään" mutta kun sen korjasivat niin kyllähän siinä ongelmitta asunee.

        Lammissa betoninen olemus antaa mulle kiksejä seuraavista:
        - lujuudesta seuraa että rakenne on samaa harkkoa anturasta vesikattoon asti, myös palkit, vikaherkkiä rajapintoja ja erikoisrakenteita ei ole eikä tarvita
        - maanpaineseinäkään ei tarvitse kikkailuja
        - kaikki kiinnitykset samanlaisella yksinkertaisella betonipropulla tai 6mm ankkuripultilla
        - lujin pohja pinnoitteelle
        - painavat runkorakenteet tasaavat lämmönvaihteluita tuoden mukavuutta ja energiansäästöä yms.
        - extreme painavat seinät vaimentaa ääntä hyvin, välissä kun on vielä EPS katko
        jne...

        Mutta ei lujuus ja massa pelkkää plussaakaan ole...
        - hankalampi työstää (siksi mieki sotken lecaa ja sipoa lammin sekaan)
        - lämmitysjärjestelmän pitää huomioida talon massan hitaus
        jne...

        Mun vertailussa rinnetaloon sipo leca sekoitus ei ollut ollenkaan fiksuin ratkaisu, siksi valitsin minkä valitsin.
        Jos tönö ois kokonaan maan päällä, yhdessä tasossa, niin olisin ehkä voinut valita toisin...
        Toki riippuu myös talon pohjaratkaisusta muutenkin mikä vaihtoehto ois paras.

        >Tuttavat asuvat 20 vuotta vanhassa Siporex talossa eikä heidän seinistään sisä- eikä ulkopuolelta löydä etsimälläkään halkeamia.Ainoat halkeamat löytyvät yläpohjan lankuista, jotka nekin olivat tulleet naapureiden räjäytysten aikana. Siskoni rakensi viitisen vuotta sitten Lecaterm
        harkoista ja sama juttu,ei halkeamia. Eiköhän rakennustavalla ole suurempi merkitys,kuin
        harkon valinnalla.   

        Jep.
        Kyllä ne kaikki kestää kun/jos ne on tehty hyvin.
        Jotkut voi olla helpompi saada tehtyä hyvin. Sipo on ehkä helpoin saada onnistumaan hyvin. Ehkä.

        Lujuus on varmaan helppo mieltää kovaan materiaaliin. Vai tuleeko Hard Rock sanoista mieleen ensimmäisenä siporex?? ;-)

        "Kunhan talo pysyy kasassa niin tärkeinhän on jo "kotona".
        Kavereilla tuli rakennusvaiheessa lecaharkko maanpaineseinä "sisään" mutta kun sen korjasivat niin kyllähän siinä ongelmitta asunee. "

        hmm. ja sanoisitko että syy oli:
        a) asiantuntematon suunnittelija
        b) virhellinen rakennustapa
        c) huono harkko?

        Kyllä leca maanpaineseinän rakentamisesta pitäisi olla sen verran tietoa maailmassa että sen saa onnistumaankin, luultavasti. Munkin yksi kaveri ajoi jaguaarin ojaan, tosin se on vielä pitkään sen verran arka paikka että siitä ei voi laatia monivalintaa.

        Itsellä harkkovalintaan vaikutti hyvä eristävyys, helppo työstettävyys ja ontelolaattojen pitkät jännevälit. Mutta ei kyllä ole kovinkaan suuria tunteita pelissä kun puhutaan eri harkoista, puurunkoa en tekisi kuin ehkä korkeintaan kertopuusta, tuskin siitäkään.


      • ajateltiin, eli
        raksaaja the great theoretic kirjoitti:

        >Kerran oli myynnissä Lammi-talo, jossa oli järkyttävän paljon halkeamia.
        >Siinä ei ilmeisesti ollut vibrattu betonia tarpeeksi valun aikana.

        Mieluummin arvaan että se on pinnoitettu liian hätäisesti ja halvimmalla mahdollisella tavalla.
        Meidänkin myyjä sanoi ettei lammi vahvikekankaita kaipaa, mutta totuus on toinen, etenkin jos kiireellä tehdään.

        >Tyypillistä, se oli omistajan rakentama ja siltä kyllä näyttikin.

        Hmmm.

        >Ikkunoissakin oli monta senttiä silikonia, kun ei ollut oikein aukkojen koot matsanneet yhteen.

        Eihän ne koskaan matsaa. Vaan lammissa tehdään smyykien kasvatus.
        Ilmeisesti reppana rakentaja ei ole jaksanut sitä tehdä.

        >Yritti tehdä pikavoittoa myymällä kahden vuoden jälkeen, mutta oli tosi kauan myynnissä, arvatenkin juuri noiden halkeamien vuoksi.

        Niinpä.

        > Sitähän pelkää, että onko siinä rakenteellisestikin jotain pielessä ja jatkaako se koko ajan halkeilua vai onko kaikki jo haljenneet, mitkä on haljetakseen.

        Jos ei vahvikeverkkoon ja smyykeihin ole ollut varaa niin onkos ollut varaa raudoitukseen. Kannattaa pysyä kaukana siitä talosta!!!

        jos rakentaja on fuulannut jo niissäkin asioissa, mitkä näkyy (ne ikkunanreunat oli järkyttävät), niin miten sitten on menetelty piiloon jäävien asioiden kanssa.
        Sattui tämän jälkeen toinenkin epäonninen myyntikohde, siinä tosin viat salaisia ja salattuja (jotka ovelasti saimme selville), ja sitten - kuinka ollakaan - meistä tuli Lammi-talon rakennuttajia.

        Tässä sitä nyt ollaan; ei kaikki ole omassakaan projektissa ihan putkeen mennyt, vaikka parhaansa yrittää. Urakoitsijoiden aikataulut eivät pidä paikkaansa ja kun töitä on ketjutettu, niin tästä tulee ongelmia. Mutta täytyy vain ajatella sitä ihanaa lopputulosta, loppuikäistä kotia.


      • raksaaja--sh
        jii kirjoitti:

        "Kunhan talo pysyy kasassa niin tärkeinhän on jo "kotona".
        Kavereilla tuli rakennusvaiheessa lecaharkko maanpaineseinä "sisään" mutta kun sen korjasivat niin kyllähän siinä ongelmitta asunee. "

        hmm. ja sanoisitko että syy oli:
        a) asiantuntematon suunnittelija
        b) virhellinen rakennustapa
        c) huono harkko?

        Kyllä leca maanpaineseinän rakentamisesta pitäisi olla sen verran tietoa maailmassa että sen saa onnistumaankin, luultavasti. Munkin yksi kaveri ajoi jaguaarin ojaan, tosin se on vielä pitkään sen verran arka paikka että siitä ei voi laatia monivalintaa.

        Itsellä harkkovalintaan vaikutti hyvä eristävyys, helppo työstettävyys ja ontelolaattojen pitkät jännevälit. Mutta ei kyllä ole kovinkaan suuria tunteita pelissä kun puhutaan eri harkoista, puurunkoa en tekisi kuin ehkä korkeintaan kertopuusta, tuskin siitäkään.

        "hmm. ja sanoisitko että syy oli:
        a) asiantuntematon suunnittelija
        b) virhellinen rakennustapa
        c) huono harkko? "

        Ehkä:
        a) koska maanpaineseinää tukevaa seinää oli ehkä turhan vähän
        b) seinän vierustan täyttöä ei olisi ollut järkevää tehdä ennen välipohjan asennusta, mutta tekivät ja ...
        c) esim. lammi EMH350:llä samaa ei varmaankaan olisi tapahtunut, mutta enpä tohtinut itse kokeilla 8-)
        d) raskailla koneilla ei maanpaineseinän läheisyydessä olisi saanut ajella

        jne...

        Jos yksikin moka olisi jäänyt tekemättä olisi se kevytsoraharkkoseinäkin kestänyt...

        Luultavasti heillä oli kuitenkin asianmukaiset vaakateräkset, pystyjähän siihen ei saakaan niinkuin lammissa. Ei muuten ole ne teräkset kauttaaltaan sementillä suojatut ... ehkä ongelmia tiedossa 50 vuoden päästä...


    • Vaihtoehtona Jämerä

      Hyviä pointteja kivitalon valintaan. Olemme itse rakentamassa 2007 ja tällä hetkellä valitsemassa toimittajaa. Kivi/harkkotalo joka tapauksessa.

      Siporex oli meille alussa vahvin vaihtoehto, mutta olen alkanut miettiä sen etuja/haittoja enemmän ja enemmän. Sehän on 80-90 vuotta vanha materiaali, jonka u-arvo ei ole enää nykyaikainen. Onko tuolla sitten seinässä niin paljon merkitystä? Tokkapa, mutta enemmän minua kiinnostaa, mitä tapahtuu, kun kylmä ja kuuma kohtaa jossain harkon sisällä? Siinähän syntyy kosteutta. Ja millä se saadaan pois ja koska? Kyselin muutamilta rakennesuunnittelijoilta asiasta, mutta selkeää vastausta en saanut. Mitä he kuitenkin korostivat, oli että kosteus seinän sisässä ei ole hyvä ja Siporexin kuivuminen kestää todella kauan. Yksi myöskin osasi kertoa, että Siporexin tehtailta tulee kohtuullisen usein liian kosteita harkkoja. Eli siis niiden on annettava kuivaa ennen pinnan tekoa.

      Talojen markkinaosuuksista faktaa: Jämerä ei siis kasvata, vaan häviää. Tosin tilasto on viime vuodelta, mutta trendi varmaankin jatkuu.

      http://www.rakennuslehti.fi/talous/artikkeli.asp?cat=3&otsikko=5&artikkeli=7205

      "Kivitalojen osuus pienessä kasvussa

      Pientalojen runkomateriaaleista puu on säilyttänyt selkeän ykkösasemansa. Kivitalojen osuus on hienoisessa, prosentin kasvussa. Kivipohjaisista runkomateriaaleista kasvu on tapahtunut leca-harkoissa ja betonielementeissä. Kivitalojen kasvu on tapahtunut hirsitalojen kustannuksella, vaikkakin prosenttisosuuksien muutokset ovat pieniä.

      Siporexin osuus on pudonnut vuosien 2002–2004 aikana neljästä kolmeen prosenttiin ja täystiilitalojen kolmesta kahteen. Betonielementtien osuus runkoratkaisuista on noussut kahdesta neljään ja kevytsoraharkkojen neljästä viiteen prosenttiin. Vastaavasti hirsitalojen osuus on pudonnut yhdeksästä seitsemään prosenttiin."

      • Sohvatiikeri

        On vanha, koeteltu materiaali, joka kestää ajan saatossa. Alat kuitenkin epäillä sen "sisäistä kosteustasapainoa".

        Sinun kannattaisi seuraavaksi ulottaa ajattelusi puuhun, se on satoja tuhansia vuosia käytetty rakennusmateriaali, mitenkähän epäonnistunut se onkaan?????

        Ihan tiedoksi, samaa tahtia sipo kuivuu kuin betonitalo: rappausta kannattaa lykätä talven yli.


      • raksaaja--sh

        >Siporex oli meille alussa vahvin vaihtoehto, mutta olen alkanut miettiä sen etuja/haittoja enemmän ja enemmän.
        >Sehän on 80-90 vuotta vanha materiaali, jonka u-arvo ei ole enää nykyaikainen. Onko tuolla sitten seinässä niin paljon merkitystä?

        Niinkuin on keskusteltu, ei kovin rajua merkitystä. Paitsi jos haluat rakentaa oikein henkeen ja vereen vimosen päälle matalaenergiatalon, siis myös seinien osalta. Silloin sipo vaatii pintaansa lisäeristeen.

        > Tokkapa, mutta enemmän minua kiinnostaa, mitä tapahtuu, kun kylmä ja kuuma kohtaa jossain harkon sisällä? Siinähän syntyy kosteutta.

        Simuloin tuota taannoin huvikseni DofLämpö ohjelman demoversiolla.
        Sen perusteella eteläsuomessa vesihöyry ei tiivisty siporex 375 seinään.
        Oulun leveysasteella tai pohjoisenpana voi tiivistymist tapahtua jos huoneilman kosteus on 50% tai yli, mutta riipuu sisäpuolen pinnoitteesta kuinka voimakas kosteusvirta rakenteen läpi on ja talvellahan huoneilman kosteus laskee yleensä reippaasti alle 50% ja pesutiloissa on vedeneriste.

        >Ja millä se saadaan pois ja koska?

        Tiiviostymistä voi tapahtua käytännössä pohjoisessa ja sielläkin vain noin yhden kuukauden aikana vuodesta.
        Muun ajan vuodesta rakenne kuivuu.
        Eli on 100% varmaa ettei kosteuskertymää tule.

        Ole 99,99% varma ettei kosteuskertymää tule myöskään EPS rakenteisiin koska sekin "hengittää" samantapaisesti.

        > Kyselin muutamilta rakennesuunnittelijoilta asiasta, mutta selkeää vastausta en saanut. Mitä he kuitenkin korostivat, oli että kosteus seinän sisässä ei ole hyvä ja

        Siporexissa se alentaa lämmöneristävyyttä. Mutta niinkuin jo tuumailin tiivistyminen on vähäistä tai sitä ei ole.
        Tärkeää on kuitenkin rakentaa kunnolliset räystäät ettei kaikki sadevesi ole yrittämässä rappauksen läpi LÄMMÖNERISTEESEEN eli siporexiin.

        >Siporexin kuivuminen kestää todella kauan.

        Tokkopa on suurta eroa tai mitään eroa esim. Lammiin.

        >Yksi myöskin osasi kertoa, että Siporexin tehtailta tulee kohtuullisen usein liian kosteita harkkoja. Eli siis niiden on annettava kuivaa ennen pinnan tekoa.

        Tehdas lupaa että harkoissa on 1/3 vettä. Tuskin on mitään merkitystä jos sitä on hieman enemmän tai vähemmän. Sitä on kuitenkin ihan riittävästi. Saman verran kuin Lammikivitalon valubetonissa.


      • Sohvatiikeri
        raksaaja--sh kirjoitti:

        >Siporex oli meille alussa vahvin vaihtoehto, mutta olen alkanut miettiä sen etuja/haittoja enemmän ja enemmän.
        >Sehän on 80-90 vuotta vanha materiaali, jonka u-arvo ei ole enää nykyaikainen. Onko tuolla sitten seinässä niin paljon merkitystä?

        Niinkuin on keskusteltu, ei kovin rajua merkitystä. Paitsi jos haluat rakentaa oikein henkeen ja vereen vimosen päälle matalaenergiatalon, siis myös seinien osalta. Silloin sipo vaatii pintaansa lisäeristeen.

        > Tokkapa, mutta enemmän minua kiinnostaa, mitä tapahtuu, kun kylmä ja kuuma kohtaa jossain harkon sisällä? Siinähän syntyy kosteutta.

        Simuloin tuota taannoin huvikseni DofLämpö ohjelman demoversiolla.
        Sen perusteella eteläsuomessa vesihöyry ei tiivisty siporex 375 seinään.
        Oulun leveysasteella tai pohjoisenpana voi tiivistymist tapahtua jos huoneilman kosteus on 50% tai yli, mutta riipuu sisäpuolen pinnoitteesta kuinka voimakas kosteusvirta rakenteen läpi on ja talvellahan huoneilman kosteus laskee yleensä reippaasti alle 50% ja pesutiloissa on vedeneriste.

        >Ja millä se saadaan pois ja koska?

        Tiiviostymistä voi tapahtua käytännössä pohjoisessa ja sielläkin vain noin yhden kuukauden aikana vuodesta.
        Muun ajan vuodesta rakenne kuivuu.
        Eli on 100% varmaa ettei kosteuskertymää tule.

        Ole 99,99% varma ettei kosteuskertymää tule myöskään EPS rakenteisiin koska sekin "hengittää" samantapaisesti.

        > Kyselin muutamilta rakennesuunnittelijoilta asiasta, mutta selkeää vastausta en saanut. Mitä he kuitenkin korostivat, oli että kosteus seinän sisässä ei ole hyvä ja

        Siporexissa se alentaa lämmöneristävyyttä. Mutta niinkuin jo tuumailin tiivistyminen on vähäistä tai sitä ei ole.
        Tärkeää on kuitenkin rakentaa kunnolliset räystäät ettei kaikki sadevesi ole yrittämässä rappauksen läpi LÄMMÖNERISTEESEEN eli siporexiin.

        >Siporexin kuivuminen kestää todella kauan.

        Tokkopa on suurta eroa tai mitään eroa esim. Lammiin.

        >Yksi myöskin osasi kertoa, että Siporexin tehtailta tulee kohtuullisen usein liian kosteita harkkoja. Eli siis niiden on annettava kuivaa ennen pinnan tekoa.

        Tehdas lupaa että harkoissa on 1/3 vettä. Tuskin on mitään merkitystä jos sitä on hieman enemmän tai vähemmän. Sitä on kuitenkin ihan riittävästi. Saman verran kuin Lammikivitalon valubetonissa.

        Tälläkin palstalla moni harrastelija, joka ei tunne fysiikkaa, kehittelee omia teorioita kosteuden liikkumisesta erilaisissa rakenteissa.

        Kieltämättä rakenteen "hengittäminen" on vaikea asia ymmärtää, edes lukion fysiikalla. Miten kaasun osapaineet tasaantuvat rakenteen sisällä ja läpi. Äkkiä tulee mieleen, että seinän läpi kulkevan kosteuden on pakko tiivistyä ja jopa jäätyä - mitä tosiasiassa ei tapahdu.

        En minäkään niitä osaa laskea tai järkeillä, mutta luotan kyllä vuosikymmenien kokemuksiin. Kokemus on varmasti parempaa tietoa kuin se, mitä minä pystyn vajavaisilla tiedoilla arvuuttelemaan.


      • eristäjä
        raksaaja--sh kirjoitti:

        >Siporex oli meille alussa vahvin vaihtoehto, mutta olen alkanut miettiä sen etuja/haittoja enemmän ja enemmän.
        >Sehän on 80-90 vuotta vanha materiaali, jonka u-arvo ei ole enää nykyaikainen. Onko tuolla sitten seinässä niin paljon merkitystä?

        Niinkuin on keskusteltu, ei kovin rajua merkitystä. Paitsi jos haluat rakentaa oikein henkeen ja vereen vimosen päälle matalaenergiatalon, siis myös seinien osalta. Silloin sipo vaatii pintaansa lisäeristeen.

        > Tokkapa, mutta enemmän minua kiinnostaa, mitä tapahtuu, kun kylmä ja kuuma kohtaa jossain harkon sisällä? Siinähän syntyy kosteutta.

        Simuloin tuota taannoin huvikseni DofLämpö ohjelman demoversiolla.
        Sen perusteella eteläsuomessa vesihöyry ei tiivisty siporex 375 seinään.
        Oulun leveysasteella tai pohjoisenpana voi tiivistymist tapahtua jos huoneilman kosteus on 50% tai yli, mutta riipuu sisäpuolen pinnoitteesta kuinka voimakas kosteusvirta rakenteen läpi on ja talvellahan huoneilman kosteus laskee yleensä reippaasti alle 50% ja pesutiloissa on vedeneriste.

        >Ja millä se saadaan pois ja koska?

        Tiiviostymistä voi tapahtua käytännössä pohjoisessa ja sielläkin vain noin yhden kuukauden aikana vuodesta.
        Muun ajan vuodesta rakenne kuivuu.
        Eli on 100% varmaa ettei kosteuskertymää tule.

        Ole 99,99% varma ettei kosteuskertymää tule myöskään EPS rakenteisiin koska sekin "hengittää" samantapaisesti.

        > Kyselin muutamilta rakennesuunnittelijoilta asiasta, mutta selkeää vastausta en saanut. Mitä he kuitenkin korostivat, oli että kosteus seinän sisässä ei ole hyvä ja

        Siporexissa se alentaa lämmöneristävyyttä. Mutta niinkuin jo tuumailin tiivistyminen on vähäistä tai sitä ei ole.
        Tärkeää on kuitenkin rakentaa kunnolliset räystäät ettei kaikki sadevesi ole yrittämässä rappauksen läpi LÄMMÖNERISTEESEEN eli siporexiin.

        >Siporexin kuivuminen kestää todella kauan.

        Tokkopa on suurta eroa tai mitään eroa esim. Lammiin.

        >Yksi myöskin osasi kertoa, että Siporexin tehtailta tulee kohtuullisen usein liian kosteita harkkoja. Eli siis niiden on annettava kuivaa ennen pinnan tekoa.

        Tehdas lupaa että harkoissa on 1/3 vettä. Tuskin on mitään merkitystä jos sitä on hieman enemmän tai vähemmän. Sitä on kuitenkin ihan riittävästi. Saman verran kuin Lammikivitalon valubetonissa.

        "Ole 99,99% varma ettei kosteuskertymää tule myöskään EPS rakenteisiin koska sekin "hengittää" samantapaisesti.

        > Kyselin muutamilta rakennesuunnittelijoilta asiasta, mutta selkeää vastausta en saanut. Mitä he kuitenkin korostivat, oli että kosteus seinän sisässä ei ole hyvä ja

        Siporexissa se alentaa lämmöneristävyyttä. Mutta niinkuin jo tuumailin tiivistyminen on vähäistä tai sitä ei ole.
        Tärkeää on kuitenkin rakentaa kunnolliset räystäät ettei kaikki sadevesi ole yrittämässä rappauksen läpi LÄMMÖNERISTEESEEN eli siporexiin."

        Mitäs raksaaja arvelet kosteuden vaikuttavan kaikkien eristeiden, myös EPSin, lämmöneristyskykyyn?


      • raksaaja--sh
        eristäjä kirjoitti:

        "Ole 99,99% varma ettei kosteuskertymää tule myöskään EPS rakenteisiin koska sekin "hengittää" samantapaisesti.

        > Kyselin muutamilta rakennesuunnittelijoilta asiasta, mutta selkeää vastausta en saanut. Mitä he kuitenkin korostivat, oli että kosteus seinän sisässä ei ole hyvä ja

        Siporexissa se alentaa lämmöneristävyyttä. Mutta niinkuin jo tuumailin tiivistyminen on vähäistä tai sitä ei ole.
        Tärkeää on kuitenkin rakentaa kunnolliset räystäät ettei kaikki sadevesi ole yrittämässä rappauksen läpi LÄMMÖNERISTEESEEN eli siporexiin."

        Mitäs raksaaja arvelet kosteuden vaikuttavan kaikkien eristeiden, myös EPSin, lämmöneristyskykyyn?

        >>"Ole 99,99% varma ettei kosteuskertymää tule myöskään EPS rakenteisiin koska sekin "hengittää" samantapaisesti.
        >>> Kyselin muutamilta rakennesuunnittelijoilta asiasta, mutta selkeää vastausta en saanut. Mitä he kuitenkin korostivat, oli että kosteus seinän sisässä ei ole hyvä ja
        >>Siporexissa se alentaa lämmöneristävyyttä. Mutta niinkuin jo tuumailin tiivistyminen on vähäistä tai sitä ei ole.
        >>Tärkeää on kuitenkin rakentaa kunnolliset räystäät ettei kaikki sadevesi ole yrittämässä rappauksen läpi LÄMMÖNERISTEESEEN eli siporexiin."

        >Mitäs raksaaja arvelet kosteuden vaikuttavan kaikkien eristeiden, myös EPSin, lämmöneristyskykyyn?

        Ei mun tarvitse arvailla koska tiedän sen aika hyvin. EPS sietää kosteutta parhaiten.

        Alan asiantuntijat väittävät EPS:n lämmöneristävyyden KASVAVAN kosteuden lähestyessä 2% EPS:n painosta.

        JOS Lammi EMH350 seinä on sisäpinnaltaan pinnoittamaton, sisällä kosteus % olisi 50%, lämpö 21 ja ulkona normaali oulun Tammikuu, seinään näyttäisi tiivistyvän 50 grammaa vettä per tammikuu. Ja muu aika vuodesta rakenne lähinnä kuivuu.
        Tuo 50 grammaa on noin 2% EPS:n painosta. Eli se ei vielä vaikuta lämmöneristävyyttä alentavasti.

        Ja siis jos Lammin insinörtiltä kysyy niin hän sanoo että lämmöneristävyys paranee. ;-)

        Sadevesihän ei EPS:n pääse koska EPS ei ole kapilaarinen rakenne. Eli Lammin tapauksessa ulkoa tuleva vesi ei vaikuta lämmönpitävyyteen.

        Tyydytikö vastaus. (ainakin minua uuuh aaah ohhh!)

        ;D


    • Terveisin Lammisti.

      Menit vipuun, markkinoinnin uhri.

      • mutinaa

        tämä markkinointiin vetoaminen. Yleensäkin näyttää olevan jako sellainen, että Siporexin valinneet perustelevat valintansa teknisin ja kokemuksiin perustuvin seikoin. Betoni/muoviharkon valinneet vetävät tunteet peliin ja mutuakin piisaa yllin kyllin.

        Rakennustekniset syyt ja osittain em. perustelut sekä edustajien palvelukyky kallistivat aikoinaan valintani Siporexiin, jota myös varauksetta suosittelen.


      • päevää
        mutinaa kirjoitti:

        tämä markkinointiin vetoaminen. Yleensäkin näyttää olevan jako sellainen, että Siporexin valinneet perustelevat valintansa teknisin ja kokemuksiin perustuvin seikoin. Betoni/muoviharkon valinneet vetävät tunteet peliin ja mutuakin piisaa yllin kyllin.

        Rakennustekniset syyt ja osittain em. perustelut sekä edustajien palvelukyky kallistivat aikoinaan valintani Siporexiin, jota myös varauksetta suosittelen.

        "Yleensäkin näyttää olevan jako sellainen, että Siporexin valinneet perustelevat valintansa teknisin ja kokemuksiin perustuvin seikoin. Betoni/muoviharkon valinneet vetävät tunteet peliin ja mutuakin piisaa yllin kyllin. "

        Höpön löpön.


    • Puulusikka

      Kipsi on ihan hyvä materiaali, kunhan se ei kastu tai eikä jää täyttömaan alapuolelle.

      Sisään meno onnistuu helposti kun avaimet jää sisälle. Kukkien istutus lapio käteen ja kaivamaan seinää. Kipsit ämpäriin ja vettä päälle seinä on korjattu.

      Virolaisen kipsitalon saa 10% halvemmalla kuin siporex talon.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mihin Ilkka Kanerva kuoli?

      Kun näin jokin aika sitten kuvan riutuneen näköisestä Kanervasta, sanoin vaimolle että haimasyövältä vaikuttaa. Vaimon isä oli kuollut kyseiseen tauti
      Maailman menoa
      263
      16894
    2. Oho! Susanna Laine uudessa hiustyylissä - Julkkismeikkaajalta tiukka palaute: "Ihan sama..."

      Ex-Salkkarit tähti ja juontaja Susanna Laine on monessa mukana. Ex-missi tunnetaan pitkistä, vaaleista hiuksistaan . Mitäs tykkäät uudesta hiustyylist
      Kotimaiset julkkisjuorut
      23
      5434
    3. Ilkka kanerva

      Ilkka Kanerva kuollut 74v
      Turku
      115
      2573
    4. Yllätyspaljastus: Poppari Robin Packalen kiittää urastaan iskelmätähti Juha Tapiota: "Jos mä en..."

      Oi, mikä tarina. Juha Tapio ja Robin ovat kyllä symppiksiä molemmat. Kumpi heistä on suosikkisi? https://www.suomi24.fi/viihde/yllatyspaljastus-poppar
      Kotimaiset julkkisjuorut
      15
      2051
    5. Venäjän lippulaiva Moskva upotettu Mustallamerellä

      Venäjän laivaston lippulaiva Mustalalmerellä on 180 m pituinen, Neuvostoliiton aikana rakennettu Moskva-niminen risteilijä. Ukraina ilmoitti eilen saa
      Maailman menoa
      336
      1758
    6. Pikkaraiskan puhelut

      Mitä tuo jätkä hakee sillä että julkaisee kuinka kauan on puhunut puhelimessa? Tekee itsestään vieläkin idiootimman tuolla vai mikä tää juttu?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      111
      992
    7. Ilkka Kanerva on kuollut

      74-vuotiaana.
      Maailman menoa
      59
      952
    8. Hossein Najaf juotti lapset humalaan ja käytti häikäilemättä hyväkseen

      Keski-Suomen käräjäoikeus on tuominnut 60-vuotiaan Hossein Najafin neljän vuoden vankeusrangaistukseen. Ensimmäisen tytön kanssa hän oli useita kerto
      Maailman menoa
      31
      872
    9. Sofia Belorf ja Sonja Aiello

      Viihtyvät yhdessä dinnerillä. Pienet piirit. Mitä ajatuksia herättää ?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      44
      869
    Aihe