Olin käynnillä ennestään tutussa maalaistalossa (kaikkihan ne olivat minulle lopulta tuttuja), elleivät työnantajani kilpailijan, Valmetin myyntitykit olleet saaneet isäntien ostohaluaja suuntautumaan edustamaansa merkkiin. -Nimittäin, siihen aikoihin tarjottiin Valmetin ostajalle “ilmaista” tutustumiskäyntimatkaa Brasiliaan Valmetin vasta-avatulle sikäläiselle tehtaalle ja Rion karnevaaleille. -Se veti monia ja asiakaskuntanikin vaihtui osittain.
-Mutta tässä talossa ei oltu oltu tarjousten perään (hmm..olisiko tilan tomera emäntä vaikuttanut tähän asiaan), vaan kävin tekemässä kakkoshuollon uudehkolle Massikalle.
-Talo sijaitsi järven rannalla ja isäntä ehdotti että tulen sitten talon rantasaunalle illalla, kun saan hommat hoidettua niin saunotaan, savustetaan lahnaa ja ahventa, joita varmaan etukäteen viritetyistä verkoista tulee löytymään.
-Siellä rannassa sovittiin illalla, että minä lämmitän saunan jatkuvalämmitteistä kiuasta ja teen lisäksi pilkkeitä savustuspönttöä varten. -Naapuritilan isäntä oli saapunut laituriin omalla vanhalla puurakenteisella perämoottoriveneellään, jossa oli uusi 18 heppainen Johnsson perälaudassa. Sillä veneellä miehet aikoivat käydä kokemassa verkot.
-Sain uunin syttymään hyvin ja kuias alkoi naksahdella mukavasti,;-sitten pilkkeiden tekoon kalansaaliin savustusuunia varten.
-Kun menin pihalle, kuului avunhuutoja jostain läheltä ja juoksin rantaan katsomaan!
-Isäntien vene oli uponnut ehkä 50 metrin päähän laiturista, eikä siitä ollut kuin keulan kärki näkyvissä veden pinnalla, josta miehet pitelivät kiinni käsillään.
-Ryntäsin vesirajassa olleelle soutuveneelle ja soudin pikavauhtia avunpyytäjien luokse.
-En jaksanut nostaa niin lihavia miehiä siihen kiikkerään soutuveneeseen joten sanoin että pitävät peräosan laidoista kiinni käsillään, niin hinaan heidät rantaan soutamalla.
-Rantaan päästyämme isännät huohottivat ja olivat aivan “loppu”, niin kuin minäkin.
-Saunominen ja kalansavustus jäi sillä erää toimittamatta, mutta selvisi kuitenkin, että veneen ohjaaja oli unohtanut siitä perämoottorista “peruutuslukon” päälle, jolloin moottorin alapää ei pääse kääntymään ylös törmätessään vedenalaiseen kiveen.
-Veneen koko puinen perälauta oli revennyt irti moottoreineen päivineen ja uponnut, samoin kuin vene ja matkustajat parissa sekunnissa.
Niin että tällaisiakin tapauksia se “kirottu rasvakoura” on kokenut!
-Mutta tässä talossa ei oltu oltu tarjousten perään (hmm..olisiko tilan tomera emäntä vaikuttanut tähän asiaan), vaan kävin tekemässä kakkoshuollon uudehkolle Massikalle.
-Talo sijaitsi järven rannalla ja isäntä ehdotti että tulen sitten talon rantasaunalle illalla, kun saan hommat hoidettua niin saunotaan, savustetaan lahnaa ja ahventa, joita varmaan etukäteen viritetyistä verkoista tulee löytymään.
-Siellä rannassa sovittiin illalla, että minä lämmitän saunan jatkuvalämmitteistä kiuasta ja teen lisäksi pilkkeitä savustuspönttöä varten. -Naapuritilan isäntä oli saapunut laituriin omalla vanhalla puurakenteisella perämoottoriveneellään, jossa oli uusi 18 heppainen Johnsson perälaudassa. Sillä veneellä miehet aikoivat käydä kokemassa verkot.
-Sain uunin syttymään hyvin ja kuias alkoi naksahdella mukavasti,;-sitten pilkkeiden tekoon kalansaaliin savustusuunia varten.
-Kun menin pihalle, kuului avunhuutoja jostain läheltä ja juoksin rantaan katsomaan!
-Isäntien vene oli uponnut ehkä 50 metrin päähän laiturista, eikä siitä ollut kuin keulan kärki näkyvissä veden pinnalla, josta miehet pitelivät kiinni käsillään.
-Ryntäsin vesirajassa olleelle soutuveneelle ja soudin pikavauhtia avunpyytäjien luokse.
-En jaksanut nostaa niin lihavia miehiä siihen kiikkerään soutuveneeseen joten sanoin että pitävät peräosan laidoista kiinni käsillään, niin hinaan heidät rantaan soutamalla.
-Rantaan päästyämme isännät huohottivat ja olivat aivan “loppu”, niin kuin minäkin.
-Saunominen ja kalansavustus jäi sillä erää toimittamatta, mutta selvisi kuitenkin, että veneen ohjaaja oli unohtanut siitä perämoottorista “peruutuslukon” päälle, jolloin moottorin alapää ei pääse kääntymään ylös törmätessään vedenalaiseen kiveen.
-Veneen koko puinen perälauta oli revennyt irti moottoreineen päivineen ja uponnut, samoin kuin vene ja matkustajat parissa sekunnissa.
Niin että tällaisiakin tapauksia se “kirottu rasvakoura” on kokenut!
Vastaukset 9
Vanhimmat
eikös sinun pitänny jo lopettaa satuilu, vai onko joku muu nero patti keksinnyt juonen???
Entisen rasvakouran mehevänmellevät ja osaavasti kerrotut jutut ovat kovin tervetullutta ja kiintoisaa luettavaa.
Sinä sen sijaan vain häpäiset itsesi noilla katkeran kateellisilla vuodatuksillasi – mutta ihan omapa on asiasi.
Kyllä semmonen tarjous oli valmetilla muistaakseni -70 luvun alkupuolella eikä siitä vois kukaan satunnanen kirjailija edes tietää mitään jos ei oo ollu alalla.
Kerropa sinä nimim: "aina Valmetilla" jokin juttu täällä niin voidaan vertailla Rasvanäppiin.
Kiitos etukäteen!
Juttuja riittää harvasta legendaksi, harkitsen jos ei heti joudu" hullun kirjoihin"
...Oli hauska juttu, kiitos!
Aina hyvä tarina on kertomisen arvoinen.
luovuttanut
Olen uusi täällä ja huomaan hauskaa kerrontaa täällä.
Kiva, kun joku jaksaa kirjoitella.