Mulla on kissa joka täyttää pian 1v. Ongelmana on se, että se joutuu olemaan päivät yksin ja sillä on varmasti tylsää. Kaverin hankinta kuitenkin vaikuttaa ylivoimaiselta, sillä se ei tule toimeen minkään toisen eläimen kanssa. Siksi on kai unohdettava koko kaverin hankinta, jotta vältytään tappeluilta.
Olisiko hyviä ehdotuksia miten kissan päiviä voisi piristää?
Olisiko hyviä ehdotuksia miten kissan päiviä voisi piristää?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Tiedän kissoja, jotka ovat olleet esim. eristyksissä löytöeläintalolla muista kissoista, että jos kissasi ei tule tosiaan muiden eläinten kanssa toimeen, on kaverin hankinta unohdettava. Jotkut kissat eivät vain voi sietää muita, kuin itsensä ja ihmiset.
Kissaa voisi piristää rakentamalla sille kotiin vaikka kiipeilypuita, hyllyjä joihin se voisi kiivetä ja viettää aikaa korkeammalla. Lisäksi erillaiset piilopaikat, pahvilaatikot voisivat saada kissan aktivoitumaan. Voisit myös piilotella raksuja paperipusseihin ja keksiä jotakin pientä puuhaa kissalle työpäivän ajaksi.
Kiitos vihjeestä. Ajattelinkin hankkia kissalle kunnon kiipeilytelineen joululahjaksi entinen kun on aivan liian pieni. Pitää kokeilla noita keinoja ja eiköhän sitä jotain muutakin vielä keksi sille ajanvietteeksi. Takapihalle tuleekin juuri lintulauta, joten sen on hyvä kiipeilytelineeltä niitä katsella.
Leikkikaluja saa olla kokoajan ostamassa, sillä se on hieman kovakourainen lelujansa kohtaan.
kiitos kiitos kiitos kiitos kiitos kiitos kiitos
Nyt vain toivomaan, että kisunen saa ajan kulumaan. Kaikki roikkuvat narut voivat myös kiinnostaa kisua. Oma kissani leikittää itse itseään pomppivalla superpallolla, joten kevyitä palloja kannattaa ostaa.
Kissat nyt ovat vähän sellaisia, eivät ne yleensäkään voi sietää vieraita eläimiä. Hirveän ennakkoluuloisia otuksia ovat tuon suhteen.
Silti kissat (kuten varmaan kaikki muutkin eläimet) yleensä hyväksyvät pennun. Kissanpennun, koiranpennun tai ihan minkä tahansa pennun.
Kyllä minä suorittelisin ihan elävää kaveria rontillesi.
Jos sinulla on NORJANMETSÄKISSA tai että kissassasi on norjanmetsäkissaa niin toisen kisun hankinta voi olla vähän ÖÖHH!! puuhaa...
itselläni on 12 vuotias norjanmetsäkissa rouva jolla itsellään on ollut neljä poikuetta. Kun nyt sitten isoveljeni ja hänen tytöystävänsä hankki kissan pennun ja kuljettavat sitä aina mukanaa(pentu on varsinainen autoilija) Niin meillä ei ole muuta kuin sähinää, murinaa ja läpsimistä. Pentu haluaisi tutustua mutta vanhempi kisuni ei koska huomasi ettei se ole oma pentu.. Ja norjanmetsä kisu on kuitenkin aika ylpeilevä rotu. pompottaa helposti omistajiaan ja jos hänen paikkansa on vähänkin uhattuna niin ei hyvää seuraa..=o(
kissat suhtautuvat vihamielisesti muihin eläimiin aluksi, mutta sopeutuvat ajan myötä elämään niiden kanssa, mutta kissat ovat silti melko yksineläjiä ja joukossa on yksilöitä, jotka eivät vain kertakaikkiaan hyväksy lähelleen muita kissoja, edes pentuja. Löytöeläintalolla tapasin kissaemon jolla oli kolme pentua, yksi pennuista oli niin raivoisa, että se antoi emolle ja sisaruksilleen turpaa. Niimpä tämä pentu oli välittömästi erotettava muista kissoista. Mummoni kissa on myös tapaus, joka antaa tasan jok´ikiselle kissalle köniin. En tunne aiheen aloittajan kissaa, että voisin mennä suosuttelemaan/kieltämään toisen kissan hankkimista, mutta on se aika kurjaa jos toista kissaa täytyisi ruveta sen oman turvallisuuden takia palauttamaan. Pitkä tutustuttaminen (kissat ei huoneissa, näkevät vain ruokailun ajan, niiden hajuja hierotaan kankaalla toisiinsa)on aika vaikea ja ei välttämättä onnistu kaikkien kissojen kohdalla, joten minä kyllä yrittäisin kaikesta huolimatta saada kissan vain aktivoitumaan työpäivän ajaksi, ei toista lemmikkiä.