Olen vakavasti harkinnut opiskelujen lopettamista. Minulla on kaksi vuotta ammattikorkeakoulua takana, mutta alan töitä ei niin minkäänlaisia. Taustalla mulla on kuitenkin ammattikoulu ja lukio, ja ikääkin on enemmän kuin monilla muilla kesätyönhakijoilla.
Alkaa pikkuhiljaa raastaa mieltä tämä jatkuva kesätyönhaku (tammikuusta tähän päivään asti) ja tulee luovuttamisen hetki mieleen. Miksi opiskelen, kun en kuitenkaan saa työtä alalta?
Viime kesänä olin siivoamassa ja varmaan soitan kohta sinne samaan paikkaan ja kysyn, jos heillä olisi jatkuvaa kokopäivätyötä. Syksyllä sitten voisin jatkaa työssä, ja koulun penkki saisi jäädä. Kunnianhimo karisee, kun jatkuvasti saa vastaansa pettymyksiä.
Alkaa pikkuhiljaa raastaa mieltä tämä jatkuva kesätyönhaku (tammikuusta tähän päivään asti) ja tulee luovuttamisen hetki mieleen. Miksi opiskelen, kun en kuitenkaan saa työtä alalta?
Viime kesänä olin siivoamassa ja varmaan soitan kohta sinne samaan paikkaan ja kysyn, jos heillä olisi jatkuvaa kokopäivätyötä. Syksyllä sitten voisin jatkaa työssä, ja koulun penkki saisi jäädä. Kunnianhimo karisee, kun jatkuvasti saa vastaansa pettymyksiä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Nythän on niin, että ihmisiä on kahta sorttia. On voittajia ja luovuttajia. Toisilla aloilla luovuttajatkin pärjäävät ja toisilla tarvitaan voittaja että edes säällisesti pärjää. Mieti oletko alalla, jossa pitää olla voittajatyyppi pärjätäkseen ja et tunne motivaatiotasi tarpeeksi isoksi, että voisit olla voittajatyyppi.
Ja voi sitä ammattia vaihtaakin, ei nykyinen koulutus ole elämäsi ainoa vaihtoehto. Monet vaihtavat ammattia vielä viisikymppisenä.
Moi! älä huoli, samoin huikeat 2 vuotta amk:ta kohta käytynä. Enää pari tenttiä ja sitten se on finito, ei tule meikästä tradenomia! Toivottavasti ei ikinä mitään -nomia! Syksyksi on tiedossa töitä tarjoilijana tai sitten pienellä todennäköisyydellä aloitan kauppakorkeassa. Saas nähä! Kivoja jatkoja!