Elän ihan outoa elämää. Kaiken pitäisi olla erittäin hyvin mut jostain syystä ei ole. Jostain syystä en saa mistään oikeea ystävää. Koulussa mulla on viis hyvää kaveria mut koulun jälkee ei ketään..aina välil käydään hesas ja silleen mut siihen se loppuuki..loppu ajan vietän himas yksinää. En tajuu miks ei hengata enemmän ku meil menee koulus nii hyvi. Oon yrittäny olla aktiivisempi mut muut ei millään taho innostuu mun suunitelmista..en tajuu...
Onks kohtalon tovereita? Onks kellään samaa tilannetta? Tottakai täytyis olla tyytyväinen koulukavereista ja niin oonki mut yksinäisyys viikonloppusin kaivertaa ku kaks veljeekin menee kokoajan ympäri kaupunkia. Oon tavallaa erittäin sosiaalisen perheen mustalammas. Kaikist typerintä on ku veljieni kaverit aina välillä kommentoivat yksinäisestä elämästäni...meinaa mennä hermot
nii ja oon 16 v poika
Onks kohtalon tovereita? Onks kellään samaa tilannetta? Tottakai täytyis olla tyytyväinen koulukavereista ja niin oonki mut yksinäisyys viikonloppusin kaivertaa ku kaks veljeekin menee kokoajan ympäri kaupunkia. Oon tavallaa erittäin sosiaalisen perheen mustalammas. Kaikist typerintä on ku veljieni kaverit aina välillä kommentoivat yksinäisestä elämästäni...meinaa mennä hermot
nii ja oon 16 v poika
Vastaukset 4
Vanhimmat
Juu. Sama tilanne. Ihmiset joiden kanssa vietän aikani koulussa katoaa jonnekin vapaa-ajalla, nähdään ehkä kerran kuussa koulun ulkopuolella. Mulla tosin tilanne on vähän se, että nämä ihmiset ei aina ole ihan samalta planeetalta. Tarvitsisin kai uusia ihmisiä elämääni, mutten oikeen tiedä mistä löytäisin..
Harrastuksissa tosin sitten ihmisiä näkee ja joitain sellasia kavereita jotka ei ole samalla koululla..
mun sosiialinen elämä loppu siihen ku sain tietokoneen, tai ainakin osittain.
en käy enää ulkona paljon mutta olen saanut koneen kautta paljon ystäviä joiden kans keskustella =)
mulla on tällä hetkellä 3 kaveria joilla joskus käyn xD
Minullakin on kavereita, pyytelevät jatkuvasti pyöräilemään tai lenkille tai kylille(kyllä, asun käpykylässä). Mutta ei huvita. Joskus on kiva mennä kavereiden kanssa jonnekkin, mutta kun kaverini ovat niin eri planeetalta, viihdyn paremmin yksin.
Minä rakastan metsässä yksin kävelemstä tai kotona rauhassa perheeni kanssa oleilua. Kaverit eivät ole elämäni keskipiste, minä rakastan syvällistä mietiskelyä ja muuta yksinäistä puuhaa.
Hesassa käynti on kuvottavaa, koko kaupunki on kuvottava. Piste.
....mut mul vaan joskus loppu mielenkiinto siihen et oonks koulun ulkopuolel yksin vai en!XD eli siis ainaki ite totuin siihen et ei se niin kauheet oo..:>