Mulla on menossa ihan hirveä vaihe ihmissuhdeasioissani. Oon just eronnut poikaystävästä ja elämä ei oikein maistuis juuri nyt. Pääsykokeet OKL:een ois ens kuussa ja oon saanut luettua kirjasta ehkä vaivaset 30 sivua. En vaan mitenkään pysty keskittymään kirjaan, kun päässä pyörii kaikenlaiset asiat ja oon ihan alamaissa. Onko muilla samankaltaisia tilanteita ja vinkkejä, että mitä tulisi tehdä?
En jaksa lukea.
Toivoton
41176
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
No juu.. mä en jaksa lukea kans ku kesä tulee ja olen ikisinkku. Ole onnellinen et sul on joskus ollu poikaystävä :D No muta ei siitä lukemisesta mittää tuu antaa olla vaa
Itse olin myös kamalan stressaantunut liittyen perheasioihin, enkä pystynyt pitämään ajatuksia koossa kuin vaivoin. Just kun olin ihan solmussa ja tuntui, etten todellakaan jaksa pyrkiä yhtään mihinkään, niin sukulaiseni soitti ja pyysi, että ottaisin koiran hoitooni vähäksi aikaa! Itselläni ei ole koiraa ja aluksi epäilin miten pärjäisin elukan kanssa, mutta parin päivän päästä huomasin olevani iloisempi ja solmu sisälläni oli jo hieman löysempi ja pystyin keskittymään lukemiseen paremmin.
Sain siis koiraterapiaa eli kävelyä paljon metsässä, helliä nuolaisuja tuon tuosta, ymmärtäväisiä silmäyksiä yms. :)
Itselläni on ollut paljon hyvin vaikeita tilanteita ja siksi uskallan neuvoa sinua ja sanoa, että jos sulla ei ole koiraa esim. niin mene muuten vain ulos ja kävelylle, se virkistää ja rentouttaa. Sitten tärkein: älä missään tapauksessa muuta suunnitelmiasi vaan etenet sen mukaan mitä suunnittelit, otat kirjan käteen ja luet vaikka pienen pätkän kerrallaan, pikku hiljaa työ edistyy. Se antaa elämääsi kuitenkin juuri nyt tarvitsemaasi tavoitteellisuutta.
Usko siis minua ja avaat nyt heti kirjan ja aloitat lukemisen, pystyt siihen! Välillä puuhaat jotain muuta, teet vaikka pienen lenkin ja taas luet.
Mulla vähän sama tilanne, pääsykoe tosin jo ensi viikolla..Mutta..
Päätin, että pääsen sinne kouluun (joka sijaitsee toisella puolella Suomea) eikä minun tarvitse sitten enää syksyllä nähdä kyseistä henkilöä:)
Päätin myös, etten anna yhden tyypin pilata näin loppusuoralla koko vuoden itänyttä suurta haavettani. Ex-poikakaverit ajatuksissa toisella sijalle, koulu ykkössijalle. Nyt oon sit paahtanu viime hetket täysillä, ajattelin, et ehtii noita suhdesotkuja miettimään sit riittävästi pääsykokokeen jälkeenkin.
Saa sit nähdä miten käy..vai saanko katella ex:ää viel ensi syksynäkin:)
Tsemppiä luku-urakkaan, vielä sitä ehdit lukemaan:)
paras ystävä on samassa kusessa kuin tekin. Kukapa ei oli ikinä eronnut (no ehkä jotkut),mutta kokemuksesta sanon,että älkää nyt perkele asettuko uhri asemaan. "mä en päässy,ku poikaystävä jätti". Ei näin! Jos motivaatio ja halu päästä sisään on kohdallaan,onnistutte!! Annatte luvan eron masentaa tasan 2 viikkoa,ja sitte alkaa hommat. Paras lääke on näyttää kundille,että hei,"vittu oon fiksu,kato mitä menetit"