Noita

Ärpee oli mennyt vanhaan autiotaloon, sillä hänestä se oli sangen kiintoisa. Autiotalossa Ärpee kuitenkin kuuli ääniä: "Kuka siellä?" Yllättäen eteiseen ilmestyi noita. Ärpee alkoi ulvoa kauhusta. Noita otti esiin lasin, joka sisälsi hänen omaa kustaan ja totesi: "Maista, poika." Kun Ärpee ei maistanut, noita jatkoi: "Maista nyt." Kun Ärpee joi kusen, noita otti esiin toisen lasin ja kähisi: "Ota lisää." Ärpeen poskelle vierähti tuskan kyynel, mutta hän maistoi lisää noidan kusta. "Saat maistaa lisää kustani", totesi noita ojentaen Ärpeelle lisää. Ärpee oksensi vatsansa sisällön talon lattialle. Noita totesi: "Nyt onkin hyvä hetki ottaa lisää." Kun Ärpee oli juonut kaiken, noita otti esille lautasen, joka sisälsi hänen omaa paskaansa. "Ota", kähisi noita avomielisesti, "ota vaan". Ärpee ulvoi kauhusta. Syötyään noidan paskan inhon väreet kasvoillaan noita kertoi Ärpeelle: "Voit mennä. Mutta varokin, jos ilmiannat minut, sillä silloin alkaa tapahtua kamalia."