Kysymyksiä Perhehoitoliitolle

Tähän kysymykseen voivat ehkä toiset sijaisvanhemmat olla parempia vastaamaan kuin minä mutta yritän kuitenkin :)

Kyllähän sijaisvanhemmat samanlaista "äitiyttä tai isyyttä" varmasti koekvat mutta silti se tosiasia aina pitää muistaa, että lapsi ei ole "oma". Sijaisvanhemmuuteen liittyvässä valmennuksessa yhteistyötä biologisten vanhempien kanssa painotetaan erityisesti siksi, että sillä on suuri merkitys lapsen tulevalle kehitykselle.

Näin sijaisvanhemmuuden kanssa työskentelevänä täytyy sanoa, että haastavin tehtävä sijaisvanhemmuudessa on rakastaa lasta "kuin omaansa" mutta silti olla valmiina luopumaan lapsesta.

Ei samalla tavalla kuin adoptiossa. Siis toki pitää olla terve, että jaksaa toimia tehtävässä mutta jo mennyt sairaus ei toki haittaa.

Olemme sijaiskotiperhe ja toimineet alalla jo pitkään, mies sairastui yllättäen ms-tautiin, ja nyt on tuntunut, että työltämme olisi "pohja" viety pois, elikkä olemme molemmat sitoutuneet tähän työhön, joskin jatkamme tätä työtä edelleen, ja on uutta pikkuväkeäkin kyllä jo tämän sairauden toteamisen jälkeen tullut, ollaanko me oikeutettuja kaikesta huolimatta toimimaan edelleen sijaiskotina.

Ps. Minulla on kyllä vaihtoehtoja mielessä siihen tilanteeseen, että toisesta ei olisi fyysisesti tätä työtä 24-tuntia vuorokaudessa jatkamaan.
Miten te suhtaudutte tähän tilanteeseen, näin ulkopuolisena, ja asiaa sen paremmin tuntevana.

minä kysyisin? kirjoitti:

Olemme sijaiskotiperhe ja toimineet alalla jo pitkään, mies sairastui yllättäen ms-tautiin, ja nyt on tuntunut, että työltämme olisi "pohja" viety pois, elikkä olemme molemmat sitoutuneet tähän työhön, joskin jatkamme tätä työtä edelleen, ja on uutta pikkuväkeäkin kyllä jo tämän sairauden toteamisen jälkeen tullut, ollaanko me oikeutettuja kaikesta huolimatta toimimaan edelleen sijaiskotina.

Ps. Minulla on kyllä vaihtoehtoja mielessä siihen tilanteeseen, että toisesta ei olisi fyysisesti tätä työtä 24-tuntia vuorokaudessa jatkamaan.
Miten te suhtaudutte tähän tilanteeseen, näin ulkopuolisena, ja asiaa sen paremmin tuntevana.

Sijaisperhe on lähtökohtaisesti tavallinen perhe, jossa tapahtuu samoja asioita kuin perheissä yleensäkin. Koetaan menetyksiä, sairastumisia jne. Tärkeää on se, miten perheenä niihin suhtaudutaan.

Ainakaan niiden lasten osalta, jotka teidän perheeseenne ovat sijoitettuina,sairastuminen ei saa merkitä sijoittamista muualle, vaan sijoittajan on tarvittaessa järjestettävä enemmän tukea niin, että jaksatte tehtävässänne toimia.

Uusien sijoituksia teidän täytyy kuitenkin varmasti meittiä tarkkaan ja ajatella omaa jaksamistanne.

Perhehoitoliitto kirjoitti:

Sijaisperhe on lähtökohtaisesti tavallinen perhe, jossa tapahtuu samoja asioita kuin perheissä yleensäkin. Koetaan menetyksiä, sairastumisia jne. Tärkeää on se, miten perheenä niihin suhtaudutaan.

Ainakaan niiden lasten osalta, jotka teidän perheeseenne ovat sijoitettuina,sairastuminen ei saa merkitä sijoittamista muualle, vaan sijoittajan on tarvittaessa järjestettävä enemmän tukea niin, että jaksatte tehtävässänne toimia.

Uusien sijoituksia teidän täytyy kuitenkin varmasti meittiä tarkkaan ja ajatella omaa jaksamistanne.

Paljon on asia mieltäni askarruttanut, näinhän asia on, ettei huomisesta voi kukaan sanoa mitään, oli se sitten sijaisperhe tai bio-perhe.

Meillä ainakin sairaus on avartanut varmaan lastenkin silmiä, joilla on vaikeita elettyjä päiviä takanaan, on mukavaa saada jatkaa työtä, johon olemme vuosikymmenet täysillä panostaneet kaikki itsestämme.
Surkuhupaisaa on vaan kuunnella joskus joidenkin mielipiteitä, jotka jätän omaan arvoon, ja ajattelen kaikilla mahdollisilla keinoilla lasten, ja perheemme etua!

Oikein hyvää kesää teille, ja kaikille sijaisvanhemmille paljon lämpimiä kesäpäiviä lasten kera.

Valitettavasti sellaisia aivan selkeitä tilastoja ei ole. Pienen otoksen mukaan noin 5 % pitkäaikaiseen perhehoitoon sijoitetuista lapsista palasi biolgiseen perheeseensä.

Tässä täytykin huomioida se, että ne lapset, joiden kohdalla on selkeästi toivoa siitä, että he voisivat palata biologiseen perheeseensä sijoitetaan useimmiten johonkin muuhun hoitopaikkaan kuin sijaisperheeseen.

Voit ryhtyessäsi sijaisvanhemmaksi toivoa, että teidän perheeseenne sijoitettaisiin lapsi vauvana ja joidenkin lasten kohdalla on jo aika selkeästi olemassa tieto siitä, voidaanko kotiuttamista biologiseen perheeseen tulevaisuudessakaan harkita. Mutta mitään pysyvää huostaanottoa tai sijoitusta ei kuitenkaan laki tunne.

Varsinaisiin vanhempainvapaisiin sijaisvanhemmat eivät ole oikeutettuja. Sijaisvanhemmat on myös Kelan toimesta rajattu kotihoidontukeen oikeutettujen ulkopuolelle (tuon asian korjaamiseksi on kovasti yritetty tehdä täällä PHL:ssä töitä). Jotkut kunnat (ainakin Helsinki) ovat kuitenkin tehneet kuntakohtaisen päätöksen siitä, että he korottavat sijaisperheen palkkiota kotonaoloajalta kotihoidontuen verran niiden lasten osalta jotka muuten olisivat oikeutettuja päivähoitopaikkaan.

Yksi mahdollisuus on myös jäädä vuorotteluvapaalle. Vuorotteluvapaan ajalta maksetaan vuorottelukorvausta ja perhehoidon palkkiota normaalisti.

Jos lapsi on hoidettavuudeltaan niin vaativa, että sijoittaja edellyttää kotiin jäämistä se pitäisi sijoittajan lain mukaan huomioida myös maksettavassa palkkiossa.

Kyllä sijoitukissakin lähtökohtana on se, että sijaisvanhemmat voisivat iältään olla sijoitetun lapsen vanhempia. Aivan niin kirjaimellista se ei kuitenkaan ole kuin adoptiossa. Pride-valmennuksen yhteydessä myös valmentjat arvioivat perheen sopivuutta, kyse on enemmän kokonaisuudesta kuin yksittäisistä seikoista. Oma motiivi ryhtymiselle on tärkeä, sekin kyllä valmennuksessa tulee esiin.

Usein edellytetään sitä, että toinen vanhemmista jää kotiin ainakin joksikin aikaa. Vaativampien lasten kohdalla voidaan edellyttää, että toinen vanhemmista on pysyvästi hoitamassa lasta kotona, tämä pitäisi sitten huomioida myös palkkiossa.

Irtisanomisaika sijaisvanhemmuuden lopettamiseen?

Erotilanteessa sijoittaja on tietenkin velvollinen selvittämään onko perheellä tai toisella vanhemmista edelleen edellytyksiä toimia sijaisvanhempana. Useimmiten lapset jäävät sitten toiselle vanhemmalle aivan samoin kuin biologisetkin lapset ja toisen vanhemman kanssa sovitaan tapaamisista jne.

Essi kirjoitti:

Irtisanomisaika sijaisvanhemmuuden lopettamiseen?

Sijaisvanhemmuudesta sovitaan toimeksiantosopimuksella, jonka irtisanomisaika on kaksi kuukautta. Mutta jos sijaisperheessä tapahtuu jotakin "drmaattista" tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että lapsi olisi joka tapauksessa perheessä vielä sen kaksi kuukautta vaan sijoittajan on etsittävä lapselle uusi sijoituspaikka heti kun siihen on jokin erityisen painava syy. Sijoittajan on kuitenkin maksettava esim. palkkio tuolta irtisanomisajalta vaikka lapsi ei perheessä enää asuisikaan.

Perhehoitoliitto kirjoitti:

Erotilanteessa sijoittaja on tietenkin velvollinen selvittämään onko perheellä tai toisella vanhemmista edelleen edellytyksiä toimia sijaisvanhempana. Useimmiten lapset jäävät sitten toiselle vanhemmalle aivan samoin kuin biologisetkin lapset ja toisen vanhemman kanssa sovitaan tapaamisista jne.

Tätä minä ihmettelen, että myös sijaisvanhempien erotessa sovitaan tapaamiset poismuuttaneen sijaisvanhemman kanssa. Miten lapsi ehtii kaikkia tapailemaan, kun hän parhaassa tapauksessa tapaa eronnutta biologista äitiään ja eronnutta biologista isäänsä ja nyt sitten vielä eronnutta sijaisvanhempaansa. Miten yleensä juridisisti on perusteltua, että sijaislapsi tapaa eronnutta sijaisvanhempaa. Eikö toimeksianto lopu, kun sijaisvanhempi muuttaa pois kotoaan.

On varmasti hyötyä. Adoptiovalmennuksiakin taitaa olla monelaisia mutta ainakin PELA käyttää adoptiovalmennuksessa nimenomaan Pride-valmennusta, eli samaa valmennusta, jota sijaisvanhemmilla käytetään. Ja ei tuota silloin ole varmaankaan tarvetta toiseen kertaan käydä.

Kyllä voi. Tiedän monia sijaisperheitä, joissa lapsi on ainoana lapsena.

Kyllä sijaisvanhemmuus aivan rehellisesti voi olla vaihtoehto adoptiolle kunhan adoption ja sijaisvanhemmuuden eron vain perhe tiedostaa. Eli samasta asiasta ei kuitenkaan ole kyse.

Ammatillinen sijaisperhe -käsitettä ei lainsäädäntö tunne. Eikä sillä oikein muutenkaan ole selvää määritelmää. Helsingin kaupungilla on joukko ammatillisia sijaisperheitä, joista osa asuu Helsingin kaupungin omistamassa asunnossa ja heillä on myös koulutusvaatimuksia, joita itse en tarkasti tunne. Myös osa perheistä, joissa molemmat vanhemmat ovat jääneet päätoimisesti kotiin hoitamaan lapsia kutsuu itseään ammatillisiksi sijaisperheiksi.

Jos molemmat vanhemmat ovat kotona hoitamassa lapsia, voi sijoitettuja olla enintään seitsemän, biologiset alle kouluikäiset lapset lasketaan tuohon lukuun mukaan. Ainakin toisella vanhemmista tulee olla tehtävään soveltuva koulutus. Valmisteilla olevan uuden lastensuojelulain mukaan hoidettavien maksimimäärä tulee ilmeisesti laskemaan kuuteen.

Perhehoitoliitto kirjoitti:

Ammatillinen sijaisperhe -käsitettä ei lainsäädäntö tunne. Eikä sillä oikein muutenkaan ole selvää määritelmää. Helsingin kaupungilla on joukko ammatillisia sijaisperheitä, joista osa asuu Helsingin kaupungin omistamassa asunnossa ja heillä on myös koulutusvaatimuksia, joita itse en tarkasti tunne. Myös osa perheistä, joissa molemmat vanhemmat ovat jääneet päätoimisesti kotiin hoitamaan lapsia kutsuu itseään ammatillisiksi sijaisperheiksi.

Jos molemmat vanhemmat ovat kotona hoitamassa lapsia, voi sijoitettuja olla enintään seitsemän, biologiset alle kouluikäiset lapset lasketaan tuohon lukuun mukaan. Ainakin toisella vanhemmista tulee olla tehtävään soveltuva koulutus. Valmisteilla olevan uuden lastensuojelulain mukaan hoidettavien maksimimäärä tulee ilmeisesti laskemaan kuuteen.

Onko lähihoitajan koulutus, jos erikoistunut lapsiin ja nuoriin, tehtävään soveltuva koulutus?

edellinen kirjoitti:

Onko lähihoitajan koulutus, jos erikoistunut lapsiin ja nuoriin, tehtävään soveltuva koulutus?

Kyllä ja nimenomaan vielä tuolla erikoistumisalalla.

Perhehoitoliitto kirjoitti:

Kyllä ja nimenomaan vielä tuolla erikoistumisalalla.

Kiitos vastauksistanne! Tästä on jonkin verran eriäviä mielipiteitä sijoittavilla yksiköillä, kun he katsovat ettei tällainen koulutus olisi aina riittävä.

Kyllähän tuo sellainen tosiasia on, mikä muuttaa monen sijaisvanhemman aikovan suunnitelmat. Eli tuota ansionmenetystä omasta päivätyötstä ei näillä pehrehoidon palkkioilla kyetä korjaamaan. Toisaalta esim. sinä olisit oikeutettu saamaan liiton päivärahan sekä paerhehoidon palkkion samanaikaisesti jos olet todellisuudessa työmarkkinoiden käytettävissä, päivähoidon palveluthan lapsille ovat käytössä kuten kenelle tahansa muullekin lapselle.