Tämä tapahtui kymmenen vuotta sitten eräällä keskisuomalaisella paikkakunnalla. Kaverini oli kavereidensa kanssa mökillä nauttimassa maalaiselämästä. Siinä korkattiin muutamat kaljat ja mentiin saunaan, joka oli parinsadan metrin päässä, järven rannalla. Jo saunassa ollessaan he kuulivat ulkoa jotain outoja ääniä. Eivät kuitenkaan kiinnittäneet niihin sen enempää huomiota. Saunoivat jonkin aikaa, kävivät uimassa ja lähtivät kävelemään kohti mökkiä. Yhtäkkiä kävely pysähtyi kuin seinään. Heidän edessään seisoi oudon näköinen vanha nainen. Hänen silmänsä näyttivät seisovan päässä. He ihmettelivät, miten hän sinne oli eksynyt. Hän ei vastannut. Hän hoki vain järvi, järvi, ja osoitti järvelle. Sitten hän katosi, hävisi vain yhtä äkkiä kun oli ilmestynytkin. Kaverini luulivat juoneensa liikaa. He jäivät ihmettelemään tuota järvi-sanaa, ja mitä tuo nainen sillä oli mahtanut tarkoittaa. He katsoivat järvelle, eikä siellä näyttänyt olevan mitään erikoista. Kävelivät mökille melko hämmentyneinä.
Nukuttuaan suhteellisen huonosti he lähtivät kalaan seuraavana aamuna. Heidän päästyään noin parinsadan metrin päähän rannasta vene alkoi keinua itsestään, vaikka oli aivan tyyntä. Tämä aiheutti helvetillisen pelon ja pari kaveria hyppäsikin jo veneestä pois. Vene ei liikkunut, keinui vain rajusti puolelta toiselle. Sitten näkyi jotain, mikä vavahdutti. Veneen vierestä pinnalle nousi jättimäisen vesihirviön pää. Vedessä olleet kaverit lähtivät paniikissa uimaan kohti rantaa, ja sinne onnellisesti pääsivätkin. Muut istuivat veneessä kauhusta jäykkänä. Yhtäkkiä hirviö vain katosi. Vene rauhoittui ja kaverit pystyivät soutamaan rantaan. Olen ainoa, jolle tapauksesta on puhuttu.
Tämä tarina on muuten aivan yhtä tosi kun nuo kiihkouskovaisten Jeesus- ja pyhähenki-jutut. Kannattaa siis uskoa. Jos ette tuohon vesihirviöön uso, joudutte kadotukseen!
Nukuttuaan suhteellisen huonosti he lähtivät kalaan seuraavana aamuna. Heidän päästyään noin parinsadan metrin päähän rannasta vene alkoi keinua itsestään, vaikka oli aivan tyyntä. Tämä aiheutti helvetillisen pelon ja pari kaveria hyppäsikin jo veneestä pois. Vene ei liikkunut, keinui vain rajusti puolelta toiselle. Sitten näkyi jotain, mikä vavahdutti. Veneen vierestä pinnalle nousi jättimäisen vesihirviön pää. Vedessä olleet kaverit lähtivät paniikissa uimaan kohti rantaa, ja sinne onnellisesti pääsivätkin. Muut istuivat veneessä kauhusta jäykkänä. Yhtäkkiä hirviö vain katosi. Vene rauhoittui ja kaverit pystyivät soutamaan rantaan. Olen ainoa, jolle tapauksesta on puhuttu.
Tämä tarina on muuten aivan yhtä tosi kun nuo kiihkouskovaisten Jeesus- ja pyhähenki-jutut. Kannattaa siis uskoa. Jos ette tuohon vesihirviöön uso, joudutte kadotukseen!
Vastaukset 3
Vanhimmat
No,pakko kai se on uskoa kun kerran kadotuksella uhkaillaan.
ainakin jos nyt kirjottasin kirjan jota sanoisin pyhäksi, tuhannen vuoden kuluttua ihmiset palvoisivat tuota järvihirviötä...
kun olen haluaisin vielä tietää tuon keskisuomalaisen järven nimen, jotta voisin käydä palvomassa otusta.