Nyt kun täällä on ollut puhetta, että jokin lähestyminen on koettu mokaksi, jne., niin minkälaisia "moka"kokemuksia teillä on ihastuksien suhteen?
Olen joskus nuoruudessani lähettänyt tekstareita ihastukselleni, joihin ei koskaan tullut vastausta, ja sen jälkeen tuntui että puoli kaupunkia hänen tutuistaan tuijotteli minua. Kyllä ahdisti ja nolotti pitkään. Toisen kerran myösin minua piirittäneelle ja identiteettinsä paljastaneelle henkilölle omat tunteeni, jonka jälkeen hän katosikin elämästäni sen siliän tien. Kylläpä nolotti senkin jälkeen...
Kolmannen kerran lankesin suuteloihin ihastukseni kanssa, joka puolituttuna oli itse yrittänyt ihan leuasta kiinni ottamalla suudella minua monta kertaa ja oli jopa kertonut ihastuneensa minuun. Tämän suutelon jälkeen yritin pyytää hänet sitten päivänvalossa kahville, mutta hänpä katosikin ja vetosi heterouteensa. Kivakiva.
Olen joskus nuoruudessani lähettänyt tekstareita ihastukselleni, joihin ei koskaan tullut vastausta, ja sen jälkeen tuntui että puoli kaupunkia hänen tutuistaan tuijotteli minua. Kyllä ahdisti ja nolotti pitkään. Toisen kerran myösin minua piirittäneelle ja identiteettinsä paljastaneelle henkilölle omat tunteeni, jonka jälkeen hän katosikin elämästäni sen siliän tien. Kylläpä nolotti senkin jälkeen...
Kolmannen kerran lankesin suuteloihin ihastukseni kanssa, joka puolituttuna oli itse yrittänyt ihan leuasta kiinni ottamalla suudella minua monta kertaa ja oli jopa kertonut ihastuneensa minuun. Tämän suutelon jälkeen yritin pyytää hänet sitten päivänvalossa kahville, mutta hänpä katosikin ja vetosi heterouteensa. Kivakiva.
Vastaukset 3
Vanhimmat
nössö tossa jutussa. Mulla ei ole tollasia juttuja käynyt, en oikein hyvin osaa tehdä aloitetta ja ihastun tosi harvoin.
Sillä toisella puolella olen ollut kerran ja käyttäydyin ehkä tyhmästi, mutta koin tilanteen todella ahdistavana. Ihastunut osapuoli ei koskaan sanonut tai keskustellut tunteistaan, ei koskaan pussailtu, nukuttiin vierekkäin pari yötä, mutta kaikki vaikutti niin kaveri meinigiltä senkin puolelta. Sit se kerran bileissä iski muhun kiinni eikä meinannut päästää irti. Tuli niin ahdistunut olo etten pitänyt häneen enää yhteyttä. Kuitenkin se miten itse reagoin on vaivannut minua, koska en missään nimessä halunut toista loukata. Minä tampio en vaan tajunnut toisen tunteita. Jos oltaisiin keskusteltu tunteistamme, niin ei sellaista olisi käynyt, mutta se yhtäkkiä kiinni meininki veti mut täysin puihin.
Että on tämäkin tietyllä tavalla moka ja tilanne jossa toimisin toisin.
Onko se muka "moka" tai, että kertoo tunteistaan toiselle? Tottakai itsestä voi tuntua todella tyhmältä, kun tuleekin torjutuksi, mutta mielestäni se on enemmänkin rohkeutta kuin mokailua. Harva se uskaltaa tehdä aloitteen ja kertoa esim. ystävälleen olevansa ihastunut.
Onhan sitä kaikkea sattunut ja tapahtunut. En pidä niitä mokina, vaan sitkeän yritämisen epäonnistuneina lopputuloksina. Kyllä täällä pikkukaupungissa näkee aikamoista supinaa selkänsä takana.