Rakastuin mä heteroon...

Trouble

Heips! Olen naimisissa miehen kanssa ja tosissani hänen suhteen mutta... Elämääni astui uskomaton nainen, itseäni 25 vuotta vanhempi, hetero. Olen tiukasti kaapissa ja haluaisin olla tämän naisen kanssa vain ystävä, haaveet ovat asia erikseen. Olen hänen kanssaan tekemisissä lähes päivittäin, mutta vastakaikua en saa edes ystävystymisyrityksiini. Hänen piittaamattomuutensa tappaa mut! Tilanne on jatkunut kohta vuoden. Saisinpa tunteeni hallintaan.

34

2787

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • sinua

      siinä naisessa kiinnostaa/kiehtoo, jos hän ei edes halua olla sinun ystäväsi?!
      Oletko varma, että hän olisi edes ystävyytesi arvoinen?!
      Mieti mikä oikeasti saa sinussa tunteet heräämään, voiko se olla hänen välinpitämättömyytensä? vai?

      Miksi hän ei reagoi sinuun?
      Kuvitteleeko hän olevansa parempi, kuin sinä?

      • Trouble

        Olen miettinyt esittämiäsi kysymyksiä itsekin. Olen itse 25v. hän on hieman yli 50. Eräälle läheiselleni olen puhunut tilanteesta ja hän on sitä mieltä, että "naiseni" pitää epätodennäköisenä sitä, että haluaisin todella olla hänen ystävänsä koska hän on niin paljon vanhempi. Nainen vaan kiittelee kohteliaisuuksista mitä hänelle lauon korrekteissa puitteissa, mutta ei ilmeisesti osaa epäillä mitään. En edes halua että hän saisi tietää tunteistani, koska en halua että menetän senkin vähän mitä olemassa on. Eli toisin sanoen jos hän tietäisi tunteeni hän ainakaan olisi ystäväni, luulen.
        Hän on mulle todella kiltti ja ystävällinen ja tulemme todella hyvin toimeen keskenämme. Hänen kiltteyteensä alkujaan rakastuin ja siihen, että hän kuunteli mua. Hän on mulle kuin kummitäti, jos se nyt ulkopuoliselle jotain kuvaa. Hän on myös todella kaunis, seksikäs ja nuorekas. Hyviä puolia voisin luetella vaikka kuinka paljon. Hän vaan ilmeisesti haluaa pitää suhteemme työtasolla. En haluaisi tuntea näitä tunteita, koska hän särkee sydäntäni vähitellen. Itse en pysty suhtautumaan samalla tavalla kuin hän. Ilmeisesti nälkä on kasvanut syödessä.. Kiitos asiallisesta vastauksestasi!!


      • aagh!

        sen "vanhemman" ihastuksen kohteen kannalta. Hän varmaankin kokee asian niin, että ikänsä puolesta hänen pitäisi olla se hah! järkevämpi osapuoli (tiedämme kaikki, ettei iällä ole järjen kanssa mitään tekemistä)

        pelkää varmaan hyväksikäyttäjän yms. pervon leimaa, jos kertoo itseään paljon nuoremmalle tunteistaan vaikkakin sitten aidoista sellaisista. Mielestäni ainoa ulospääsy tällaisesta tilanteesta on, että nuorempi ottaa rohkeasti puheeksi sydämen asiat. Jos tulee kylmää vettä niskaan, nuorempi voi helpommin laittaa ne kokemattomuuden piikkiin, se vanhempi ja mukamas järkevämpi ei voi edes selitellä

        En ole ikärasisti vaan puhun kokemuksen voimasta


      • gila
        aagh! kirjoitti:

        sen "vanhemman" ihastuksen kohteen kannalta. Hän varmaankin kokee asian niin, että ikänsä puolesta hänen pitäisi olla se hah! järkevämpi osapuoli (tiedämme kaikki, ettei iällä ole järjen kanssa mitään tekemistä)

        pelkää varmaan hyväksikäyttäjän yms. pervon leimaa, jos kertoo itseään paljon nuoremmalle tunteistaan vaikkakin sitten aidoista sellaisista. Mielestäni ainoa ulospääsy tällaisesta tilanteesta on, että nuorempi ottaa rohkeasti puheeksi sydämen asiat. Jos tulee kylmää vettä niskaan, nuorempi voi helpommin laittaa ne kokemattomuuden piikkiin, se vanhempi ja mukamas järkevämpi ei voi edes selitellä

        En ole ikärasisti vaan puhun kokemuksen voimasta

        Itsekin (45-v) olisin erittäin varovainen tunteiden osoittamisessa itseäni paljon nuorempaa kohtaan.

        Tässä tapauksessa, kun ko. henkilö ei edes halua ystävystyä, voi kyllä olla niinkin, että hän ei vaan ole ollenkaan kiinnostunut.


      • puhut
        gila kirjoitti:

        Itsekin (45-v) olisin erittäin varovainen tunteiden osoittamisessa itseäni paljon nuorempaa kohtaan.

        Tässä tapauksessa, kun ko. henkilö ei edes halua ystävystyä, voi kyllä olla niinkin, että hän ei vaan ole ollenkaan kiinnostunut.

        niinhän se varmaankin on, myös 45v. Ja samoin toimisin itsekin


      • Trouble
        aagh! kirjoitti:

        sen "vanhemman" ihastuksen kohteen kannalta. Hän varmaankin kokee asian niin, että ikänsä puolesta hänen pitäisi olla se hah! järkevämpi osapuoli (tiedämme kaikki, ettei iällä ole järjen kanssa mitään tekemistä)

        pelkää varmaan hyväksikäyttäjän yms. pervon leimaa, jos kertoo itseään paljon nuoremmalle tunteistaan vaikkakin sitten aidoista sellaisista. Mielestäni ainoa ulospääsy tällaisesta tilanteesta on, että nuorempi ottaa rohkeasti puheeksi sydämen asiat. Jos tulee kylmää vettä niskaan, nuorempi voi helpommin laittaa ne kokemattomuuden piikkiin, se vanhempi ja mukamas järkevämpi ei voi edes selitellä

        En ole ikärasisti vaan puhun kokemuksen voimasta

        Mitä pelättävää sillä on, jos haluan olla VAAN kaveri? (Vaikkakin salaa haudon kaikenlaisia tunteita.) En usko että hän tai kukaan muukaan ympärilläni voisi edes kuvitella mun rakastuneen naiseen. Olen onnellisesti naimisissa ja antanut muutenkin itsestäni "kiltin tytön" kuvan, joten pidän epätodennäköisenä.
        Joku ehdotti että ehkä hän pitää itseään parempana kuin minä. Uskon siihen itsekin. Hän on huomattavasti korkeammin koulutettu kuin minä ja etsii yhä ylenemismahdollisuuksia. Luulen että hän pitää mua "tavallisena kuolevaisena" ja iteään jonain muuna..


      • gila
        Trouble kirjoitti:

        Mitä pelättävää sillä on, jos haluan olla VAAN kaveri? (Vaikkakin salaa haudon kaikenlaisia tunteita.) En usko että hän tai kukaan muukaan ympärilläni voisi edes kuvitella mun rakastuneen naiseen. Olen onnellisesti naimisissa ja antanut muutenkin itsestäni "kiltin tytön" kuvan, joten pidän epätodennäköisenä.
        Joku ehdotti että ehkä hän pitää itseään parempana kuin minä. Uskon siihen itsekin. Hän on huomattavasti korkeammin koulutettu kuin minä ja etsii yhä ylenemismahdollisuuksia. Luulen että hän pitää mua "tavallisena kuolevaisena" ja iteään jonain muuna..

        ... niin sinnikkäästi kaveruutta (edes)? Jos tuntuu, että toinen ei edes pidä sinua arvoisenaan, kannattaako pyrkiä lähelle?


      • Trouble
        gila kirjoitti:

        ... niin sinnikkäästi kaveruutta (edes)? Jos tuntuu, että toinen ei edes pidä sinua arvoisenaan, kannattaako pyrkiä lähelle?

        Olen ymmärtänyt sen. Ihmettelen vain miksi hän ei halua olla kaveri kun muuten on kuitenkin ystävällinen yhteisissä hankkeissa.
        Olen miettinyt onko hän kuitenkin tajunnut mistä on kyse ja haluaa sen takia pysyä loitolla.


      • Trouble
        gila kirjoitti:

        ... niin sinnikkäästi kaveruutta (edes)? Jos tuntuu, että toinen ei edes pidä sinua arvoisenaan, kannattaako pyrkiä lähelle?

        Se mikä tässä eniten ihmetyttää on hänen ristiriitaisuutensa. Kuten sanottu, tulemme työasioissa hyvin toimeen, hän tarjoaa kuuntelevaa korvaa myös henkilökohtaisissa kriiseissä ja on kaikin puolin mukava. Mutta työn ulkopuolella mua ei tunnu olevan hänelle olemassa. Olen pyytänyt häntä seurakseni erilaisiin tilaisuuksiin, mutta rukkasia tulee niin, etten tiedä enää mihin niiden kanssa joutuu. Selkeämpää olisi jos hän olisi etäisempi myös työasioissa. Luulin ennen että miehet on vaikeita, mutta se oli vasta alkusoittoa.


      • tuota
        Trouble kirjoitti:

        Olen miettinyt esittämiäsi kysymyksiä itsekin. Olen itse 25v. hän on hieman yli 50. Eräälle läheiselleni olen puhunut tilanteesta ja hän on sitä mieltä, että "naiseni" pitää epätodennäköisenä sitä, että haluaisin todella olla hänen ystävänsä koska hän on niin paljon vanhempi. Nainen vaan kiittelee kohteliaisuuksista mitä hänelle lauon korrekteissa puitteissa, mutta ei ilmeisesti osaa epäillä mitään. En edes halua että hän saisi tietää tunteistani, koska en halua että menetän senkin vähän mitä olemassa on. Eli toisin sanoen jos hän tietäisi tunteeni hän ainakaan olisi ystäväni, luulen.
        Hän on mulle todella kiltti ja ystävällinen ja tulemme todella hyvin toimeen keskenämme. Hänen kiltteyteensä alkujaan rakastuin ja siihen, että hän kuunteli mua. Hän on mulle kuin kummitäti, jos se nyt ulkopuoliselle jotain kuvaa. Hän on myös todella kaunis, seksikäs ja nuorekas. Hyviä puolia voisin luetella vaikka kuinka paljon. Hän vaan ilmeisesti haluaa pitää suhteemme työtasolla. En haluaisi tuntea näitä tunteita, koska hän särkee sydäntäni vähitellen. Itse en pysty suhtautumaan samalla tavalla kuin hän. Ilmeisesti nälkä on kasvanut syödessä.. Kiitos asiallisesta vastauksestasi!!

        tilannetta ja mietin, että onko hänellä mies ja lapsia?!
        Vai pelkkä uranainen?
        Jos hänellä nyt sattuisi olla tytär, joka todennäköisesti olisi sun ikäluokkaa. Se ei sillon mahdollisesti osaa pitää sua muuna kuin max. tyttärensä ystävänä. Ja silloin perhe on ykkönen, eikä siksi halua lähteä kanssasi aikaa viettämään.
        Jos nyt kuitenkin on niin, ettei hänellä ole perhettä ja on sinkku, niin hänen ratkaisu on mahdollisesti ura. Ja jos uranainen päästää toisen, jopa nuoremman naisen liian lähelle, siitä tulee uhka!

        Puuttuuko sun läheltä, vanhempi nainen, tarkoitan äitiä, tätiä tai vastaavaa. Jos haet tukea häneltä, koska sulla ei ole varsinaista "esikuvaa" lähempänä. Se voisi olla syy vahvaan tunteeseen henkilöä kohtaan, muttet osaa vain jäsentää
        tunnettasi?! Jos vain saisit selville mikä muu kuin kiltteys ja seksikkyys, on saaneet tunteesi heräämään, niin ne voisivat laantua tai ainakin muuttaa muotoaan.

        Niin siitä jos latelet hänelle kohteliaisuuksia ym. ehkä hän tajuu/vaistoo jotain enemmän ja siksi on etäinen, koska ei osaa muuten torjua.

        Tässä taas muutamia kysymyksiä ja mietteitä. Ajattelemaan ne kuitenkin kai pistää?!

        Yritä nyt päästä kuitenkin yli tästä, äläkä anna tilanteelle liikaa valtaa elämässäsi.
        Tsemppiä!


      • Trouble
        tuota kirjoitti:

        tilannetta ja mietin, että onko hänellä mies ja lapsia?!
        Vai pelkkä uranainen?
        Jos hänellä nyt sattuisi olla tytär, joka todennäköisesti olisi sun ikäluokkaa. Se ei sillon mahdollisesti osaa pitää sua muuna kuin max. tyttärensä ystävänä. Ja silloin perhe on ykkönen, eikä siksi halua lähteä kanssasi aikaa viettämään.
        Jos nyt kuitenkin on niin, ettei hänellä ole perhettä ja on sinkku, niin hänen ratkaisu on mahdollisesti ura. Ja jos uranainen päästää toisen, jopa nuoremman naisen liian lähelle, siitä tulee uhka!

        Puuttuuko sun läheltä, vanhempi nainen, tarkoitan äitiä, tätiä tai vastaavaa. Jos haet tukea häneltä, koska sulla ei ole varsinaista "esikuvaa" lähempänä. Se voisi olla syy vahvaan tunteeseen henkilöä kohtaan, muttet osaa vain jäsentää
        tunnettasi?! Jos vain saisit selville mikä muu kuin kiltteys ja seksikkyys, on saaneet tunteesi heräämään, niin ne voisivat laantua tai ainakin muuttaa muotoaan.

        Niin siitä jos latelet hänelle kohteliaisuuksia ym. ehkä hän tajuu/vaistoo jotain enemmän ja siksi on etäinen, koska ei osaa muuten torjua.

        Tässä taas muutamia kysymyksiä ja mietteitä. Ajattelemaan ne kuitenkin kai pistää?!

        Yritä nyt päästä kuitenkin yli tästä, äläkä anna tilanteelle liikaa valtaa elämässäsi.
        Tsemppiä!

        Hänellä on tytär, joka on hieman nuorempi kuin minä. Hänellä ei ole miestä. Tiedän, että tunteisiini liittyy jonkinlaisen äitihahmon, tädin, kummitädin ym vastaavan korvikkeen löytäminen. Olen syvästi rakastunut, mutta omasta tilanteestani johtuen en haluaisikaan hänestä muuta kuin ystävän.


      • tilanne,
        Trouble kirjoitti:

        Hänellä on tytär, joka on hieman nuorempi kuin minä. Hänellä ei ole miestä. Tiedän, että tunteisiini liittyy jonkinlaisen äitihahmon, tädin, kummitädin ym vastaavan korvikkeen löytäminen. Olen syvästi rakastunut, mutta omasta tilanteestani johtuen en haluaisikaan hänestä muuta kuin ystävän.

        äitini kuoleman jälkeen oli, että ihastuin äidin hyvään ystävään. Siksi halusin, että ajattelet asiaa.
        Näimme usein ja keskustelimme syvällisesti, sanoisin, että nautimme toistemme seurasta.
        Tilanne alkoi käydä minun puolelta ahdistavaksi, tunteet valtasivat ja niiden hallitseminen vei turhaa energiaa, jotain oli tehtävä. Pistin pienet aivoni työhön ja minulle valkeni etten ollut häneen oikeasti ihastunut, vaan hän täytti äidin jättämän tilan.Se ei ollut hetkellinen tunne, vaan vaati enemmän aikaa ymmärtää mitä todella etsin.
        Äitini ystävä on nykyään minun erittäin rakas ystäväni, enkä voisi toivoa enempää.

        Tuntuu että ymmärrät oikean ja väärän, etkä odota liikaa. Huomaa miten arvokas olet, niin hänkin sen ehkä oivaltaa.
        Onnea!


      • Trouble
        tilanne, kirjoitti:

        äitini kuoleman jälkeen oli, että ihastuin äidin hyvään ystävään. Siksi halusin, että ajattelet asiaa.
        Näimme usein ja keskustelimme syvällisesti, sanoisin, että nautimme toistemme seurasta.
        Tilanne alkoi käydä minun puolelta ahdistavaksi, tunteet valtasivat ja niiden hallitseminen vei turhaa energiaa, jotain oli tehtävä. Pistin pienet aivoni työhön ja minulle valkeni etten ollut häneen oikeasti ihastunut, vaan hän täytti äidin jättämän tilan.Se ei ollut hetkellinen tunne, vaan vaati enemmän aikaa ymmärtää mitä todella etsin.
        Äitini ystävä on nykyään minun erittäin rakas ystäväni, enkä voisi toivoa enempää.

        Tuntuu että ymmärrät oikean ja väärän, etkä odota liikaa. Huomaa miten arvokas olet, niin hänkin sen ehkä oivaltaa.
        Onnea!

        Hän teki hyvin selväksi, ettei halua sekoittaa työ- ja yksityiselämää, mitä en kyllä täysin usko. Luulen yhä, ettei hän vain halua olla kanssani tekemisissä eriarvoisuutemme (työssä), ikäni tai jonkin muun seikan takia. Luulen, että se on henkilökohtaista joka tapauksessa.
        Oudointa on, että hän tuli lohduttamaan minua töissä seuraavana päivänä luullen ilmeisesti että maailma on potkinu mua päähän tajuamatta että teki sen itse. En jaksa enää puhua hänelle mistään, yritän vaan päästä yli tästäkin nöyryytyksestä ja unohtaa koko asian/ihmisen. Se sano ettei mun pidä luovuttaa (yleisesti), vaikka niinhän se mun mielestä käski itsensä suhteen tehdä... Mitä tässä enää muutakaan voi. Se ei halua mua missään mielessä, mutta kun mä etäännyn ni se tunkee lähelle.


      • gila
        Trouble kirjoitti:

        Hän teki hyvin selväksi, ettei halua sekoittaa työ- ja yksityiselämää, mitä en kyllä täysin usko. Luulen yhä, ettei hän vain halua olla kanssani tekemisissä eriarvoisuutemme (työssä), ikäni tai jonkin muun seikan takia. Luulen, että se on henkilökohtaista joka tapauksessa.
        Oudointa on, että hän tuli lohduttamaan minua töissä seuraavana päivänä luullen ilmeisesti että maailma on potkinu mua päähän tajuamatta että teki sen itse. En jaksa enää puhua hänelle mistään, yritän vaan päästä yli tästäkin nöyryytyksestä ja unohtaa koko asian/ihmisen. Se sano ettei mun pidä luovuttaa (yleisesti), vaikka niinhän se mun mielestä käski itsensä suhteen tehdä... Mitä tässä enää muutakaan voi. Se ei halua mua missään mielessä, mutta kun mä etäännyn ni se tunkee lähelle.

        ... se mitä hän sanoi, onkin totta? Että hän todella ei halua sekoittaa työ- ja yksityiselämää?

        Jos hän sanoi, että sinun ei pidä luovuttaa, se voi osoittaa, että hän kyllä arvostaa sinua. Ja ehkä hän halusi lohduttaa sinua myös juuri siksi, että hänellä ei ole sinua vastaan mitään henkilökohtaisesti ja hän haluaa sinun ymmärtävän sen.

        Tiedän kokemuksesta, että on nöyryyttävää tulla torjutuksi, mutta kyllä siitä toipuu aikanaan.


      • vain ja ainoastaan
        Trouble kirjoitti:

        Se mikä tässä eniten ihmetyttää on hänen ristiriitaisuutensa. Kuten sanottu, tulemme työasioissa hyvin toimeen, hän tarjoaa kuuntelevaa korvaa myös henkilökohtaisissa kriiseissä ja on kaikin puolin mukava. Mutta työn ulkopuolella mua ei tunnu olevan hänelle olemassa. Olen pyytänyt häntä seurakseni erilaisiin tilaisuuksiin, mutta rukkasia tulee niin, etten tiedä enää mihin niiden kanssa joutuu. Selkeämpää olisi jos hän olisi etäisempi myös työasioissa. Luulin ennen että miehet on vaikeita, mutta se oli vasta alkusoittoa.

        Pakko tulla mukaan tähän keskusteluun... Tarinasi kuulostaa aivan omaltani - olen 33 ja ihastunut 10 vuotta vanhempaan työkaveriini.

        Flirttaan tälle naiselle aina kun tulee tilaisuus - ja nainen vastaa flirtillä! Tajuan hyvin tilanteen mahdottomuuden - hän on perheenäiti ja minä (kaappi)lesbo. Hän tietää tunteeni, koska elin myös jossain vaiheessa tuossa "kaikki tai ei mitään" vaiheessa, jolloin tuskissani ohimennen tunnustin ihastumiseni...

        Nainen otti asian kivasti...Etääntyi hieman, mutta sitten taas antoi lisää köyttä!! Varsinainen soutaja -huopaaja-kiduttaja-flirttaaja!!!

        Tuo on juuri se mikä mua ottaa päähän - tuo ristiriitaisuus! Hän on selvästi kiinnostunut minusta, mutta kiertää myös joinain päivinä kaukaa ohi. Joskus ihastuksen tuskissani keksin jonkin tekosyyn laittaa hänelle sähköpostia, mutta hän ei suostu vastaamaan minulle, vaikka juuri äsken käytävällä hymyili minulle niin paljastavasti...

        Ymmärrän ettei hän halua minusta enempää kuin päivän piristettä - mutta toisaalta niinä päivinä kun hän katsoo syvälle silmiini, hymyilee, sanoo nimeni... olen taas mennyttä! Jos hän sittekin haluaisi kokeilla jotain kanssani.... En minäkään välttämättä haluaisi muuta kuin hieman huomiota ja vähän hellyyttä:-) Seurustelenhan kuitenkin itsekin omalla tahollani.

        Työasioissa pystymme kommunikoimaan normaalisti ja salaamaan oman pienen pelimme muilta. Minä tosin en pysty kauaa olemaan hänen seurassaan, sillä unohdan hengittää ja ajatus ja henki salpaantuu...

        Jäin miettimään tuota esittämäänne teoriaa siitä, että vanhempi nainen ei uskalla tunnustaa tunteitaan nuoremmalle. Mielenkiintoista... Miksi on näin??

        Olisi myös hauska kuulla teidän ajatuksianne, jotka olette tilanteessa, että joku nuorempi, samaa sukupuolta oleva henkilö on ihastunut teihin. Onko se ahdistavaa vai imartelevaa?


      • ihanaa piristettä
        vain ja ainoastaan kirjoitti:

        Pakko tulla mukaan tähän keskusteluun... Tarinasi kuulostaa aivan omaltani - olen 33 ja ihastunut 10 vuotta vanhempaan työkaveriini.

        Flirttaan tälle naiselle aina kun tulee tilaisuus - ja nainen vastaa flirtillä! Tajuan hyvin tilanteen mahdottomuuden - hän on perheenäiti ja minä (kaappi)lesbo. Hän tietää tunteeni, koska elin myös jossain vaiheessa tuossa "kaikki tai ei mitään" vaiheessa, jolloin tuskissani ohimennen tunnustin ihastumiseni...

        Nainen otti asian kivasti...Etääntyi hieman, mutta sitten taas antoi lisää köyttä!! Varsinainen soutaja -huopaaja-kiduttaja-flirttaaja!!!

        Tuo on juuri se mikä mua ottaa päähän - tuo ristiriitaisuus! Hän on selvästi kiinnostunut minusta, mutta kiertää myös joinain päivinä kaukaa ohi. Joskus ihastuksen tuskissani keksin jonkin tekosyyn laittaa hänelle sähköpostia, mutta hän ei suostu vastaamaan minulle, vaikka juuri äsken käytävällä hymyili minulle niin paljastavasti...

        Ymmärrän ettei hän halua minusta enempää kuin päivän piristettä - mutta toisaalta niinä päivinä kun hän katsoo syvälle silmiini, hymyilee, sanoo nimeni... olen taas mennyttä! Jos hän sittekin haluaisi kokeilla jotain kanssani.... En minäkään välttämättä haluaisi muuta kuin hieman huomiota ja vähän hellyyttä:-) Seurustelenhan kuitenkin itsekin omalla tahollani.

        Työasioissa pystymme kommunikoimaan normaalisti ja salaamaan oman pienen pelimme muilta. Minä tosin en pysty kauaa olemaan hänen seurassaan, sillä unohdan hengittää ja ajatus ja henki salpaantuu...

        Jäin miettimään tuota esittämäänne teoriaa siitä, että vanhempi nainen ei uskalla tunnustaa tunteitaan nuoremmalle. Mielenkiintoista... Miksi on näin??

        Olisi myös hauska kuulla teidän ajatuksianne, jotka olette tilanteessa, että joku nuorempi, samaa sukupuolta oleva henkilö on ihastunut teihin. Onko se ahdistavaa vai imartelevaa?

        vaan sen ikäeron takia ei oikein usko toisen olevan kovin tosissaan ja jos vielä tietää, että vastapuoli seurustelee tahollaan.. noh, sitä jo välttelee turhia suhdekiemuroita, mustasukkaisuuskohtauksia ja muita hankaluuksia, joita ns. päivän piristeet saattavat tuoda mukanaan.

        Itse en ainakaan haluaisi saada kaverin kumppanilta mustaa silmää


      • Trouble
        gila kirjoitti:

        ... se mitä hän sanoi, onkin totta? Että hän todella ei halua sekoittaa työ- ja yksityiselämää?

        Jos hän sanoi, että sinun ei pidä luovuttaa, se voi osoittaa, että hän kyllä arvostaa sinua. Ja ehkä hän halusi lohduttaa sinua myös juuri siksi, että hänellä ei ole sinua vastaan mitään henkilökohtaisesti ja hän haluaa sinun ymmärtävän sen.

        Tiedän kokemuksesta, että on nöyryyttävää tulla torjutuksi, mutta kyllä siitä toipuu aikanaan.

        Tiedän hänen pitävän yhteyttä ja tapaavan muita, jotka kuuluvat työasioihin samassa määrin kuin minäkin. Luulen kaiken johtuvan hänen korkeasta koulutuksestaan ja asemastaan. En ole mitään hänen mittakaavansa mukaan. Joku ylpeys mullakin on. Ehkä hän ei olekaan sellainen kuin olen luullut. Hän ei ole arvoiseni eikä ansainnut rakkauttani/ihailuani, jos hän ei pysty näkemään meitä molempia vain ihmisinä.


      • gila
        Trouble kirjoitti:

        Tiedän hänen pitävän yhteyttä ja tapaavan muita, jotka kuuluvat työasioihin samassa määrin kuin minäkin. Luulen kaiken johtuvan hänen korkeasta koulutuksestaan ja asemastaan. En ole mitään hänen mittakaavansa mukaan. Joku ylpeys mullakin on. Ehkä hän ei olekaan sellainen kuin olen luullut. Hän ei ole arvoiseni eikä ansainnut rakkauttani/ihailuani, jos hän ei pysty näkemään meitä molempia vain ihmisinä.

        ... että hän syrjii sinua aseman/koulutuksen perusteella, hän ei todellakaan ole ihailusi arvoinen.


      • gila
        vain ja ainoastaan kirjoitti:

        Pakko tulla mukaan tähän keskusteluun... Tarinasi kuulostaa aivan omaltani - olen 33 ja ihastunut 10 vuotta vanhempaan työkaveriini.

        Flirttaan tälle naiselle aina kun tulee tilaisuus - ja nainen vastaa flirtillä! Tajuan hyvin tilanteen mahdottomuuden - hän on perheenäiti ja minä (kaappi)lesbo. Hän tietää tunteeni, koska elin myös jossain vaiheessa tuossa "kaikki tai ei mitään" vaiheessa, jolloin tuskissani ohimennen tunnustin ihastumiseni...

        Nainen otti asian kivasti...Etääntyi hieman, mutta sitten taas antoi lisää köyttä!! Varsinainen soutaja -huopaaja-kiduttaja-flirttaaja!!!

        Tuo on juuri se mikä mua ottaa päähän - tuo ristiriitaisuus! Hän on selvästi kiinnostunut minusta, mutta kiertää myös joinain päivinä kaukaa ohi. Joskus ihastuksen tuskissani keksin jonkin tekosyyn laittaa hänelle sähköpostia, mutta hän ei suostu vastaamaan minulle, vaikka juuri äsken käytävällä hymyili minulle niin paljastavasti...

        Ymmärrän ettei hän halua minusta enempää kuin päivän piristettä - mutta toisaalta niinä päivinä kun hän katsoo syvälle silmiini, hymyilee, sanoo nimeni... olen taas mennyttä! Jos hän sittekin haluaisi kokeilla jotain kanssani.... En minäkään välttämättä haluaisi muuta kuin hieman huomiota ja vähän hellyyttä:-) Seurustelenhan kuitenkin itsekin omalla tahollani.

        Työasioissa pystymme kommunikoimaan normaalisti ja salaamaan oman pienen pelimme muilta. Minä tosin en pysty kauaa olemaan hänen seurassaan, sillä unohdan hengittää ja ajatus ja henki salpaantuu...

        Jäin miettimään tuota esittämäänne teoriaa siitä, että vanhempi nainen ei uskalla tunnustaa tunteitaan nuoremmalle. Mielenkiintoista... Miksi on näin??

        Olisi myös hauska kuulla teidän ajatuksianne, jotka olette tilanteessa, että joku nuorempi, samaa sukupuolta oleva henkilö on ihastunut teihin. Onko se ahdistavaa vai imartelevaa?

        Minusta tuntuu, ettei teidän välillänne olevalla ikäerolla ole osuutta asiaan. Ainakin ihmettelen, jos olisi.

        Itse olen 45-vuotias ja naisystäväni ovat olleet suunnilleen sinun ikäisiäsi. En edes ole erityisesti noteerannut heitä kovin "nuoriksi".

        Todennäköisemmin kyse on siitä, että hän on hetero tai bi, joka ei tiedosta sitä (vielä). Heteroakin saattaa imarrella naisen ihastus. Ja siksi hän ehkä jopa ylläpitää sitä.


      • ärsytys!
        Trouble kirjoitti:

        Tiedän hänen pitävän yhteyttä ja tapaavan muita, jotka kuuluvat työasioihin samassa määrin kuin minäkin. Luulen kaiken johtuvan hänen korkeasta koulutuksestaan ja asemastaan. En ole mitään hänen mittakaavansa mukaan. Joku ylpeys mullakin on. Ehkä hän ei olekaan sellainen kuin olen luullut. Hän ei ole arvoiseni eikä ansainnut rakkauttani/ihailuani, jos hän ei pysty näkemään meitä molempia vain ihmisinä.

        Ei kiva todellakaan!
        Se ei ansaitse sun ystävyyttä!

        Unohda se ja käännä sivua elämässäsi eteenpäin siinä asiassa!

        Jaksamista!


      • kirjoitukseni
        gila kirjoitti:

        Minusta tuntuu, ettei teidän välillänne olevalla ikäerolla ole osuutta asiaan. Ainakin ihmettelen, jos olisi.

        Itse olen 45-vuotias ja naisystäväni ovat olleet suunnilleen sinun ikäisiäsi. En edes ole erityisesti noteerannut heitä kovin "nuoriksi".

        Todennäköisemmin kyse on siitä, että hän on hetero tai bi, joka ei tiedosta sitä (vielä). Heteroakin saattaa imarrella naisen ihastus. Ja siksi hän ehkä jopa ylläpitää sitä.

        väärin päin, olen se vanhempi osapuoli, enkä edes hetero, mutta tästä näkee miten eri tavalla saman kirjoituksen voi tulkita, sulla sen sijaan tuntuu olevan sana hallussa


      • gila
        kirjoitukseni kirjoitti:

        väärin päin, olen se vanhempi osapuoli, enkä edes hetero, mutta tästä näkee miten eri tavalla saman kirjoituksen voi tulkita, sulla sen sijaan tuntuu olevan sana hallussa

        viestiin jossa sanottiin:

        "Pakko tulla mukaan tähän keskusteluun... Tarinasi kuulostaa aivan omaltani - olen 33 ja ihastunut 10 vuotta vanhempaan työkaveriini.

        Flirttaan tälle naiselle aina kun tulee tilaisuus - ja nainen vastaa flirtillä! Tajuan hyvin tilanteen mahdottomuuden - hän on perheenäiti ja minä (kaappi)lesbo. Hän tietää tunteeni, koska elin myös jossain vaiheessa tuossa "kaikki tai ei mitään" vaiheessa, jolloin tuskissani ohimennen tunnustin ihastumiseni..."

        Eli miten voisi olla kyseessä vanhempi osapuoli :)


      • Trouble
        gila kirjoitti:

        ... että hän syrjii sinua aseman/koulutuksen perusteella, hän ei todellakaan ole ihailusi arvoinen.

        Mä oon entistä enemmän pyörällä päästäni. Tänään se oli taas niin ihana, niin ihana ku olla voi. Ja se tapa miten se se mua katsoa tapittaa... Se sais mut tekemään mitä tahansa pelkän katseen voimalla. Se sen viesti työ- ja yksityisasioiden erillään pitämisestä oli mun mielestä melko tylyn olonen. Se ei kuitenkaan oo selvästi tajunnu, että se särki mun sydämeni. Se näkee kilometrin päähän että mä oon "masentunu" ja yrittää lohduttaa ja kannustaa positiivisuuteen ja ties vaikka mitä. Se käski mun olla luovuttamatta. Pitäisköhän noudattaa sitä ohjetta myös hänen itsensä suhteen!!??


      • gila
        Trouble kirjoitti:

        Mä oon entistä enemmän pyörällä päästäni. Tänään se oli taas niin ihana, niin ihana ku olla voi. Ja se tapa miten se se mua katsoa tapittaa... Se sais mut tekemään mitä tahansa pelkän katseen voimalla. Se sen viesti työ- ja yksityisasioiden erillään pitämisestä oli mun mielestä melko tylyn olonen. Se ei kuitenkaan oo selvästi tajunnu, että se särki mun sydämeni. Se näkee kilometrin päähän että mä oon "masentunu" ja yrittää lohduttaa ja kannustaa positiivisuuteen ja ties vaikka mitä. Se käski mun olla luovuttamatta. Pitäisköhän noudattaa sitä ohjetta myös hänen itsensä suhteen!!??

        ... että hän tarkoitti nimenomaan itseään sillä, kun sanoi, että älä luovuta. Mutta oletko varma, että hän on hetero? Jos hän ei olekaan hetero ja tajuaa, että teidän välillä voisi olla jotain muutakin kuin ystävyyttä, mutta siihen hän ei asemansa takia ole kykenevä... Se selittäisi senkin, että hän on joskus sinulle tyly, jopa tylympi kuin muille.

        Jotkut ihmiset ovat myös sellaisia, että nautiskelevat ihailun lämmöstä ja sitten kun ihailija etääntyy, he haluavat koukata tämän takaisin. Vaikka eivät siis itse aio mitenkään vastata toisen tunteisiin.

        On kyllä vaikea sanoa mitään varmaa, kun ei tunne ihmisiä. Ja kuule, ihmisistä jotka luulee tuntevansa, ei voi myöskään olla aina varma. Harkitse itse, mihin olet valmis. Voi olla että tekee kipeää, mutta kestätkö sen?


      • Trouble
        gila kirjoitti:

        ... että hän tarkoitti nimenomaan itseään sillä, kun sanoi, että älä luovuta. Mutta oletko varma, että hän on hetero? Jos hän ei olekaan hetero ja tajuaa, että teidän välillä voisi olla jotain muutakin kuin ystävyyttä, mutta siihen hän ei asemansa takia ole kykenevä... Se selittäisi senkin, että hän on joskus sinulle tyly, jopa tylympi kuin muille.

        Jotkut ihmiset ovat myös sellaisia, että nautiskelevat ihailun lämmöstä ja sitten kun ihailija etääntyy, he haluavat koukata tämän takaisin. Vaikka eivät siis itse aio mitenkään vastata toisen tunteisiin.

        On kyllä vaikea sanoa mitään varmaa, kun ei tunne ihmisiä. Ja kuule, ihmisistä jotka luulee tuntevansa, ei voi myöskään olla aina varma. Harkitse itse, mihin olet valmis. Voi olla että tekee kipeää, mutta kestätkö sen?

        Kiitos jälleen kerran vastauksestasi! Käsitykseni hänen seksuaalisesta suuntautumisestaan ei perustu mihinkään varmaan tietoon, mutta olen aina ajatellut hänen olevan hetero. Ainakin hän etsii miestä, mikä sinällään ei takaa mitään. Olenhan antanut itsekin hänelle ristiriitaisia viestejä. Aina kun pelkään paljastuneeni, kerron miten rakastunut olen mieheeni ja kuinka hyvin meillä menee jne. Raukkamaista, mutta totta.

        Kysymykseesi, olenko valmis siihen että sattuu, niin olen siinä tilanteessa, että sattuu koko ajan joka tapauksessa. Voisinpa lopettaa tunteeni häntä kohtaan. Sitä haluaisin tällä hetkellä ehkä eniten. Se olisi ratkaisu, joka satuttaisi vähiten.


      • hei
        Trouble kirjoitti:

        Kiitos jälleen kerran vastauksestasi! Käsitykseni hänen seksuaalisesta suuntautumisestaan ei perustu mihinkään varmaan tietoon, mutta olen aina ajatellut hänen olevan hetero. Ainakin hän etsii miestä, mikä sinällään ei takaa mitään. Olenhan antanut itsekin hänelle ristiriitaisia viestejä. Aina kun pelkään paljastuneeni, kerron miten rakastunut olen mieheeni ja kuinka hyvin meillä menee jne. Raukkamaista, mutta totta.

        Kysymykseesi, olenko valmis siihen että sattuu, niin olen siinä tilanteessa, että sattuu koko ajan joka tapauksessa. Voisinpa lopettaa tunteeni häntä kohtaan. Sitä haluaisin tällä hetkellä ehkä eniten. Se olisi ratkaisu, joka satuttaisi vähiten.

        Trouble!Jos itse paljastumisen pelossa kerrot hänelle rakkaudestasi mieheen jne. Etkös SINÄ anna myös hänelle ristiriitaisia viestejä!
        Entäs jos hän tuntee samoin kuin sinä?
        Ajattelee sinusta että -hmmm,hänkin tuntee minua kohtaan jotain,en siis ole kuvitellutkaan sitä tunnetta välillämme.-
        Sitten sinä höpiset miehestäsi,ja hän vetäytyy siinä luulossa että kaikki olikin harhaa!

        Minusta kuullostaa nyt siltä että myös sinä toimit häntä kohtaan samanlailla?
        Te molemmat arastelette toisianne yhtä paljon...


      • gila
        hei kirjoitti:

        Trouble!Jos itse paljastumisen pelossa kerrot hänelle rakkaudestasi mieheen jne. Etkös SINÄ anna myös hänelle ristiriitaisia viestejä!
        Entäs jos hän tuntee samoin kuin sinä?
        Ajattelee sinusta että -hmmm,hänkin tuntee minua kohtaan jotain,en siis ole kuvitellutkaan sitä tunnetta välillämme.-
        Sitten sinä höpiset miehestäsi,ja hän vetäytyy siinä luulossa että kaikki olikin harhaa!

        Minusta kuullostaa nyt siltä että myös sinä toimit häntä kohtaan samanlailla?
        Te molemmat arastelette toisianne yhtä paljon...

        Kun kerran sinuun Trouble sattuu jo nyt, niin miksi et samantien paljastaisi todellisia tunteitasi.

        Ei enää ristiriitaisia viestejä kummaltakaan, vaan rehellinen keskustelu. Onko mahdollista toteuttaa?


      • Trouble
        gila kirjoitti:

        Kun kerran sinuun Trouble sattuu jo nyt, niin miksi et samantien paljastaisi todellisia tunteitasi.

        Ei enää ristiriitaisia viestejä kummaltakaan, vaan rehellinen keskustelu. Onko mahdollista toteuttaa?

        En halua kertoa hänelle todellisia tunteitani. Kuten olen todennut, haluan ystävän, en rakastajatarta. En halua pettää miestäni, vaikka olen pettänyt jo ajatuksen tasolla, niin en käytännössä.

        Olen pelännyt, että jos tämä nainen saa tietää todelliset tunteeni, mitä olen monesti lipsautellut erilaisilla teoillani ja puheillani, hän alkaa inhota minua, jos on itse hetero.

        Toisaalta, koska toivoa ei näytä ystävyyden suhteen olevan, sama kai se on, vaikka tunteeni tietäisikin.


      • gila
        Trouble kirjoitti:

        En halua kertoa hänelle todellisia tunteitani. Kuten olen todennut, haluan ystävän, en rakastajatarta. En halua pettää miestäni, vaikka olen pettänyt jo ajatuksen tasolla, niin en käytännössä.

        Olen pelännyt, että jos tämä nainen saa tietää todelliset tunteeni, mitä olen monesti lipsautellut erilaisilla teoillani ja puheillani, hän alkaa inhota minua, jos on itse hetero.

        Toisaalta, koska toivoa ei näytä ystävyyden suhteen olevan, sama kai se on, vaikka tunteeni tietäisikin.

        ... ei tarkoita välttämättä, että haluaa seksisuhteen olosuhteista piittaamatta. Rakkaushan ei ole seksin synonyymi.

        Ilmeisesti et osaa kuitenkaan peitellä ihastumistasi/rakastumistasi, koska välillänne on jotain patoutuneita tunnelmia. Ehkä se ristiriitaisten viestien vyyhti, mitä ilmenee puolin ja toisin, estää ystävyyden.

        Tietääkö muuten miehesi asiasta?


      • Trouble
        gila kirjoitti:

        ... ei tarkoita välttämättä, että haluaa seksisuhteen olosuhteista piittaamatta. Rakkaushan ei ole seksin synonyymi.

        Ilmeisesti et osaa kuitenkaan peitellä ihastumistasi/rakastumistasi, koska välillänne on jotain patoutuneita tunnelmia. Ehkä se ristiriitaisten viestien vyyhti, mitä ilmenee puolin ja toisin, estää ystävyyden.

        Tietääkö muuten miehesi asiasta?

        Mieheni tietää jossain määrin, mutta en halua loukata häntä yksityiskohdilla.

        Palatakseni vielä aikaisempiin viesteihin; tämän naisen ei mielestäni ole edes tarpeellista tietää, että olen ihastunut/ehkä jopa rakastunut häneen. Kaveruutta olen ajatellut ihan heteropohjalta. Fantasiat saavatkin pysyä oman pääni sisällä.


      • gila
        Trouble kirjoitti:

        Mieheni tietää jossain määrin, mutta en halua loukata häntä yksityiskohdilla.

        Palatakseni vielä aikaisempiin viesteihin; tämän naisen ei mielestäni ole edes tarpeellista tietää, että olen ihastunut/ehkä jopa rakastunut häneen. Kaveruutta olen ajatellut ihan heteropohjalta. Fantasiat saavatkin pysyä oman pääni sisällä.

        ... ei siis onnistu, kun hänen mielestään työ- ja yksityisasioita ei voi juuri sinun kohdallasi yhdistää (mutta joidenkin muiden kyllä).

        Oletko varma, että oikeasti voisit olla hänen ystävänsä, jos hän kohtelee sinua eriarvoisesti toisiin nähden esim. koulutuksesi vuoksi (kuten taisit jossain viestissä todeta) eikä sen takia, että hän tuntee sinua kohtaan jotain muuta, jota ei voi osoittaa asemansa vuoksi?

        Miksi hänen ystävyytensä on sinulle niin merkityksellistä? Johtuuko se ihastuksesta vai perustuuko se johonkin muuhun ihailuun?

        Ehkä kannattaisi kuitenkin antaa hänen olla rauhassa eikä väkisin tunkea ystäväksi. Jos hän pysyvämmin muuttaa käytöstään sinua kohtaan ystävälliseksi, siitähän se ystävyys luonnostaan alkaa. Ei sitä noin vaan tarvitse päättää, että "nyt alamme ystäviksi".


    • Trouble

      Ihailen häntä ihmisenä, naisena sekä työasioissa. Sen lisäksi olen myös ihastunut häneen.

      Hänen ystävyytensä on sen takia tärkeää, että hän edustaa kaikkea sitä mitä koen aina kaivanneeni ja mistä olen mielestäni jäänyt paitsi. Sen takia en halua pilata sitä ihastumiseni paljatumisella.

      Ajattelin jättää asian sikseen. Katsotaan mitä aika tekee puolin ja toisin. Annan hänellekin tilaa miettiä asioita pysymällä ainakin toistaiseksi loitolla. Ehkä omatkin tunteeni laantuvat, kun en ruoki niitä.

      Kiitos ihan mielettömän paljon tuesta, avusta ja ajatuksista!! Ja kärsivällisyydestä, myötätunnosta ja ymmärryksestä!!

      • gila

        Kyse on siis paljon muustakin kuin ihastumisesta.

        Teet varmaan järkevästi, kun annat hänelle tilaa tehdä oman askeleensa ystävyytenne suuntaan.

        Ja jos hän ei sitä tee, hän ei ole ystävyytesi arvoinen.

        Onnea matkaan!


      • Trouble
        gila kirjoitti:

        Kyse on siis paljon muustakin kuin ihastumisesta.

        Teet varmaan järkevästi, kun annat hänelle tilaa tehdä oman askeleensa ystävyytenne suuntaan.

        Ja jos hän ei sitä tee, hän ei ole ystävyytesi arvoinen.

        Onnea matkaan!

        Edellisessä viestissä kysyit syrjiikö hän minua asemansa vuoksi vai tunteiden, joita hän ei voi ilmaista. Se oli omaa oletustani, että kyse olisi hänen asemastaan. En todellakaan tiedä hänen tunteistaan. Toivon sellaisia olevan ja sitä tässä jään odottelemaan. Voihan hän olla yhtälailla tiiviisti kaapissa kuten minäkin.

        Olet ollut korvaamaton apu tässä tunteideni ja ajatusten selvittelyssä. Järkevyydessä ja viisaudessa muistutat kovasti Häntä...


    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mihin Ilkka Kanerva kuoli?

      Kun näin jokin aika sitten kuvan riutuneen näköisestä Kanervasta, sanoin vaimolle että haimasyövältä vaikuttaa. Vaimon isä oli kuollut kyseiseen tauti
      Maailman menoa
      262
      16772
    2. Oho! Susanna Laine uudessa hiustyylissä - Julkkismeikkaajalta tiukka palaute: "Ihan sama..."

      Ex-Salkkarit tähti ja juontaja Susanna Laine on monessa mukana. Ex-missi tunnetaan pitkistä, vaaleista hiuksistaan . Mitäs tykkäät uudesta hiustyylist
      Kotimaiset julkkisjuorut
      23
      5403
    3. Ilkka kanerva

      Ilkka Kanerva kuollut 74v
      Turku
      115
      2555
    4. Yllätyspaljastus: Poppari Robin Packalen kiittää urastaan iskelmätähti Juha Tapiota: "Jos mä en..."

      Oi, mikä tarina. Juha Tapio ja Robin ovat kyllä symppiksiä molemmat. Kumpi heistä on suosikkisi? https://www.suomi24.fi/viihde/yllatyspaljastus-poppar
      Kotimaiset julkkisjuorut
      15
      2026
    5. Venäjän lippulaiva Moskva upotettu Mustallamerellä

      Venäjän laivaston lippulaiva Mustalalmerellä on 180 m pituinen, Neuvostoliiton aikana rakennettu Moskva-niminen risteilijä. Ukraina ilmoitti eilen saa
      Maailman menoa
      336
      1753
    6. Pikkaraiskan puhelut

      Mitä tuo jätkä hakee sillä että julkaisee kuinka kauan on puhunut puhelimessa? Tekee itsestään vieläkin idiootimman tuolla vai mikä tää juttu?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      111
      983
    7. Ilkka Kanerva on kuollut

      74-vuotiaana.
      Maailman menoa
      59
      947
    8. Hossein Najaf juotti lapset humalaan ja käytti häikäilemättä hyväkseen

      Keski-Suomen käräjäoikeus on tuominnut 60-vuotiaan Hossein Najafin neljän vuoden vankeusrangaistukseen. Ensimmäisen tytön kanssa hän oli useita kerto
      Maailman menoa
      28
      857
    9. Sofia Belorf ja Sonja Aiello

      Viihtyvät yhdessä dinnerillä. Pienet piirit. Mitä ajatuksia herättää ?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      43
      853
    Aihe