Cameron oli aivan tavallinen 7.luokkalainen poika. Hänen äitinsä oli juristi.
He elivättavanomaista elämää: Ei köyhää, mutta ei mitään öky rikastakaan.
Cameron oli tullut vaihto-oppilaaksi Lontoosta.
Hän osasi hyvin Suomea, koska hän oli alun perin Suomesta. Hän asuin siellä myös nelivuotiaaksi asti.
Cameronin isä taas asui Rovaniemellä, pohjoisessa ja Cameron taas äitinsä kanssa Rovaniemellä, niimpä hän sai tavata isäänsä harvoin, joten hän nautti täysillä siitä, että sai viettää aikaa isänsä kanssa.
Tästä tarina alkaa:
Cameron istui aamiais päydässä ja käänteli juomakuppia.
Äiti tiskasi enne kuin lähti työhön.
"Tulen vasta illalla. Cameron." Äiti ilmoitti.
"Kuinka kauan sinulla menee?" Cameron mutisi.
"Tulen niin ajoissa kun vaamn pääsen." Äiti sanoi.
"Aha." Cameron sanoi.
"Kuinkas monelta sinä menet kouluun?" Cameronin äiti kysyi.
"Puoli yhdeksältä." Cameron sanoi.
"Kello on kahdeksan. Menehhän kampaamaan hiukset ja pesemään hampaat ja etenkin laittamaan vatteet päälle." Äiti hoputti Cameronin valmistautumaan.
"Juu, juu. Ei tarvitse hoputtaa." Cameron sanoi ja meni kylpyhuoneeseen.
Hän pesi hampaat, laittoi hiuksensa (joten kuten)
ja ETENKIN laittoi vaatteet päälle.
Hän käveli pientä metsätietä kouluun.
Hän tunsi tien, kopska oli äitinsä kanssa käynyt siellä, jotta Cameron osaisi kouluun.
Hän saapui pihalle.
Monet silmät pällistelivät häntä.
"Kuka tuo on?" Kuiskasi 8. luokan tyttö.
"Joku uusi. Muukalainen." Naurahti tytön kaveri.
Cameron ei välittänyt, vaan käveli rohkeasti luokkaansa päin. Kellot soivat.
Cameron astui sisään luokkaansa. Se oli kaksi kertaa isompi, kuin luokkahuone Lontoossa.
Hän istahti vapaalle pulpetille.
Kaikki katsoivat Cameronia.
Cameron aikoi esitellä itsensä, mutta opettaja astui luokkaan.
"Hyvää huomenta." Opettaja sanoi ja katsoi Cameronia.
Jatkuu
He elivättavanomaista elämää: Ei köyhää, mutta ei mitään öky rikastakaan.
Cameron oli tullut vaihto-oppilaaksi Lontoosta.
Hän osasi hyvin Suomea, koska hän oli alun perin Suomesta. Hän asuin siellä myös nelivuotiaaksi asti.
Cameronin isä taas asui Rovaniemellä, pohjoisessa ja Cameron taas äitinsä kanssa Rovaniemellä, niimpä hän sai tavata isäänsä harvoin, joten hän nautti täysillä siitä, että sai viettää aikaa isänsä kanssa.
Tästä tarina alkaa:
Cameron istui aamiais päydässä ja käänteli juomakuppia.
Äiti tiskasi enne kuin lähti työhön.
"Tulen vasta illalla. Cameron." Äiti ilmoitti.
"Kuinka kauan sinulla menee?" Cameron mutisi.
"Tulen niin ajoissa kun vaamn pääsen." Äiti sanoi.
"Aha." Cameron sanoi.
"Kuinkas monelta sinä menet kouluun?" Cameronin äiti kysyi.
"Puoli yhdeksältä." Cameron sanoi.
"Kello on kahdeksan. Menehhän kampaamaan hiukset ja pesemään hampaat ja etenkin laittamaan vatteet päälle." Äiti hoputti Cameronin valmistautumaan.
"Juu, juu. Ei tarvitse hoputtaa." Cameron sanoi ja meni kylpyhuoneeseen.
Hän pesi hampaat, laittoi hiuksensa (joten kuten)
ja ETENKIN laittoi vaatteet päälle.
Hän käveli pientä metsätietä kouluun.
Hän tunsi tien, kopska oli äitinsä kanssa käynyt siellä, jotta Cameron osaisi kouluun.
Hän saapui pihalle.
Monet silmät pällistelivät häntä.
"Kuka tuo on?" Kuiskasi 8. luokan tyttö.
"Joku uusi. Muukalainen." Naurahti tytön kaveri.
Cameron ei välittänyt, vaan käveli rohkeasti luokkaansa päin. Kellot soivat.
Cameron astui sisään luokkaansa. Se oli kaksi kertaa isompi, kuin luokkahuone Lontoossa.
Hän istahti vapaalle pulpetille.
Kaikki katsoivat Cameronia.
Cameron aikoi esitellä itsensä, mutta opettaja astui luokkaan.
"Hyvää huomenta." Opettaja sanoi ja katsoi Cameronia.
Jatkuu
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.