Naapurissa asuu äiti tytär valkoinen Paimenkoira 8kk vanha.
Aluksi luulin että tyttö nuoruuttaan ei osaa kohdella koiraa oikein.Mutta nyt näin äidin ulkona koiran kanssa.Koiralle huudetaan ja kiskotaan hihnasta.Lisäksi tämä äiti kertoi tänään antaneensa koiralle "selkään".Nyt kuullemma koira tottelee paremmin.Minua ihan hirvittää tilanne ja haluaisin puuttua siihen RAKENTAVASTI.Itse ajattelin lähestyä tämän tytön kautta kysymällä haluaisiko oppia muutaman helpon tavan opettaa koiraa palkitsemalla.Itselläni toinen koira menossa 11,5v Isovillakoira.Onko muita mukavia vihjeitä miten voisin "auttaa" ilman että tuntuisi vihamieliseltä?
Aluksi luulin että tyttö nuoruuttaan ei osaa kohdella koiraa oikein.Mutta nyt näin äidin ulkona koiran kanssa.Koiralle huudetaan ja kiskotaan hihnasta.Lisäksi tämä äiti kertoi tänään antaneensa koiralle "selkään".Nyt kuullemma koira tottelee paremmin.Minua ihan hirvittää tilanne ja haluaisin puuttua siihen RAKENTAVASTI.Itse ajattelin lähestyä tämän tytön kautta kysymällä haluaisiko oppia muutaman helpon tavan opettaa koiraa palkitsemalla.Itselläni toinen koira menossa 11,5v Isovillakoira.Onko muita mukavia vihjeitä miten voisin "auttaa" ilman että tuntuisi vihamieliseltä?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Varmaan kannattaa keskustella naapurin kanssa koirista ja sitä kautta saada hänet ajattelemaan. Esim. omia kokemuksia kertomalla et suoraan puutu toisen tekemisiin.
Kannattaa ainakin yrittää. Varmaan sen huomaa jos toinen ei tykkää.
Itse yleensä juttelen niitä näitä, vaikka huomaan että ohjauksessa olisi toivomista, ja sitten ohimennen sanon että koirasi tuntuu suhtautuvan aika innokkaasti vastaantuleviin koiriin, vaikka todellisuudessa rähjää ja riehuu viimeistä päivää, että meillä on reenit siihen ja siihen aikaan, että tuleppas koirasi kanssa niin tottuu toisiin koiriin.. jne.. Annan aina ajan kun meillä on reenit käytännössä valmiiden kisaavien koirien kanssa, hyödyttää molempia, harjoittelemassa olevat koirat oppivat sietämään häiriöitä ja oppimaan tullut koira ei saa muilta koirilta mitään vastakaikua..
Ansaitsemattomien kohteliaisuuksien anto on aina toimivaa, että kylläpäs on mahtava koira tostahan olis vaikka mihin.. Sitten annan ajan että koska olis hyvä tulla kentälle harjoittelemaan, vähän koirasta ja ohjaajasta riippuen annan ajan joko alokas tai ongelmakoiraryhmään..
Taas tyhmä vastaus, omalla kohdalla nuo koirat kun ilmestyvät, ja yllättävän monesti todella ilmestyvät, kentän laidalle haahuilemaan, olen itse joko vetämässä tai osallistumassa reeneihin, sitten selitän tilanteen silloin vastuussa olevalle kouluttajalle tai menen itse neuvomaan kontaktin tärkeyttä, että yrittää saada sen koiran huomioimaan itsensa juuri niillä hyvillä tavoilla..
Täälläpäin ei ole noita koulutuksia niin pääkaupunkiseudulla kun asutaankin.Nyt jo koira raukka painelee häntä koipien välissä ja korvatkin päätä pitkin.Sehän olisikin sujuvaa jos tuo pentu sietäisi omaa koiraani,siten pääsisin helposti juttusille.Reagoi juuri rähinällä muihin koiriin.Missään tapauksessa siis en halua mitään negatiivisiä asioita,vaan juuri sillai puolihuolimattomasti,salaa
Useimpia tuo koiran rähjääminen kuitenkin häiritsee, ja haluaisivat tavasta eroon, mutta eivät osaa, kokeile joskus vaikka ilman omaa koiraasi kysyä että kiinnostaisiko heitä harjoitella ohitustilanteita jossain muualla kuin kentällä, tietenkin tämä toimii vain jos oma koirasi ei häiriinny tälläisestä, jos uskot että oman koirasi hermot kestävät niin voithan sanoa, että itselläsikin on vähän ongelmia tuossa, ja näin he eivät tulkitse että arvostelet heitä. Nuo on niin vaikeita asioita ja kokemuksesta olen huomannut että jos suoraan sanoo että nyt teet kaiken väärin, niin sillä ei saa muuta kuin haukut, oma esimerkki on ehkäpä paras.
Auts...ja sitten vielä ihmetellään että miksi valkkareilla alkaa olla aran koiran maine. Voi pientä raukkaa.
Meillä muutti tähän taloon puolivuotta sitten saksanpaimenkoiran pentu. Heti alussa minulla pisti silmään että koira oli erittäin arka ja kun menimme ohi, se pelkäsi ja omistaja otti sen syliin ja hyssytti sitä.
Eräänä kertana sitten kun koiran käytös ei muuttunut vaan se oli jo alkanut haukkumaan, eikä sitä kohta kukaan olisi enää jaksanut poimia edes syliin kysyin vain kohteliaasti että kuinka vanha pentu on ja jatkoin siitä sitten jutustelua. Kysäisin että onko se aina ollut noin arka ja sanoin sitten että antaisin mielelläni vinkin miten sitä asiaa voisi muuttaa parempaan päin.
Nainen otti vinkkini innolla vastaan,joka oli tietenkin tämä perinteinen älä hyssytä koiraa jne. Kävi ilmi että heillä oli aika moni asia pielessä ja kipitin sitten lopulta hakemaan naiselle isosta kirjavarastostani muutaman hyvän kirjan jotka hän luki ja palautti.
Kaikki eivät varmasti ota neuvoja yhtä hyvin vastaan mutta pääasia varmasti on se että miten sen asian esittää. Oma tapani oli varmasti aika surkea mutta onneksi hihnan päässä oli niin turhautunut koiranomistaja että hän halusi asiaan muutosta. Monet eivät ehkä halua.
Jollakin tapaa olisi kuitenkin valkkarin omistajille kerrottava että väkivallalla ei koiraa kasvateta, sillä vain tehdään siitä agressiivinen
Niin ja piti lisätä että tosiaan sitä mitä aikuiset edellä lapset perässä.
Ehkä olisikin hyvä tapa juuri tytön kautta lähestyä. Jonkun hauskan jutun opettaminen ja siinä samalla sitten upottaa sinne opetustuokioon pientä sanomaa koiran käsittelystä;)
Nuutilla oli loistavia ideoita. Itse olisin suositellut nimenomaan tuota "löydä joku kehumisen aihe" -taktiikkaa. Kehu, että onpa teillä terävän tuntuinen ja kaunis koira ja keksi sitten joku oma ongelma, jota voisitte yhdessä ratkoa. Toimii likimain kaikkiin, niihin hankalimpiinkiin ihmisiin. Mulle on joskus sanottu, että "Ihmisen voi haukkua pystyyn, kunhan muistaa kehua koiraa". Pitänee paikkansa :p
ihmiset puuttuko, edes "rakentavasti", muiden asioihin. Jos nyt menet neuvomaan heitä, ja he eivät tee juuri niin kuin neuvoit vaan tyrivät asioidensa kanssa, arvaa kuka sa kuulla kunnian moisen koiran pilaamisesta. Et saa mitään kiitoksia, vaan käteen jää pelkkää p*skaa.
TIedän omasta kokemuksesta ettei toisien asioihin tule puuttua!