Kysymys kirjoituksista

En avannutkaan kirjoja ja tuloksia tuli I:stä C:hen eli yksi I, yksi A, kaksi B:tä ja kaksi C:tä.

se riippuu kyl eniten varmaa siitä et miten on jaksanu lukioaikana päntätä/ollu tunneilla mukana...

kyllähän mullaki oli suuret suunnitekmat et luen sännöllisesti etc, mutta kuinkas kävikään? johonki yhen aiheeseen se lukeminen jäi!

elikkäs muutama M ja muutama C tuli

Lyhyen matikan ja ruotsin kirjoitin syksyllä 2004. Ruotsia luin äidin opastuksella ehkä 3 viikkoa ennen kirjoituksia, ja koko ajan opiskelin täyttä päivää. Matikkaa kertailin omin avuin ja kirjoituksia edeltävänä viikonloppuna onnistuin vanhoista yo-kokeista ratkaisemaan enintään 2-3 tehtävää per koe. Molemmista kirjoitin L:n. (Ruotsin numerot 8-9, matikan 10.)

Keväällä 2005 kirjoitin reaalin, äikän ja englannin. Äikkään en hirveämmin lukenut, vähän selailin vihkoja. M tuli. Reaalin luin melko intensiivisesti ehkä kaksi viikkoa, M tuli. Enkusta kävin kesäyliopiston abikurssin koska en koulun abikurssille päässyt, ja lueskelin ehkä sen samat 2 viikkoa kuin reaaliin, en tosin yhtä ahkerasti. Tuloksena E. (Äikän ja enkun numerot lukiossa noin 9.)

Syksyllä 2005 uusin reaalin, joka oli pirullisesti jäänyt pistettä vaille E:ksi. Luin 2 viikkoa täysien koulupäivien päälle ja kirjoitin pistettä vaille L:n. (Vastasin 7 psykaa ja 1 biologian, psykologian numero oli lukiossa 10 ja biologian 8.)

Minua ei voi kyllä liiasta kirjoituksiin lukemisesta palkita, ratkaisevaa oli se, miten hereillä olin tunneilla.

älä hyvä ihminen vielä stressaa, sulla on koko kesä edessä! itse kirjoitin lyhyen matikan viime syksynä, tein tehtäviä ehkä kuukautta ennen ( älä vielä siis panikoi, nauti kesästä, muuten et jaksa abivuottasi). kannattaa ostaa kertauskirja jossa siis tehtäviä menneiltä vuosilta. itse sain matikasta E:n! L oli lähellä, ja nyt se harmittaa sillä se haave kaatui typerään huolimattomuusvirheeseen. tärkeintä on olla tarkkana ja tarkistaa tarkistaa tarkistaa ja tarkistaa....

lukemisen välillä on myös pakko tavata kavereita ja ulkoilla, muuten palat loppuun.kannattaa sallia itselleen myös niitä vapaapäiviä!

kevään kirjoituksiin aloin lukemaan hyvissä ajoin, jo joskus joulun jälkeen,mutta luin pikku hiljaa, en siis mitenkään paniikinomaisesti. kevään myötä kiristin tahtia ja aloin lukemaan kirjaston lukusalissa, sillä siellä pystyy oikeasti keskittymään. kotona tekee helposti kaikkea aivan muuta! kun keskittyneesti lukee pari tuntia on ihan sama kuin lukisi kotona koko päivän. kannattaa siis valita lukupaikka huolella.

keväällä kirjoitin siis äikästä M:än (todistus 9), enkusta C:n (todistus 8), keskipitkästä ruotsista E:n (todistus A-ruotsi 8) ja psykasta E:n (todistus 10). lukulomalla luin pääasiassa psykologiaa. äikkää ja ruotsia en lukenut oikeastaan mitenkään. tai no äikästä kertasin sitaattitekniikan kun siinä mulla oli ollu virheitä. äikässä on parasta ku katot vanhat aineesi (mikäli sulla ne on) ja katsot omat virheesi,etkä toista niitä siellä kirjoitussalissa.psykasta sen verran et tän uuden reaalin myötä asiat täytyy osata kokonaisvaltaisesti ja asioita täytyy osata yhdistää. vastauksissa on hyvä myös viitata teorioihin, joten ne on syytä opetella. neuropsykasta on usein vain 1 kysymys, joten jos se tuntuu vaikealta, jätä sen lukeminen vähemmälle. itse luin sitä kirjaa,mutten vastannut yhteenkään neuro kysymykseen. kognitiivinen psykologia on ollut ja on suosiossa, joten sitä kannattaa painottaa. kannattaa myös ottaa selvää jos on jonkin teoreetikon tms. juhlavuosi, niistä saatetaan kysyä. käsitteet on myös hyvä osata. lukiessa kannattaa tehdä/täydentää muistiinpanoja ja viimeisinä päivinä lukea vain niitä.

älä huoli, pärjäät kyllä. olet ainakin ajoissa liikkellä, mutta muista että liika stressaaminen saattaa pilata suorituksesi. tiedäthän sen jo psykologiaa opiskelleena =)

kertauskurssilla opettajalta kannattaa kysyä kaikki mieltä askarruttava, hän kyllä neuvoo. kirjotuksia lähempänä opettajasi myös saattaa tietää minkä psykologian alan edustajia kysymyksen tekijät ovat. sekin saattaa antaa suuntaa tuleviin kysymyksiin. yleensähän ne suosivat omaa aluettaan!

no, toivottavasti oli jotain apua, kysy vain jos on vielä jotain.

Itse aloitin lukemaan matematiikkaa jo hyvissä ajoin. Kirjoitin sen siis viime syksynä. Laskin todella paljon vanhoja yo-kokeita. Tuosta on todella paljon hyötyä, koska jos esimerkiksi lasket viimeisten 15 vuoden aikana olleita yo-kokeita saat aika hyvän käsityksen siitä, mitkä kysymykset matematiikassa toistuvat. Tänäkin vuonna oli pari muunnosta aikaisempien vuosien matematiikan yo-tehtävistä eli ei ollut vaikeita. Kirjoitin siis matematiikasta L:n.

Psykologiaa kannattaa harrastaa ihan muutenkin. Lukemalla vaikka sanomalehdistä uusimmista tutkimuksista tai tilaamalla jotain psykologia aiheista lehteä saat hyvän käsityksen myös psykologian nykytilasta - ja siitähän sensorit tykkäävät! :) Lisäksi silloin tällöin tv:stä tulee hyviä psykologiaan liittyviä dokumentteja. Itse aloitin psykan lukemisen heti joululoman jälkeen, tammikuussa. Aikaa oli tarpeeksi, vaikka aluksi sorruinkin stressailemaan aika paljon, eikä oppimisesta tahtonut tulla mitään. Mutta vaikeuksien kautta voittoon ja L:n kirjoitin. :)

Kielissä hyvä vinkki on kuunnella ko. kieltä. Jos nyt aloitat niin riittää, jos kuuntelet joka päivä n. 5 minuuttia sitä kieltä, minkä aiot syksyllä kirjoittaa. Tämä totuttaa korvasi hyvin kieleen, eikä kuuntelukokeessa pitäisi olla keskittymisvaikeuksia. Tietenkin kesällä olevat abikurssit lisäävät lukumotivaatiota ja ovat kiva tapa lukea yo-kokeisiin.

Äidinkielessä mielestäni riittää, kun kirjoittaa kaikki äidinkielen esseet aivan tosissaan eikä jätä sitä kirjoittamista viimeiseen iltaan. Käsin kirjoittamistakin on hyvä harjoitella, ettei se ole sitten yo-kokeessa täysin vierasta. Myös äidinkielen vanhoja yo-esseitä kannattaa lukea, mutta tärkeintä on kuitenkin pitää kiinni omasta tyylistään. Jos satut olemaan filosofian ystävä, niin suosittelen ehdottomasti filosofian kurssien käymistä. Siellä oppii ajattelemaan asioita vähän laaja-alaisemmin, ja näin äidinkielen yo-kokeeseenkin voi onnistua löytämään uusia näkökulmia. Lisäksi sanoma- ja aikakauslehtien lukemisesta on hyötyä. Se auttaa sinua esseiden kirjoittamisessa, kun tiedät aiheista jo etukäteen paljon (itse hyödynsin esseessäni vastikään ollutta Mohammed-pilakuvaskandaalia). Ja äidinkielestäkin tuli L.

Koskaan ei mielestäni ole liian aikaista aloittaa yo-kokeisiin valmistautumista. Kunhan muistaa, että se ei silti saa olla liian vakavaa puuhaa. Jos ei innosta lukea, niin ei kannata lukea. Ja sitten kun taas motivaatio palaa, niin ehdottomasti kannattaa tarttua kirjaan! :) Tsemppiä sinulle. Ja yritä olla stressaamatta - ei niitä kirjoituksia silti turhan vakavasti kannata ottaa. Pidät lukemisen hauskana niin opit aivan kuin itsestään. :)

Aloitin lukemaan, no kolme viikkoa ennen kirjoituksia. Olin niin paniikissa, kun ihminen olla voi. Jotenkin oli vain sellainen tilanne, että en yksinkertaisesti saanut luettua ja asenteeni oli niin perseestä, kun olla voi. Ajattelin vain jotenkin naiivisti, että miksi lukea sairas kasa kirjoja, kun voin lukea tärpit.

Luin kaksi viikkoa biologiaa. Sen jälkeen huomasin, että hups, mähän kirjoitan 6 ainetta, gulp... Päätin, että luen seuraavan viikon tasaisesti kaikkea, mutta toisin kävi. Luin biologiaa. Sitten alkoivatkin jo kokeet.

Äidinkieli meni täyttä sontaa jauhamalla. Biologia ei mennyt niin hybin, mitä lukeminen olisi edellyttänyt. Ruotsi meni siinä sivussa, kun luin koepäivän aamuna grammatikin läpi paniikissa. Maantieteen meinasin jättää kokonaan, koska ehdin lukea kahtena iltana ennen koetta. Matematiikan opettajalle ilmoitin, että en tule kokeeseen, mutta jostain syystä kuitenkin menin. Englantia jännitin eniten, mutta se oli pakollisena, joten sinne oli pakko vääntyä.

Ja kaiken tulos: Äidinkielestä, biologiasta ja maantieteestä L, ruotsista E, pitkästä matematiikasta M ja englannista C. Eniten minut yllätti maantiede, joka meni paljon paremmin kuin biologia. Voin rehellisesti sanoa, että kolme parasta arvosanaani tulivat ihan tuurilla. Ei se, paljonko lukee, vaan mitä lukee. Mieluiten tietenkin tärpit. En tiedä, miten onnistuin maantiedossakin lukemaan juuri ne asiat, mitä kokeessa kysyttiin. Koehan on yleensäkin helppo ja maalaisjärkisille, mutta ei se L yleensä kuitenkaan olisi irronnut pelkällä maalaisjärjellä.

Ei kannata vaipua paniikkiin. Muistan eräänkin perjantain, kun luin biologiaa märy kurkussa todellisen epätoivon vallassa kitaten kitkerää punaviiniä stressiakne naamalla, verkkarit jalassa. Kannattaa ajatella, että tämä homma ei ole todellakaan mitään niin vakavaa.

Ja muista: Ei se määrä, vaan se laatu. Kaikkein ongelmallisinta on pitää asiat mielessä. On ihan sama, luetko kirjat kerran kunnolla vai 8 kertaa hauki-on-kala -tyyliin. Koska asiat kannattaa ymmärtää. YO:ssa riittää suurpiirteiset vastaukset yleensä. Onnea!

jonkun verran availin kirjoja viimeisillä päivillä... tuli C C C M M B... eli kyllä kunnon lukeminen kannattaa... mutta liikaa paineita siitä ei kannata ottaa koska sitten menee huonosti... elokuussa kun alat jo vähän tutustumaan kirjoihin ni hyvin menee

Ei mullakaan lukeminen selvinpäin luonnistunut. Aina kun masensi, niin join konjakkia eli käytännössä koko ajan. Vikko kirjoitusten jälkeen porukat ihmetteli, että Lauraaa, missä se kermaligööri, konjakkipullo ja kirkaat. Mutta kyllä rentoutti.

milloin aloitte lukemaan syksyn ja kevään kirjoituksiin? Millaisia arvosanoja saitte ja millaisella lukemisella?

Syksyllä kirjoitin lyhyen matikan, reaalin ja äidinkielen. Reaalin aloitin lukemaan jo kesän alussa, koska kiinnostusta riitti. Luin kuitenkin ensin hyvin verkkaisesti ja kiristin tahtia kun koulu alkoi ja kokeet lähenivät. Myös historian abikurssilla kävin, sain E:n.

Matikkaa laskin kesällä 5 laskua :D Mutta abikurssilla tuli sitten hyvin laskettua ja vapaalla vähän enemmän paria päivää ennen koetta. Tulos L.

Äidinkieleen en muuten valmistautunut kuin mitä abikurssilla teimme, tulos M.

Keväällä keskitin lukemisen ensi sijassa kuukauden kestävälle lukulomalle. Kirjoitin enkun, ruotsin, historian ja uusin äidinkielen. Kaikista muista paitsi äidinkielestä oli abikursseilla. Äidinkieleen en edelleenkään valmistautunut paljoa, tulos L. Englantiin ja ruotsiin en vapaa-ajalle hirveästi panostanut, mutta kuitenkin jonkun verran luin. Ruotsi M ja enkku C.

Noihin tuloksiin vaikuttaa paljon se, miten olet koko lukio ajan opiskellut ja paljon jaksat sitten panostaa.

Syksyn kirjoituksiin (enkku, tavoite L ja ka 10, ja ruotsi, tavoite M ja ka 8) PITI alkaa lukea juhannuksena kertaamalla kurssit ja pänttäämällä.

Mitä oikeasti tein: Luin ekan jakson aikana pari kirjaa ruotsiksi ja englanniksi, tein oudoista sanoista sanalistoja. Opettelin lauseenvastikkeet ulkoa, niistä tulee pisteitä. Molemmista tuli sitten laudatur.

Kevään kirjoituksiin (kemia (tavoite E, ka 9), bilsa (tavoite E, ka 9), pitkä matikka (tavoite E, ka 10) ja äidinkieli (ei tavoitetta, ka 9)) PITI alkaa lukea joululomalla.

Mitä todella tein: Penkkareitten jälkeen löysäilin, pari viikkoa ennen kirjoituksia havahduin. Tiivistin kemian ja bilsan kurssikirjat tietokoneella muistiinpanoiksi (kirja per päivä) ja luin kerran vihkot läpi. Matikkaa laskin viimeisenä iltana kaksi tuntia, kemiaa en ollenkaan. Tulokset: kemia L, biologia E, matikka L ja äikkä L.

Että relax vaan.

"Kuinka paljon tarvisi lukea että saisi keskitason arvosanoja, c:tä ja m:ää?"
Riippuu tietenkin ihmisestä. Paniikilla kuitenkin vesität koko homman, samoin stressillä.

Lukuvinkeiksi kieliin: lue vieraskielisiä kirjoja, niissä kieli on aidompaa kuin oppikirjoissa ja juttu mielenkiintoisempaa. Opettele ainetta varten joku yleispätevä lause, jossa on vaikea rakenne, ja sijoita sitten siihen sopivat sanat.
Reaaliaineissa mulle ainakin parhaiten toimii tuo tiivistys, olen tosi huono oppimaan jos vain luen. Ahdoinpa muuten tällä viikolla Galenoksen 23 sivuun, maanantaina nähdään oliko hyötyä.

Syksyn kokeisiin kannattaa alkaa jo lukea kesällä. En siis tarkoita pänttäämistä, mutta kun muutaman kerrankin kirjoja vilkuilee (vaikkapa samalla kun ottaa aurinkoa!) niin pitkälle pötkii. Syksyllä juuri ennen kirjoituksia ei enää paljon jaksa lukea, koulun ja normaalien kurssikokeihen ohella se on muutenkin hankalaa.