Kulkee tyttö pieni
seitsemän ikäinen
kukattomia katuja.
Näkee lian kaupunkin
ja kivet harmaat.
Ei näe tytön silmät
kauniita naisia,
ei miehiä komeita,
lapsia onnellisia.
Näkee tyttö tää
jalattoman miehen
puulaatikon pohja
neljä pientä pyörä
sormet vereslihalla
asfaltilla vierivän.
Näkee nuoren
naisen vammaisen
ja mummonsa hänen
joka taistellut on
saadaksen pitää
lapsenlapsen tämän.
Näkee miehiä, naisia
likaisen mustissa
rääsyissä juoppoja
elämän pelistä
pudonneitä.
Ei naura hän,
ei osoita sormella
ei kyselee
vaan mielessä
pienessä itsensä
heidän tilalleen
kuvittelee
ja sisällään
tuntee saman
tuskan hän
jonka kasvoilta
ruhjotuilta
lukenut on.
seitsemän ikäinen
kukattomia katuja.
Näkee lian kaupunkin
ja kivet harmaat.
Ei näe tytön silmät
kauniita naisia,
ei miehiä komeita,
lapsia onnellisia.
Näkee tyttö tää
jalattoman miehen
puulaatikon pohja
neljä pientä pyörä
sormet vereslihalla
asfaltilla vierivän.
Näkee nuoren
naisen vammaisen
ja mummonsa hänen
joka taistellut on
saadaksen pitää
lapsenlapsen tämän.
Näkee miehiä, naisia
likaisen mustissa
rääsyissä juoppoja
elämän pelistä
pudonneitä.
Ei naura hän,
ei osoita sormella
ei kyselee
vaan mielessä
pienessä itsensä
heidän tilalleen
kuvittelee
ja sisällään
tuntee saman
tuskan hän
jonka kasvoilta
ruhjotuilta
lukenut on.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Maailman tuskan tunteminen on raskasta ja kun sitä on nähnyt kylliksi, haluaa rakentaa omaa hyvinvointiaan ja löytää omat halunsa, toiveensa ja unelmansa. Rehellisyyden ja aitouden kestävälle pohjalle, kulkea suoraa tietä ja jos joutuu kompastelemaan, palata sille samalle.