Tarvisin pikaisia neuoja!
Kuviteltu tilanne:
Olet n. 40 vuotias nainen, joka asuu 12 vuotiaan, VASTUUNTUNTOISEN tyttärensä kanssa kauniissa, tilavassa rivitalo asunnossa. Kaikki kesät asut maalla, TODELLA isolla tontilla.
Olet järjestyksen ihminen, joka pitää kotiaan hyvässä kunnossa ja inhoat paljon kaikkia sotkuja mm. eläinten karvoja. Et välitä eläimistä paljon muutenkaan.
Tyttärelläsi on ½ vuotias kääpiövilla koira narttu, jonka tytär hoitaa tunnollisesti. Pidät tästä koirasta melko paljon.
Nyt tyttäresi haluaisi toisen koiran, ei syrjäyttämään toista vaan toisen kaveriksi. Tiedät, että tyttö hoitaisi molemmat niin hyvin kuin taitaisi, ja hyvä niin, sillä itse et osaakkaan. Olet kuitenkin jyrkästi ajatusta vastaan, sillä inhoat karvoja ja itsellesi aiheutuvia "lisä harmeja". Tyttäresi ei nimittäin kovin mieluusti ottaisi toista villistä, vaan kiikarissa olisi sheltti.
Tiedät, että tyttäresi on jäärä päinen ja ettet selviäisi kovin helpolla toisen koiran kieltämisestä.
Tuossa oli siis kuvaus äidistäni. Voisitteko kertoa vinkkejä, miten tuonlaisen äidin pään voisi kääntää?? Mitä keinoja kannattaisi kokeilla ja mitkä hylätä heti kättelyssä??
Kaikki aikuiset, te varmaan osaisitte asettua äitini asemaan, vaikka olettekin koira immeisiä, neuokaa ihmeessä!
Ja kaikki lapset, teillä saattaa olla vastaavia kokemuksia. Miten olette onnistuneen "hoitelemaan kiusalliset äidit;)"???
Jään epätoivoisena odottamaan vastauksia!!!!
Kuviteltu tilanne:
Olet n. 40 vuotias nainen, joka asuu 12 vuotiaan, VASTUUNTUNTOISEN tyttärensä kanssa kauniissa, tilavassa rivitalo asunnossa. Kaikki kesät asut maalla, TODELLA isolla tontilla.
Olet järjestyksen ihminen, joka pitää kotiaan hyvässä kunnossa ja inhoat paljon kaikkia sotkuja mm. eläinten karvoja. Et välitä eläimistä paljon muutenkaan.
Tyttärelläsi on ½ vuotias kääpiövilla koira narttu, jonka tytär hoitaa tunnollisesti. Pidät tästä koirasta melko paljon.
Nyt tyttäresi haluaisi toisen koiran, ei syrjäyttämään toista vaan toisen kaveriksi. Tiedät, että tyttö hoitaisi molemmat niin hyvin kuin taitaisi, ja hyvä niin, sillä itse et osaakkaan. Olet kuitenkin jyrkästi ajatusta vastaan, sillä inhoat karvoja ja itsellesi aiheutuvia "lisä harmeja". Tyttäresi ei nimittäin kovin mieluusti ottaisi toista villistä, vaan kiikarissa olisi sheltti.
Tiedät, että tyttäresi on jäärä päinen ja ettet selviäisi kovin helpolla toisen koiran kieltämisestä.
Tuossa oli siis kuvaus äidistäni. Voisitteko kertoa vinkkejä, miten tuonlaisen äidin pään voisi kääntää?? Mitä keinoja kannattaisi kokeilla ja mitkä hylätä heti kättelyssä??
Kaikki aikuiset, te varmaan osaisitte asettua äitini asemaan, vaikka olettekin koira immeisiä, neuokaa ihmeessä!
Ja kaikki lapset, teillä saattaa olla vastaavia kokemuksia. Miten olette onnistuneen "hoitelemaan kiusalliset äidit;)"???
Jään epätoivoisena odottamaan vastauksia!!!!
Vastaukset 7
Vanhimmat
Itse en ainakaan saanut koskaan puhuttua äitiäni ympäri toisen koiran hankintaan ja hyvä niin sillä riitti sitten aikaa sille ainoalle koiralle ja tuli koulutettua se hyvin ja harrastettua sen kanssa kaikkea kivaa. Jos olisi ollut kaksi koiraa, niin olisi pitänyt päättää kumpi tänään tulee koulutuksiin mukaan, kumpi ilmoitetaan näihin toko kisoihin ja jne. On paljon helpompaa kun on yksi koira johon voi keskittyä täysillä.
Varsinkin kun koirasi on niin nuori, nauti nyt siitä ja hanki sitten vaikka 6 vuoden päästä toinen koira, kun muutat kotoa pois tai sitten kun muutat kotoa pois.
Hei Älä ota oiraa toisen kaveriksi, vaan aina itsesi kaveriksi! Ja lisäksi villiksesi on vielä noin nuori! Kannattaisi odottaa vielä vähintään vuosi!Vaikka rakastaisit kumpaakin koiraasi yhtä paljon, antaisit kuitenkin pakostakin enemmän huomiota uudelle tulokkaalle!
Lisäksi jos koirat ovat liikaa keskenään, niitä on vaikea kouluttaa!!!!
Vastuuntuntoinen äiti ei antaisi lupaa tässä vaiheessa toiseen koiraan sillä eihän sulla ole vielä ollut tuo ensimmäinenkään kovin kauaa ja valtettavasti se on kovin yleistä,että lapsi hoitaa innolla jonkin aikaa lemmikkiään ja sitten kyllästyy ja vastuu jää kokonaan vanhemmille.
Nauti nyt tuosta koirasta äläkä haavi lisää koiria,se ei todellakaan todista mitään kuinka eläinrakas on oli sit 0 tai 100 lemmikkiä!(en tarkoita,että tämä välttämättä koskee sua.)
Enpä mä usko,että koirasi välttämättä samaan kotiin koira kaveria tarvii,voithan esim.sopia naapurin koiran omistajan kanssa leikki ajoista tai käydä säännöllisesti koira-aitauksella (jos on) niin siellä on varmasti paljon kavereita.
Äiti on itsekin kehunut mua TOSI vastuuntuntoiseksi! Hän ei ole joutunut kertaakaan lenkittämään, harjaamaan, pesemään, ruokkimaan ym. koiraani. Sitä paitsi tiedän itsekin että jaksan hoitaa kahta koiraa.
Tarkoitukseni EI ole hankkia sataa lemmikkiä, jotta voin niillä leuhottaa! Molemmat koirat olisivat ihan omaksi ilokseni!
Ja koska asumme täällä "syrjä seudulla" eli etelä lapissa, niin täällä ei ole sellaisia hienouksia, kuin koirapuisto! Eikä saman kokosia koiria oikein tahdo löytyä.
Tässä vaiheessa olisin ottamassa AIKUISEN, koulutetun koiran. Ette kai te mua niin pöljänä pidä, että luulitte minun heti ottavan toisen pennun, mitä siitäkin tulis!
Tulin tänne pyytämään hyviä neuvoja, en kritiikkiä!
...olen itse kerännyt vaivalla rahaakin toista koiraa varten. Minulla on kasassa 4500mk.
Olen harkinnut ja vertaillut eri rotuja koulujen alusta asti, eli tämä EI OLE mikään hetken mieli johde!
Kannattaisi odottaa varmaan vielä jonkin aikaa esim. vuosi-kaksi niin villiksesi olisi jo vähän vanhempi.. Samalla voisit näyttää äidillesi että osaat ja pystyt huolehtimaan koirasta ja jaksat hoitaa sen ja toisen koiran jatkossakin. Olette koirasi kanssa kuitenkin nuoria, joten mitä vuosi sinne tänne merkkaa??
Samalla kun näyttäisit vastuullisuutesi voisit ottaa huollettavaksi esim. imuroinnin ja auttaa muutenkin kotitöissä. Näin uskon että äitisi pää kääntyy.. Hiljaa hyvä tulee! =)
Ja onnea sinulle sekä koirulillesi!
Mun ei tarvinut tehdä mitään oikeastaan. Näytettiin vaan koirakirjasta yhtä rotua ja kysyttiin: Eikö oliskin tuommonen kiva? Vähän ajan päästä mulla oli söötti pikku karvapallo kotona, tollerinpentu. Elikkä en osaa oikein neuvoa... Voithan yrittää suostutella jollain lailla? No, onnea kuiteski!