Rakenteilla on ulkorakennukseen tilapäisesti lämmitettävää "harrastetilaa".
Yksi vanha seinä on betonitiilestä (kaksinkertainen ja puru välissä). Mikä on siihen sopiva eriste? Käykö 2" koolaus ja tyroksi. Vaatiiko höyrysulun? Pintaan kyprokki tai sasmokki.
Jos rakennusalanammattilaiset lukee tätä niin kertokaapa lämmönjohtavuuskertoimet ja noin neliöhinnat tyroksille , "finnfoamille" tai muille tyroksia paremmille eristeille.
Ja mineraalivillan arvotkin kiinnostaisi kun muut seinät tulee pääasiassa höyrysululla varustetut villaseinät (100-150 mm).
Kiitosia vastauksista.
Yksi vanha seinä on betonitiilestä (kaksinkertainen ja puru välissä). Mikä on siihen sopiva eriste? Käykö 2" koolaus ja tyroksi. Vaatiiko höyrysulun? Pintaan kyprokki tai sasmokki.
Jos rakennusalanammattilaiset lukee tätä niin kertokaapa lämmönjohtavuuskertoimet ja noin neliöhinnat tyroksille , "finnfoamille" tai muille tyroksia paremmille eristeille.
Ja mineraalivillan arvotkin kiinnostaisi kun muut seinät tulee pääasiassa höyrysululla varustetut villaseinät (100-150 mm).
Kiitosia vastauksista.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Eikös se seinä ole jo eristetty, jos siellä on purut välissä? Noh, jos sitä eristystä haluaa parantaa, niin ei siihen ainakaan styroksia saa käyttää. laita mieluummin lämpimän tilan puolelle 50 mm villa. Ei höyrynsulkua.
Eikö olisi vielä parempi, jos lisäeriste tulisi kylmälle puolelle?
Lämmön johtavuudet (W/m*K)
solumuovi 0,03
villa 0,06
sahanpuru 0,12
betoni 1,2
teräs 17
Otetaanpa nuo lambda-arvot uusiksi (lambda normaalinen):
-polyuretaani 0.03 W/mK
-EPS/polystyreeni 0.04
-mineraalivilla 0.04
-selluvilla 0.04-0.05
-kuiva kutterinpuru 0.08
-kuiva puu 0.12
-kevytsorabetoni 0.20
-siporex 0.12
-betoni 1.2
-teräs 50
Esim. 100mm mineraalivillaa sisä- ja ulkopintojen lämmönvastukset antavat U-arvoksi 0.35 W/m2K. Tuo merkistee sitä että seinäneliön läpi virtaa 0.35W lämpövirta, jos lämpötilaero seinän eri puolilla on yksi aste.
Kuten huomaat, niin tuskin tilapäisesti lämmitettävään askartelutilaan kummoisia lisäeristeitä kannattaa laittaa. Ehkä 50*50 koolaus 50mm lämmöneriste höyrynsulkumuovi Gyproc EK 13mm olisi asiallinen lisäys betoniseinään. Jos epäilet että betoniseinä saattaisi olla kostea tai kostua ulkopuolelta, niin jätä puurungon ja betonin väliin 30mm rako. Muutoinkin kermikaista puun ja betonin välillä on suositeltavaa. Muovia älä laita rakenteen kylmälle puolelle missään tapauksessa!
Näkyy olevan melko suuriakin prosentuaalisia eroja noissa arvoissa, lähteestä riippuen.
Siprexin lämmönjohtavuus näyttää olevan sama kuin hirrellä...
Täytyy tunnustaa että puun ja sahanpurun eristävyys on parempi, kuin mitä olen luullut (=muistanut siis väärin). Tosin 200mm vuorivilla seinän korvaamiseen tarvitaan noin 500mm puruseinä, aika massiivinen rakenne.
Siporex-massiiviseinien toimiva U-arvo
Tampereen Teknillinen Korkeakoulu on tutkinut Jämerä-taloissa käytettävien 375 mm paksujen harkkoseinien lämpötekniikkaa useiden vuosien aikana koerakennuksen avulla sekä suorittanut vuonna 2000 mittaussarjan harkkojen siporex- materiaalin lämmönläpäisevyydestä. Mittaukset suoritettiin eri kosteustiloissa olevista siporex-näytteistä ns. lämpövirtalevylaitteen avulla. Mittaukset suoritettiin myös useilla eri lämpötila-alueilla.
Tutkimusraportissaan korkeakoulu päätyy lopputulokseen, että 375 mm paksun, ohutsaumoin pystytetyn ja kuivatiheydeltään 400 kg/m3 olevan siporex- harkkoseinän normaaliseksi ln - arvoksi soveltuisi arvo 0,10 W/mK, mikäli rakenteen keskimääräinen kosteuspitoisuus on enintään 6 painoprosenttia.
Tätä ln - arvoa sekä Suomen Rakentamismääräyskokoelman osan C4 mukaista pintavastusten summaa ms mu =
0,20 m2K/W käyttäen saadaan 375 mm paksun pinnoittamattoman harkkoseinän U-arvoksi U = 0,253 W/m2K.
Totta, näinhän se on, ja tuo on myös käytännössä havaittu. Ja tästä asiasta ei kannata alkaa vääntämään iänikuista riitaa siporexin hyvyydestä.
Siporexin lämmönjohtavuus riippuu voimakkaasti tiheydestä ja kosteuspitoisuudesta. Raskaammat ikkuna- ja ovipalkit johtavat enemmän lämpöä, ja juuri muuratun seinän kosteuspitoisuus voi olla jopa 30%, jolloin sen lämmönläpäisy on todella suuri. Tällöin rakenteen kuivuminen tulee huomioida suunnittelussa, mm. yläpohjan tuuletuksessa.
Olen odottanut samantapaista tutkimusta hirsirakenteesta, koska sen lambda-arvot ovat käytännössä parempia. Toisaalta hirressä on paljon siporexia enemmän vaihtelua, saumoja, halkeilua, oksia ym. jotka aiheuttavat lämmönjohtavuuteen eroja. Myös massiivisen tiiliseinän lämmönläpäisy on selvästi teoreettista pienempi, mutta siitäkin taitaa puuttua laboratorio-olosuhteissa tehty selvitys.
Sattuipa ikävästi, ei vieläkään aivan täytä tulevia uusia määräyksiä ilman kompensaatiota. Vai aikovatkohan saada sen viimeisen desimaalin pois pinnoitteilla? Toisaalta 0,253 on kahdella desimaalilla juuri 0,25, mutta uuden C3:n sanamuoto on nimenomaan, että U-arvo ei saa ylittää 0,25:ttä.
Riitääköhän se että sisäpuolelle laitetaan tasoite ja maali/tapetti, sekä ulkopuolelle kolmikerrosrappaus.
Tais HH säästellä saunakaljoissa ja voileivissä kun jäi tuo ylimäärinen kolmas desimaali laskelmiin ;)