On narttu, jolla on juoksujen jälkeen aina valeraskaus. Taloon tulee pentu, uusi koira. Olisiko hyvä vai huono, jos vanha koira olisi silloin "pentujensa" hoito vaiheessa? Pehmentäisikö dominoimaan taipuvaisen nartun suhtautumista uuteen tulokkaaseen? Vai kannattasiko siirtää pennun hakemista muutamalla viikolla eteenpäin?
narttu on hyvä luontoinen, mutta tosissaan aina koiraporukan kingi. Koira ei oman rauhallisuutensa vuoksi juuri pidä pennuista, sillä eivät asetu paikoilleen haisteltavaksi, vaan vöyhkäävät. Narttu on viisi vuotias, talon ainut "vauva" ollut tähän asti.
Nyt näyttää, että pennun luovutus sattuu juuri pari kuukautta nartun juoksujen jälkeen. (paha valeraskaus ollut aina; nisät vuotaa jne)
narttu on hyvä luontoinen, mutta tosissaan aina koiraporukan kingi. Koira ei oman rauhallisuutensa vuoksi juuri pidä pennuista, sillä eivät asetu paikoilleen haisteltavaksi, vaan vöyhkäävät. Narttu on viisi vuotias, talon ainut "vauva" ollut tähän asti.
Nyt näyttää, että pennun luovutus sattuu juuri pari kuukautta nartun juoksujen jälkeen. (paha valeraskaus ollut aina; nisät vuotaa jne)
Vastaukset 3
Vanhimmat
sillä narttu voi hoivavietissään tosiaan ottaa pennun "vauvakseen"tai huonolla tuurilla pitää sitä leluvauvojensa suurena uhkana =(
Saat valeraskauden loppumaan nopeammin kun vähennät sapuskaa ja haet eläinlääkäriltä reseptin galastop-nimiselle aineelle.
Jos valeraskaudet ovat jatkuvia kannattaisi narttu leikkuuttaa. Ei stressaa sitten turhaan koiraa valeraskaudet.
Meillä ainakin narttu ei voinut sietää muita koiria tai pentuja valeraskaudensa aikana. Mutta koska koirat ovat yksilöitä, asia ei selviä kuin kokeilemalla. Kerää ainakin nartun "valepennut" (jos sellaisia on, pehmolelut ym.) pois nartun ulottuvilta ennen kuin pentu tulee tutustumaan. Narttu voi puolustaa hurjastikin omia "pentujaan" vieraalta tulokkaalta.