Täydellinen väkivallattomuus, kenenkään ei pidä olla väkivaltainen yhdellekkään elävälle olennolle.
Jivahimsa merkitsee myös sitä,että koska jokaisen elävän olennon,vaikka hän onkin ikuinen,täytyy elää jossain erityisessä ruumiissa menneen Karmansa mukaisesti,niin hänen vähittäistä kehityskulkuaan ei pidä häiritä.
Toisinaan voidaan kysyä,eivätkö ihmiset ole väkivaltaisia syödessään kasviksia,koska nekin ovat eläviä.?
Jivahimsa merkitsee myös sitä,että koska jokaisen elävän olennon,vaikka hän onkin ikuinen,täytyy elää jossain erityisessä ruumiissa menneen Karmansa mukaisesti,niin hänen vähittäistä kehityskulkuaan ei pidä häiritä.
Toisinaan voidaan kysyä,eivätkö ihmiset ole väkivaltaisia syödessään kasviksia,koska nekin ovat eläviä.?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ihan hyvä kysymys! Parhaiten kait sitä tosiaan väkivallattomuuden periaatetta noudattaisi jos ryhtyisi fruitistiksi. Eli tosiaan söisi vain marjoja, hedelmiä, pähkinöitä ja muuta vastaavaa, jonka poimiminen ei vahingoita itse kasvia... :)
Sarjassamme ikuisuuskysymyksiä! Mitä voi hyvällä omallatunnolla ja missä olosuhteissa suuhunsa laittaa ja millä ruumistansa ravita? Ainakaan minä en osaa vastata tuohon kysymykseen tyhjentävästi ja täysin tyydyttävästi. Liekkö ihannetilaa olemassakaan? Kenties on vain yritettävä löytää vaihtoehdot, jotka ovat niin eettisesti, moraalisesti kuin ekologisestikin mahdollisimman kestävät, ja hyväksyttävä ne viimeiset jäljelle jäävät "kuprut" osana inhimillisen olemassaolomme epätäydellisyyttä?
Shrila Bhaktivinod Thakur
Durlabha mānava-janma
durlabha manava-janma labhiya samsare
krsna na bhajinu duhkha kahiba kahare? [1]
(1) Ihmiselämä on harvinaisin tilaisuus saavuttaa henkinen täydellisyys. Mutta minulle on jäänyt vain suru, koska minä, jolle tämä suuri mahdollisuus on annettu, menetin sen, koska en koskaan palvonut Jumalaa, Krishnaa! Voi, kenelle kertoisin tämän epäonnen tarinan?
'samsara' 'samsara' kari' michhe gela kala
labha na ha-ila kichhu, ghatila janjala [2]
(2) Elämä toisensa jälkeen on kulunut tässä aineellisessa maailmassa, kaikki aikani on mennyt hukkaan (materialistisen perhe-elämän orjuudessa). En ole saanut yhtään mitään ja olen kokenut vain ongelmia ja huolia.
kisera samsara ei chhayabaji praya
ihate mamata kari vrtha dina yaya [3]
(3) Millainen maailma tämä on? Se on kuin taikurin illuusio (kuin taikalyhdyn esitys, jossa silmieni edessä leikkii lukuisia varjoja ja optisia illuusioita). Koska olen itsekkäästi kiintynyt tällaiseen kangastukseen, pidän tämän maailman ohimeneviä illuusioita ”minulle” ja ”minun” kuuluvina. Näin päivä toisensa jälkeen kuluu turhaan.
e deha patana ha'le ki rabe amara?
keha sukha nahi dibe putra paribara [4]
(4) Mitä minulle jää jäljelle, kun tämä ruumis kaatuu kuolleena maahan? Silloin eivät poikani eivätkä rakkaimmat läheiseni pysty antamaan minulle minkäänlaista onnea.
gardabhera mata ami kari parisrama
kara lagi' eta kari, na ghuchi la bhrama [5]
(5) Teen joka päivä kovasti töitä kuin aasi, ja silti ihmettelen, kenen vuoksi yritän niin kovasti? Olen edelleen niin monien illuusioiden vallassa!
dina yaya michha kaje, nisa nidra-vase
nahi bhavi marana nikate achhe vase [6]
(6) Tuhlaan jokaisen päiväni turhiin ja merkityksettömiin asioihin, ja yöni kuluvat unen vallassa. Enkä ajattele hetkeäkään koko vuorokauden aikana, että kuolema on aina läsnä.
bhala manda khai, heri, pari, chinta-hina
nahi bhavi, e deha chhadiba kona dina [7]
(7) Elän huoletonta elämää: syön, ulkoilen, pukeudun haluamallani tavalla, mutta en ajattele sitä, että jonain päivänä minun on luovuttava tästä kehosta.
deha-geha-kalatradi-chinta avirata
jagichhe hrdaye mora buddhi kari hata [8]
(8) Sydänparkaani piinaavat jatkuvat huolet toimeentulostani ja huolet, jotka johtuvat kehostani, kodistani, vaimostani, sukulaisistani ja julkisista velvollisuuksistani. Nämä huolet aiheuttavat minulle kärsimystä ja tuhoavat järkeni.
haya, haya! nahi bhavi—anitya e saba
jivana vigate kotha rahibe vaibhava? [9]
(9) Voi, voi! Miten valitettavassa tilanteessa olenkaan! Olen uppoutunut näihin ongelmiin ajattelematta, että ne ovat lyhytaikaisia ja katoavat pian unholaan. Mitä aineelliselle omaisuudelleni tapahtuu kuolemani jälkeen?
smasane sarira mama padiya rahibe
vihanga-patanga taya vihara karibe [10]
(10) Kun ruumiini heitetään polttohautausmaalla olevaan kuoppaan, se vain makaa siellä liikkumattomana. Varikset, korppikotkat, muurahaiset ja madot kerääntyvät paikalle ja herkuttelevat sillä!
kukkura srgala saba anandita ha'ye
mahotsava karibe amara deha la'ye [11]
(11) Kulkukoirat ja shakaalit iloitsevat, juhlivat ja herkuttelevat ruumiillani.
ye dehera ei gati, tara anugata
samsara-vaibhava ara bandhu-jana yata [12]
(12) Katsokaa, tämä on tämän aineellisen ruumiin lopullinen kohtalo! Ja hämmästyttävää on, että kaikki maalliset saavutukseni, kotini, perheeni ja ystäväni tulevat kokemaan saman kohtalon!
ataeva maya-moha chhadi buddhimana
nitya-tattva krsna-bhakti karuna sandhana [13]
(13) Siksi rukoilen jokaista järkevää ihmistä: hylätkää kaikki nämä māyān luomat kangastukset ja etsikää puhdasta omistautumista Jumala Krishnalle, sillä se on ainoa ikuinen totuus!
w34
Kasvit eivät kärsi., sen takia ihminen ei tee kasveja kohtaan väkivaltaa niitä syödessään, vaan voit syödä jopa esim. salaattia joka kasvaa vielä juurinensa maassa eikä tästä aiheudu minkäänlaista väkivaltaa ko. kasvia kohtaan.
Varsin osuva huomio mielestäni. Nimenomaan tämä rakenteellisen väkivallan näkökulma jää harmillisen usein taka-alalle kun puhutaan väkivallasta ja väkivallattomuudesta.
Eipä sitä tosiaan ihan joka kerta kauppaan mennessään välttämättä tule pohtineeksi, millaisille asioille ja rakenteille ostopäätöksillään tukensa ja hyväksyntänsä antaa. Kannattaako monikansallista agribisnestä vai suosiiko lähiruokaa? Valitseeko tehomaatalouden tuotteen vai luonnonmukaisesti viljeltyä?
Asia saattaa vaikuttaa pieneltä ja merkityksettömältä, mutta juuri niistä pienistä asioista kokonaisuus rakentuu. Yhteiskunta muodostuu yksilöistä ja heidän valinnoistaan.
Luomu-tuotannossa pyritään minimoimaan viljelystä koituneet ympäristöhaitat. Reilun kaupan -järjestelmä pyrkii omalta osaltaan purkamaan epäoikeudenmukaista maailmankauppa- ja talousjärjestelmää. Lähellä tuotettua ruokaa ei ole tarvinnut kuljettaa satoja tai tuhansia kilometrejä pakokaasuja ilmaan syytäen.
Toisaalta monet pienviljelijät ovat syrjäytyneet tehomaatalouden nimiin vannovan maatalouspolitiikan takia olipa kyseessä sitten ns. Vihreä vallankumous tai EU:n maatalouspolitiikka.
Kyseessä ei ole helppo kysymys, johon olisi yksinkertaisia ja lopullisia vastauksia. Toisaalta eihän se ole syy ihanteista luopumiseen, että ne ovat niin korkealla ja niistä jää omassa arjessaan useinkin niin kauas...
Totta turiset. Väkivallattomuudesta puhuminen tahtoo usein jäädä pintapuoliseksi estetisoimiseksi, ja ongelman todelliset juuret jäävät meiltä piiloon. Suurin osa äänestää lompakollaan ja pirulla on kovin usein ne houkuttelevimmat tarjoukset. Sissi on se, joka yrittää ihan oikeasti nähdä vaivaa ja selvittää ruokaketjunsa kaikenlaiset väkivaltasidokset, tehden lopulta rahassa säästämättä ja laadussa tinkimättä ne "mahdollisimman" oikeat ostopäätökset.