Perjantaiaamun aamu-tv:ssä kerrottiin väitöstutkimuksesta, jonka mukaan nykyinen nuoriso on sisäistänyt tuhlaamisen elämäntarkoitukseksi. Siksi säästämistä ei enää pidetä arvossa.
Uskon tutkijan olevan oikeassa ja epäilen, että hän on lueskellut tätä palstaa, jossa viime ajat on syllistetty ja mollattu sellaisia kirjoittajia (ehkä juuri hieman iäkkäämpiä), jotka ovat aihealueen teeman mukaisesti halunneet vaihtaa kokemuksia esim. halpalentoyhtiöiden edullisista lipuista.
Uskon tutkijan olevan oikeassa ja epäilen, että hän on lueskellut tätä palstaa, jossa viime ajat on syllistetty ja mollattu sellaisia kirjoittajia (ehkä juuri hieman iäkkäämpiä), jotka ovat aihealueen teeman mukaisesti halunneet vaihtaa kokemuksia esim. halpalentoyhtiöiden edullisista lipuista.
Vastaukset 2
Vanhimmat
NAKS NAKS NAKERTAAKO? Kun joku oli kopioinut aikaisemmasta keskustelusta hyvän mielipiteen? Taitaa sylettää ihan oikein kunnolla? Ja ei voinut vittuilla asiallisesta kirjoituksesta?
Turun Sanomat kirjoittaa pääkirjoituksessaan mainitsemastani tutkimuksesta. Kas näin
"Helsingin yliopistossa tohtoriksi väitellyt kulutustutkija Minna Autio on havainnut 1980-luvun puolivälissä syntyneillä perustavanlaatuisen eettisen koodimuutoksen. He ovat sukupolvea, jolle säästäminen ei enää ole hyve, eikä tuhlaaminen synti, vaan päinvastoin asia, josta pitää osata nauttia.
Autio tutki väitöskirjassaan 15 - 19 -vuotiaiden lukiolaisten ainekirjoituksia, joissa käsiteltiin kuluttamista. Aineisto koottiin viidestä lukiosta eri puolelta maata. Täydentävänä lähdetietona käytettiin nuorten ryhmäkeskusteluja.
Tutkimus piirtää nuorista moniulotteisen kuvan kulutusyhteiskunnan toimijoina. He rakentavat tarinoita tuhlareista, kitsaista ja luonnonystävällisistä kuluttajista. Kirjoituksia ryydittävät sellaiset nokkelat ilmaisut kuin "huoleton penninvenyttäjä", harkitseva nautiskelija" tai "pihi törsääjä".
Lukionuorten kulutuskäsityksiä leimaa erikoinen moniäänisyys. Ne voivat yhtä aikaa ja jopa ristiriidattomasti rakentua tuhlaukseen, säästeliäisyyteen ja vihreyteen. Ja mikä erikoista, myös vihreässä kuluttajuudessa nautintoja pidetään sallittuina, eikä vain rajoittavaa kieltäymystä.
Aution tutkimus antaa lukiolaisten ajattelusta ja arvoista samansuuntaista tietoa kuin vuonna 2004 kahdeksassa EU-maassa tehty selvitys poliittisesta osallistumisesta. Siinä ilmeni, että suomalaisnuoret rakentavat ja muokkaavat identiteettiään paljolti kulutustapojen kautta. Monelle ostamiseen ja tavaroiden hankintaan liittyvät päätökset ovat jopa yhteiskunnallisen vaikuttamisen väline.
Iloisen huolettoman kulutussukupolven nousu on vapaan markkinatalouden toimijoille tietysti ilosanoma. Mikäpä sen kiitollisempaa kauppiaalle kuin asiakas, joka elää kuluttaakseen, eikä kanna edes tuhlailustaan huonoa omaatuntoa.
Mutta on lantilla toinenkin puolensa. Miten käy kansantaloudessa välttämättömän pääomien muodostuksen, jos säästäväisyyden hyve heitetään kokonaan romukoppaan. Puhumattakaan siitä, että kulutuksen hurmaa rahoitetaan ylivelkaantumalla, mistä on jo näkyvissä enteitä."
Että asiasta minä!