Selittäisikö joku rautalangasta vääntäen mitä ko. merkintä tarkoittaa? Paljonko yläkertaan saa rakentaa neliöitä, jos rakennusoikeus on 250?
Kiitos!!!!
Kiitos!!!!
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Yläkertaan saa rakentaa 2/3 osaa alakerran kerrosalasta. alakertaan esim. 150 m2 ja yläkertaan 100m2. Tuohon ei lasketa kellaria, jos se ei tule asuinkäyttöön vaan on esim. varasto. Kyseessä ei kuitenkaan ole kaksikerroksinen talo, silloin merintä olisi II, vaan ns. puolitoistakerroksinen.
Jotkut tulkitsevat tuon niin, että yläkertaan pitää rakentaa 2/3
eli alakertaan 90 m2 ja yläkertaan 60 m2. Mutta kysy rakennustarkastajalta, kuinka tarkkoja tulkinnassa ollaan.
Kerros pitää rakentaa, jos sen alla on viiva, jos ei ole, niin se on vapaavalintainen (maksimikoko)
Kiitos tulkinta-avusta, kutakuinkin noin olin ajatellutkin.
Asemakaavassa lukee, että murtoluvun ilmaisevan luvun, 2/3, " - - saa - - käyttää", joten tulkitsisin sen niin, että tosiaan saa muttei ole pakko. Voiko eri kunnissa ole omanlaisensa tulkinnat, mitä tarkoittaa sana "saa". Toivottavasti ei,tai sitten pitäisi olla sanakirja suomi-rakentamissanasto-suomi...
kaavamerkinnät ovat koko maassa samanlaiset, mutta kuntien tiukkuus niiden suhteen vaihtelee. Periaatteena on että kaava sallii jonkin tietyn asian. Tuossa sallimuksen sisällä on usein eri vaihtoehtoja ja joskus todella laaditaan kaava jossa myös poissuljetaan muita vaihtoehtoja ja silloin vain tiukasti kaavan mukainen talo on mahdollista tehdä.
Esimerkiksi tapauksessasi voi tehdä vaikka yksikerroksisen halutessaan tai sitten kaksikerroksisen jonka yläkerta on 66% alakerran alasta ja kaikki mahdolliset mallit siihen väliin..
Monilla paikkakunnilla asia on sitten vielä keskusteltavissa.
Esmes meidän alueella kun kyselin mitä se 1.5 kerroksinen eli 1 1/2 tarkoittaa käytännössä kun meillä siinä vaiheessa oli neliöitä tulossa 110 66.
Sanoivat rakennusvalvonnassa, ettei niillä neliöillä niin väliä ole kunhan talo näyttää 1.5 kerroksiselta. Nuo neliösuhteet on nykyään lähinnä ohjaavia jotta alueen/kadun talot olisivat saman tyyppisiä.
Tuossa yllä tulikin hyvä selitys. Tarkennuksena vielä, että joillakin paikkakunnilla käytetään myös merkintää I u2/3, jolloin ylemmän kerrostason on täytettävä ullakolle asetetut vaatimukset. Ja jos merkintä on alleviivattu, niin se on velvoittava. (Ja tämäkin vaihtelee kunnittain.)
Meillä rakennustapaohjeissa kerrosluvuksi määritellään juuri tuo I u2/3, mutta yllätyksekseni alueelle on saanut rakentaa (ja saamme) räystäskorkeudeltaan kaksikerroksisia taloja. Meillä suunnitteilla kaksikerroksinen talo, jossa on avointa tilaa ja siten yläkerta jää luonnollisesti alakertaa pienemmäksi. Täysin kaksikerroksinen tämä ei siis ole.
Ullakon vaatimusten täyttäminen on mielestäni usein turhaa. Kaksikerrokset talot ovat usein tyylikkäämmän näköisiäkin. Ja turhaa rajoittamista olisi, jos yläkerrasta ei saisi avata ikkunoita pitkälle sivulle (perus harjakattoratkaisussa). Näillä määräyksillä kikkailu aiheuttaa joskus mitä omituisempia kattomuotoja tms.