Aikuisten koirien edelleen laitto todella yleistyy,apulan ekan 50 viestin osalta 40 ilmoitusta koski yli puolivuotiasta kodinvaihtajaa,useimmat oli 2-5 vuotiaita,eli koiria aikuisena vaihtaa kotia ihan tuhkatiheään eikä jokunen silloin tällöin,joten mikä koirasta oikeasti on ihmiselle tullut,kulutustavarako?Syitä oli jos joitakin,kaikkea ei edes kerrottu?Tälläinen maailma pistää mietityttämään,että näinkö tässä enää uskaltaa kohta harkita kasvattavansa pentuja maailmaan,saako 2 kymmenestä pysyvän kodin?Joitakin vuosia sitten oli vaikeahko löytää aikuinen koira,nyt avaat vaan apulan ja katsot mitä rotua tai sekoitusta haluat,ei hyvää päivää,kyllä taidetaan tarvita vielä kampanjointia paljon jotta asiat muuttuu.
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Surullista. En voisi ystävästä luopua... En millään.
selitä mikään muu kuin se ettei noista koirista monikaan ole ystävän asemassa =(
JONKIN OSAN selittää varmasti sekin, että nykyisin ihmisillä vaihtuu työ ja miehet ja vaimot melkein siinä missä sukatkin... Sitten noita eläimiä ei voida/jakseta enää pitää.
En voisi minäkään omistani luopua. Kaveraita ne on ja rakkaita.
Kyllähän se joskus väsyttää lähteä 5.30 aamulenkille 20 asteen pakkasessa ja tahkota tokoa silloin kun mikään ei onnistu. Mutta pois en antaisi.
Mikään ei voita aikaista, kuulasta kevät tai syysaamua, jolloin maa tuoksuu ja on hiljaista. Kulkea vain koirien kanssa ja nauttia. Ja samoilla kevätsateen raikastamassa metsässä ja nähdä kuinka koirat nauttii. Koiranomistajan iloja parhaimmillaan.
Surullista, niin surullista, kun aikuinen koira passitetaan tutusta laumasta kiertoon. Varmasti koiran henkinen hyvinvointi kärsii ja se ei osaa juurtua mihinkään.
Toinen ääripää koostuu ihmisistä jotka pitävät koiraa välittämättä siitä tuon taivaallista. Ketjussa kaiket päivät kopinseinään kytkettynä. Lenkille ei pääse ikinä. Tiedän tälläkin kylällä parikin näitä.
Miten saisimme ihmiset heräämään?
Rapsutuksia koirillenne.
Ennenvanhaan ne koirat ammuttiin saunan takana, jollei haluttu enää pitää. Nykyään niille etsitään uusi koti. Eikö kehitys sittenkin ole menossa hyvään suuntaan?
Ehkä monissa tapauksissa lopetus parempi vaihtoehto, kuin kiertolaisena olo. Kuulostaa julmalta, mutta koira, joka vaihtaa kotia montakertaa elämässään, ei voi olla onnellinen koira.
Tiedä sitten siitä paremmasta kehityksestä. Nythän koira on helppo ottaa ja kun alkaa tympiä, tietää saavansa sen johonkin uudelleensijoitettavaksi ja näin pääsee kaikesta vastuusta. Ollaan sitten niin hyviä ihmisiä, kun ei lopetettu vaan heitettiin muuten ylilaidan.
On toki monia onnellisiakin tarinoita uuden kodin saaneista koirista. Se on hieno juttu. Mutta se ei saa olla itsetarkoitus, että koiran voi ottaa kokeeksi ja jos ei miellytä niin pois. Ja hyvässä lykyssä otetaan uusi koira kokeeksi jne.
rotukoiria. Rotukoirat ovat olleet ja ovat edelleen hintansa puolesta harkittu ostos.
apulassa ainakin ihan kaupunkilaisia rotukoiria kaupataan. Ei se aina ole seropi josta halutaan syystä tai toisesta eroon. Ja mitä tekee kasvattaja, jolle kasvatti palautuu aikuisena? Myy edelleen.
En kirjoita tätä pahalla, mutta ei se aina ole kiinni papereista tuo koiran pito.
sekarotuisia vai puhdasrotuisia. Oliko selvä ero?
Vastuuttomuus myös nykyajan ilmiö. Vastuuta ei oteta mistään.
Käväisin apulan sivuilla ja aika tasaseen annettiin tai myytiin sekä aikuisia rotukoiria, että seropeja.
Oli ajanpuutteen ,allergian, muuton yms... takia.
Eli miksi ottaa koira jos kerran aika ei riitä.
Suututtaa ihmisten tyhmyys.
vain parit oli seropeja,oli t-doggia,huskya,ranskanbulldooggia,westietä,vinttikoiria,villakoiraa ym,eli rotukoiria,monet papereilla..
huomannut ja kovasti ihmetellyt. Luopua ystävästä, en vaan tajua, ellei ole ihan pakottavat syyt. Rinnastan tämän vaihtoilmiön ja tulevan tv-ohjelman, minusta tuo ohjelma on kuva nykyisestä menosta. Tuntuu pahalta.
Kasvattajalla on varmasti paineita, pitäisi olla selvännäkijä valitessaan oikeat kodit pennuille.
Kaikki on nykyään niin kertakäyttöistä ,myös ihmissuhteissa. Itsekkyyttä kaikkialla.
ohjelma???
Etsitään ihan suomalaiskoirille uutta kotia. Jostain olin lukevinaa, et siinä oikee haastatellaa ihmistä joka koiransa on pois antamassa. Mistähänpäin maailmaa matkittu.
että etsitään sitä hyvää uutta kotia.. Parisen vuotta sitten kun olin kennelorjana niin sinne kasvattajan oven taakse oli vaan heivattu puhdas nöffinpentu.. Ovikelloa ei ollut soitettu, ihmeteltiin vaan että miksi koirat murisee ovella ja kun mentiin avaamaan niin ei näkynyt pimeässä muuta kuin auton takavalot ja pentu portailla.
En osaa arvioida pennun ikää enää, mutta varsin isokokoinen se oli jo, eikä ollut moksiskaan siitä että joutui uuteen porukkaan. Ikinä ei selvinnyt mistä kennelistä pentu oli vaikka kuinka kyseltiin ja soiteltiin jokapuolelle monena päivänä, jos se nyt suomalaisen kasvattajan olikaan.. Poliisiltakin kyseltiin, mutta ihan mysteeriksi jäi koko pennun menneisyys. Tuolla pennulla oli aikamoisesti ikäviä tapoja kerennyt tarttumaan, se mm. puri todella lujaa leikkiessään ja hyökkäili kimppuun joka suunnalta ja tarttui kiinni niin kovaa kuin sai.. yms.
Että tosiaan, vastuuttomiahan ihmiset ovat kun eivät ole välttämättä loppuun asti miettineet eläimenpitomahdollisuuksiaan.. Toisaalta, monella voi tulla sairauskin vastaan, taikka omistajan kuolema..
sairaus/kuolema olla syynä,mutta niin pienessä osassa tapauksia,sillä täytyy muistaa,että suurella osalla näistä koirista mainitaan olevan jonkinlaisia käytös-ongelmia,ts koulutusongelmia,eli eiköhän ne niitä syitä ennemminkin ole?Mutta räjähtäen kasvaa tämä:laita koira kiertoon jos et tykkää buumi,siitä ei päästä yli eikä ympäri.Ja jos koiralla on pahoja käytös-ongelmia ei sen eteenpäin laitto aina ole paras vaihtoehto,monesti uusikaan omistaja ei saa tapoja kuriin ja taas etsitään kotia,huonoa on jos vasta 5-6 koti osaa tehdä koiran kanssa mitä tarvitaan ja siihen asti se on kiertänyt mistä myös jälkensä jää.
kuulinpa tässä taannoin keskustelua opaskoirakoulun koiran omistajan (vai miksikä sitä nyt kutsutaankaan) suusta..
"Tällaisen opaskoirakoulun koiran voi ottaa ihan kokeeksi kasvamaan luokseen, sehän lähtee kumminkin vuoden sisään takaisin testeihin sinne koululle... --- ja jos se tulisi sieltä opaskoiraksi kelpaamattomana takasin, niin eihän sitä tarvi ottaa takas jos ei sitten tykännytkään siitä, opaskoirakoulu etsii niille sitten uudet kodit"
Tämä oli mitä ilmeisimmin mainostuspuhe koiraa harkitsevalle ihmiselle joka seisoi kyseisen puhujan vieressä.. Meikäläisellä loksahti melkeen leuka paikaltaan.
Tosin opaskoirakoululla on käsittääkseni jatkuvasti pulaa näistä koirien "ensikodeista", joihin ne otetaan kasvamaan ennen kuin kokeet ja koulutus voidaan aloittaa. Koira joutuu joka tapauksessa uudelle omistajalle jos se lopulta soveltuu opaskoiran tehtävään. Tuo koko toimintahan on tavallaan aika nurinkurista, koska jos kiinnyt siihen oppaanpentuun sitä on tuskallista luovuttaa eteenpäin. Tämä taas karsii koiraystävää oikeasti tahtovia... surullistahan se on.
Ei aikuisesta koirasta luopuminen aina helppoa ole. Eräs lähisukulaiseni joutui vuosia sitten luopumaan pitkäaikaisesta ystävästään, kun tuli avioero ja pitkät työpäivät, koiran eroahdistuksen takia häätöuhkauksia. Tuostakin on tosiaan vuosia aikaa, mutta sukulaisestani näkee että aihe on yhä arka, ei tykkää puhua siitä. Syitä luopumiseen voi olla monia, kaikkeahan ei voi ennustaa. Allergiakin voi iskeä aivan puun takaa, vaikkei siihenastisessa elämässä olisi ollut minkäänlaisia oireita eläinten kanssa. Vaikka näkyyhän noista ilmoitteluistakin, että allergia on helppo syy keksiä kun oikeasti ollaan vain kyllästytty eläimeen... on tullut maailmasta kylmä paikka.