ovat shetlanninlammaskoirat? olemme ottamassa kesällä koiraa ja monenlaista rotua olemme miettineet. nyt tuli mieleen tuo sheltti. onko se hyvä ensimmäiseksi koiraksi? joku sanoi että on kovin arka ja etäytyvä, joten vaikea kouluttaa ja ei sopisi ensimmäiseksi koiraksi. asumme kerrostalossa ja kotoa löytyy myös gerbiileitä, joten soveltuuko niihin? hoitamisen(harjauksen,ruokinnan,kynsienleikkuun, yms.) hoidan minä, ja olen 13 vuotias. kaikki paasaus siitä, että vastuu on aikuisilla on kuultu ja tiedetään.. eli sopiiko lapsen ensimmäiseksi omaksi koiraksi? muiden koiria olen koko ikäni hoidellut ja niiden kanssa toiminut. kiitos kaikesta positiivisista vastauksista.
millaisia koiria...
maikki__
151093
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Meillä on sheltti, enkä kyllä suosittelisi sitä ensimmäiseksi koiraksi!
Jotkut shelttit on arkoja ja pelkohaukkujia,
joten niissä tilanteissa pitäisi tietää miten tukea koiran käytöstä parempaan itseluottamukseen.
Sheltit tosiaan ovat herkkähaukkusia, ja kerrostalossa on jatkuvasti ääniä!
Sheltti todennäköisesti haukkuisi kaikille käytävän äänille!
Haukkuminen pitää osata ottaa jo pentuna pois, muuten taistelu jatkuu pitkään!
Oletko tutustunut sellaseen rotuun kuin Bichon Havannais?
Se voisi olla pehmeämpi alku koiramaailmaan :)
sitä minäkin vähän mietin. harmi.. en ole vielä tutustunut siihen rotuun. mutta niilläkin taitaa se turkki olla aika vaikea hoitoinen, ei tietoa.. :D
Sheltti on aivan loistava rotu ensimmäiseksi koiraksi. Kyllä se voi olla herkkähaukkuinen (mutta tämä piirre voi esiintyä useimmilla koirilla). Ja koska se on paimenkoira on se myös helppo kouluttaa, koska se on halukas työskentelmään ihmisen kanssa. Meillä on sheltti kerrostalossa, eikä ole ollut ongelmia. Meillä ei haukuta kotona ollenkaan eli herkkähaukkuisuutta ei meidän koirassa ole. Haukkuminen hoidetaan koirapuistossa, kun innostutaan vähän paimentamaan muita. Sheltit ovat hyviä agility ja toko koiria, mutta myös sohvaperunoita.
olen nyt kyllä täysin eri mieltä edellisen kirjoittajan kanssa. minulla on nyt ensimmäinen oma koira ja sheltti on ollut kyllä siihen oiva ja HELPPO valinta.
Varmasti saatte käydä jossain lähialueen kasvattajalla tutustumassa enemmän rotuun ja saatte sieltä faktatietoja rodusta. mutta minä nostan kyllä peukut pystyyn.
Vielä lisäisin tuosta arkuudesta mistä tuo edellinen vielä mainitsi.
Meillä ollaan koiraa sosiaalistettu heti pennusta lähtien käymällä ensin pentupiirissä ja puoli vuotiaana alotimme koirakoulun ja koirapuistossa käynnit.
Kun pentuna näyttää koiralle mahdollisimman paljon uusia ja erilaisia asioita, ei se pelkää ja arkaile niitä aikuisenakaan. Mahdollisimman paljon erilaisia vieraita vaan kylään; Lapsia ja möreä-äänisiä miehiä. Ei varmasti tule arka koira, kun saa heti pentuna positiivisia kokemuksia.
sheltti on ihan kiva rotu. Meillä on 2 kpl. Tärkeää,kun valitset pentua, ota rohkea pentu. Tarkkaile emää onko myös rohkea. Meillä ollut helpompaa ton toisen koiran kanssa ,joka oli pentuna rohkea. Sheltti tulee hyvin toimeen muitten eläinten kanssa yleensä.
Tuo olis juuri tärkeää, että pääsisi tapaamaan myös pennun "vanhempia". Isä usein on eri kasvattajalta, mutta emä on ainakin nähtävä. Tänä päivänä pentuja pääsee harvoin enää valkkaamaan itse, koska kaikki on yleensä varattu heti ja kasvattaja on valmiiksi ajatellut, mikä pentu menee kenellekin. Mutta käyt ehdottomasti katsomassa pentuja ennen luovutusta ja katselet niiden leikkiä. Näet onko pentu innokkaana mukana vaiko vetäytyy syrjään.
Suosittelen Tuire Kaimion kirjaa "pennusta kunnon koiraksi", josta saa hyviä vinkkejä pennun valinnasta, hankinnasta ja koulutuksesta.
Toivottavasti et ole vielä hylännyt tätä hienoa rotua. :)
mielessä kyllä pyörinyt tämäkin rotu. mutta kun on paimenkoira, niin paimentaako se sitten näitä samassa huushollissa asuvia gerbiileitä? :D kosk a siitä ei tulisi varmaan sitten mitään. ja samoin täällä rapussa kuuluu aika paljon välillä ääniä, niin entäs niiden suhteen? mitä muuta pitäisi ottaa huomioon tässä paimenkoiran ominaisuudessa? se ei mitenkään tule meillä "hyötyynsä" se paimentaminen, enemmänkin sitä pentuna yritetään opettaa pois..
En usko että se gerbiileistä innostuu, jos se on pennusta asti niiden kanssa ollut. Jos se on heti huomannut, ettei niissä mitään ihmeellistä ole.
Meillä paimentaminen ilmenee vaan koirapuistossa, kun muut koirat riehuu, niin meidän koira juoksee niitä ympäri ja haukkuu. Ja muutenkin kun koirapuistossa kirmailevat, niin meidän koira juoksee usein muista pari metriä sivulla. (?) Kun olin lapsi ja leikimme jotain vauhdikasta (pulkkamäkeä/juoksemista) silloinen shelttimme myös juoksi meitä ympäri ja haukkui.
Eipä se paimentaminen meillä ainakaan vielä muuten ole ilmennyt. ja tuskin ilmeneekään. Shelttipalstalla oli hyviä vinkkejä, jos sheltti on herkkähaukkuinen (näin ei siis todellakaan joka tapauksessa ole!). Laitan tähän linkin keskusteluun:
http://www.lemmikkipalstat.net/foorumit/Forum4/HTML/004616.html
Ei meillä ainakaan paimenna paitsi lokit ja naakat pihalta pois :)
Tuskin gerbiileitä rupeaa paimentamaan. Niihin kun saa tottua.. Kun muistat opettaa ettei niihin kosketa ja opetat selvän kieltosanan mitä käyttää sitten jos tulee tilanne että hieman innostuu..
Ikinä en kyllä usko että poskeensa pistäisi tai jahtaisi ympäri taloa "otsa hiessä"..
Jos et sen ikinä annan niitä jahdata niin eipä se niitä ikinä jahtaa ;)
Meidän Shelti on valitettavasti aika haukkuherkkä,ja naapureilta on tullut ihan asiallista palautetta asiasta... :D Ihan pikkuisena haukkui koko ajan,mutta nyt(9kk) on huomattavasti vähentynyt... onneksi :) Kärsivällisyyttä ja oikeita konsteja! Muuten shelti on aivan ihana rotu,minullakin ensimmäinen eikä varmasti viimeinen!Ulkoiluttaessa hieman arka mutta jos meille esim.tulee vieraita on todella sosiaalinen ja leikkisä :) Lapsia valitettavasti vierastaa,vaikka on ollut usein tekemisissä niiden kanssa! Muuten shelti on helppo kouluttaa,ja on oikein viisas koira. Suosittelen!
Minulla itselläni on Sheltti ja se on meidän ensimmäinen koira. Olen myös 13.
Minusta se sopii hyvin ensimmäiseksi koiraksi, koska se on niin pieni ja seurallinen. Olen kyllä kuullut, että sheltit ovat melko arkoja, mutta vain vieraiden ihmisten suhteen. Oman perheen kanssa se on hyvin avoin ja ainakin meidän koira rakastaa rapsuttelua. Tietenkään kaikki sheltit eivät ole samanlaisia.
Uskon, että sheltti olisi hyvä vaihtoehto.
Meillä on parivuotias shelttityttö ja se on aivan ihana koira. Hirmu helppo opettaa (Tuire Kaimion neuvoilla) ja on ilman opetustakin viisas, haluaa miellyttää. Tosi lempeäluonteinen. Arka on vieraita ihmisiä kohtaan ja erityisesti lapsia, mikä ei itse asiassa ole pelkästään huono asia. Mutta vetäytyvä...? Toimii talonvahtina, osallistuu kaikkeen, on iloinen ja seurallinen.
Meillä on myös kissoja, ei mitään ongelmia. Gerbiileistä ei neiti ollut yhtään kiinnostunut, eli ei mitään ongelmia.
Koira on mun tytön (12v) ja hoitaa itsenäisesti. Kunhan seuraan vierestä että kaikki ok. En ole vienyt yhdellekään lenkille moneen kuukauteen kun tyttö hoitaa kaiken. Kynnet leikkaan minä, tyttö ei uskalla. Soveltuu ekaksi koiraksi. Mutta suosittelen todellakin tuota Tuiren kirjaa käyttöohjeeksi ;) Turkki ei ole niin vaikea hoitaa kun mitä päältä luulisi. Kunnon harjaus kerran viikossa riittää.
Sheltti on itseni mielestä ihan ok valinta ekaksi koiraksi. Se tarvitsee pienestä pitäen rohkaisevan opastuksen jotta siitä ei tule "arkajalkaa".. Helppo se on kouluttaa koska on niin mielyttämisenhaluinen. Kovalla kädellähän ei mitään koiraa saisi kouluttaa, mutta jos shelttiin kajoaa kovalla kädellä siitä tulee varmasti arka ja muistaa tapauksen ikuisesti ja on aina varuillaan..
Itseltä löytyy 2-vuotias shelttinarttu Chili ja toinen on hakusessa ;). Chili on ollut oman pentueensa "pomo" ja sen myös huomaa luonteessa. Kannattaa siis yrittää saada se "keskimmäinen", jolle tulee sitten vähemmän arka, mutta myös vähemmän tyhmänrohkea luonne...
Itse käydään agilityssä ja tottis on suunnitelmissa.
Sheltti on siis yleisesti sanottaen kiltti, oppivainen, sopivan kokoinen ja tulee toimeen lähes kaiken ja kaikkien kanssa kunhan hyvin totuttaa. Sopeutuu hyvin uusiin eläimiin ja paikkoihin. Varautuminen kuuluu sheltin perustluonteeseen eli se ei suin päin ryntää vastaantulevan ihmisen syliin vaan odottaa ja hieman harkitsee ennen kuin lähtee tutustumaan.. Ei siis mikään huono luonteenpiirre. Pienestä pitäen kannattaa totuttaa lapsiin (kaikenkokoisiin). En tarkoita että isona sitten käy päälle jos ei ole tottunut, mutta osaa suhtautua kunnolla kun lapsi tulee vastaan. Meillä on myös toinen koira ja kissa joiden kanssa tulee mainiosti toimeen. Mitään ongelmia ei ole ollut ikinä kenenkään kanssa, ainakaan meidän puolelta :)
Tulipas paljon tekstiä :D
Vastailen mielelläni kysymyksiin jos mieleen tulee. Tunnen myös kasvattajia jos tulee tilanne että koira olisi sitten tosiaan tulossa...
täysin samaa mieltä nimettömän kanssa !
kun opetat koirallesi kaiken pentuna niin ei harmasti tule ongelmia aikuisenakaan.. sheltti on loistava valinta ekaksi koiraksi; kuuliainen, helppo opettaa ja hyvä luonteinen!
Ja kaikki sheltit eivät ole arkoja missään nimessä.. arkuus johtuu täysin omistajasta, mahdollisesta entisestä omistajasta sekä kasvattajasta, eniten kuitenkin itse omistajasta. Kun menet katsomaan pentuja niin seuraa samalla onko emä ja kasvattajan muut koirat arkoja.. ota kuitenkin huomioon että sheltin luonteeseen kuuluu pidättyväisyys vieraita kohtaan. Sheltin arkuus johtuu täysin siitä millaisissa oloissa se on pentuna ollut ja millaisiin oloihin se sieltä siirtyy, mutta jos pentu on kasvattajan luona arka, se ei tarkoita ettetkö sinä voisi uudessa kodissa, uudessa paikassa saada sitä sosiaalisoitumaan!!!
Jos olet kovin nuori, niin haluaahan muu perheesi myös koiraa, kasvattajat eivät yleensä myy koiraa lapselle tai muutenkaan perheeseen johon koira ei ole kaikkien ihmisten osalta tervetullut.
Onnea sinulle pennun hankintaan (oli se sitten sheltti tai ei) ja onnittelut loistavasta rotuvalinnasta (jos nyt pysyt shelteissä).
ja vielä siitä että kuten moni on sanonut, sheltti tuskin haluaa paimentaa gerbiilejäsi, kunhan annat sen tutustua niihin!
Kun sitten pennun tulo taloon on lähellä niin kannattaa todellakin lukea Tuire Kammion kirja ja lueta se myös muulla perheelläsi!
Sheltti on kyllä arka, mutta se oppii nopeasti ja on kiltti. jos sheltti oppii tunteman ne gerbiilit, niin ei se pelkää niitä. Turkin hoito ei ole vaativaa, eikä ruokinta. olen itsekkin 13v ja minulla on oma sheltti ja pidän siitä kovin... toivoisin että hankkisit sellaisen sheltin siitä on viellä iloa.... tämä sheltti on eka koirani.. hyvää kesää