Nyt siirrämme askartelumme seuraavalle tasolle eli biologis-ekologiselle. Monissa perheissähän tenavat ruinaavat lemmikkiä. Kissat ja koirat, etenkin rotusellaiset tuppaavat olemaan perin kalliita, joten asuntovelkaisella alemman keskiluokan perheellä tällaiseen ylellisyyteen harvemmin on varaa.
Hätäpä ei ole tämän näköinen. Askartelemme tänään kissan (felix domesticus). Tunnettuahan on kaatopaikkojen olevan rottien (rattus rattus) suosiossa. Mene lähimmälle kaatopaikalle ja pyydystä suurempaa kokoluokkaa oleva yksilö esim. vanhaan katiskaan.
Vie veijari vaikkapa autotalliisi, anna råtalle mumman vanhentunutta unilääkettä ja aloita rottiksen modifiointi kissaksi. Aloita liimaamalla otuksen jokseenkin rumaan, suomuiseen häntään pörhö päällinen, vaikkapa äireen vanhasta minkkistoolasta. Kissankorvat saamme paapan vanhasta huopahatusta. Viimeistele "kissasi" mamman hiusvärillä, sillä hennalla. Voit käyttää mielikuvitustasi, mutta muista, ettei rottaveikolle saa aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä.
Pikkuväki ilostuu uudesta lemmikistään ikihyviksi (on ehkä syytä muistaa tarkistaa ovatko perheen jäykkäkouristusrokotukset voimassa). Rotta viihtyy "kissana", kun se älykkäänä eläimenä huomaa itsellään olevan lokoisat oltavat. Lopulta kiintymys kasvaa syväksi ja ajattele miten vähän biologista jätettä perheessä kertyy! Tämä lemmikki on lähes kaikkiruokainen.
Ei haittaa, vaikka lapset vanhemmiten huomaavat asian oikean tolan. Murkkuikäisenä riittää pullistelemista erikoisesta lemmikistä. Ajatellaanpa kissarotan ansioita talonvahtina. Tuskinpa tuollainen pulskistunut 20-kiloinen kissarotta on helppo vastus huumeveikkomurtomiehelle!
Ihania yhteisiä hetkiä uuden lemmikin kanssa. Hmm, käytännön vinkki: Ehkä kannattaa ottaa poikarotta jalostettavaksi kissaksi, tyttörotat on kovia lisääntymään ja poikasia voi olla hankala sijoittaa..
Hätäpä ei ole tämän näköinen. Askartelemme tänään kissan (felix domesticus). Tunnettuahan on kaatopaikkojen olevan rottien (rattus rattus) suosiossa. Mene lähimmälle kaatopaikalle ja pyydystä suurempaa kokoluokkaa oleva yksilö esim. vanhaan katiskaan.
Vie veijari vaikkapa autotalliisi, anna råtalle mumman vanhentunutta unilääkettä ja aloita rottiksen modifiointi kissaksi. Aloita liimaamalla otuksen jokseenkin rumaan, suomuiseen häntään pörhö päällinen, vaikkapa äireen vanhasta minkkistoolasta. Kissankorvat saamme paapan vanhasta huopahatusta. Viimeistele "kissasi" mamman hiusvärillä, sillä hennalla. Voit käyttää mielikuvitustasi, mutta muista, ettei rottaveikolle saa aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä.
Pikkuväki ilostuu uudesta lemmikistään ikihyviksi (on ehkä syytä muistaa tarkistaa ovatko perheen jäykkäkouristusrokotukset voimassa). Rotta viihtyy "kissana", kun se älykkäänä eläimenä huomaa itsellään olevan lokoisat oltavat. Lopulta kiintymys kasvaa syväksi ja ajattele miten vähän biologista jätettä perheessä kertyy! Tämä lemmikki on lähes kaikkiruokainen.
Ei haittaa, vaikka lapset vanhemmiten huomaavat asian oikean tolan. Murkkuikäisenä riittää pullistelemista erikoisesta lemmikistä. Ajatellaanpa kissarotan ansioita talonvahtina. Tuskinpa tuollainen pulskistunut 20-kiloinen kissarotta on helppo vastus huumeveikkomurtomiehelle!
Ihania yhteisiä hetkiä uuden lemmikin kanssa. Hmm, käytännön vinkki: Ehkä kannattaa ottaa poikarotta jalostettavaksi kissaksi, tyttörotat on kovia lisääntymään ja poikasia voi olla hankala sijoittaa..
Vastaukset 25
Vanhimmat
Meidän perheessä oli aikoinaan albiino rotta. Nimeltään Rätti. Nimi juontuu kahdesta kielestä.
Huusin kuin hirvi. Se oli aina pois häkistään.
Mitkään solmut eivät sitä pitäneet! Ääärettömän viisas eläin. Me kuolemme sukupuuttoon ennemmin kuin tämä yksilö.
Rotat on oikeasti viksuja. Mustarotat kulkee mukana olkapäällä, tahtoo sellaise (eikös ne aikoinaan levittäneet ruttoa Euroopassa). Kerran Helsinginkadulla yöllä katsoin kun taksi jarrutti, ettei olisi ajanut, niin luulin, lihavan kissan päälle. Se oli he-le-va-tan iso rotta! Otin muuten jalat alle. Se meni tosi pienestä reiästä kiviportaikossa maan alle. Niinhän väitetään, että ydinsodasta selviää parhaiten rotta ja torakka.
Hippokrateen valakin alunperin lausuttiin silloin, kun toivo vielä oli toivoa, Tänä päivänä käydään oikeutta siitä, että ihmisillä olisi oikeus kuulua luontoon. Rotat pärjää aina. Miten käy meidän jos sähköt katkeaa
Sanosin tohon et huonosti käy.
Ei muuta kuin askartelemaan velkaiseen autotalliin :)...
Voihan siitä muotoilla ikävän näköisen "vahtikoiran". Postinkantaja voisi hämmästellä kummallisen näköisiä purema jälkiä...
Tai vääntää pajusta kivan häkin ja käy nyppimässä naapurin kukosta värikkäitä höyheniä ja liimaa rottaan niitä sillai kivasti sommitellen. Siellähän rotta kivasti vikisee kuin peipponen konsanaan.
Kiitos vinkeistä vielä kerran :)..
Hyviä ideoita nuokin. Täytyy muistaa päästää "peippo" aina jaloittelemaan, ettei sille tule ahtaan paikan kammoa. Se on vähän siitä kiinni, mihin muksut on tykästyny, askarteleeko kissan, koiran, kanin, linnun...onkohan lapset usein rotalle allergisia? No, teettää arvauskeskuksessa testit.
Ihan oikeasti. Olet tosi hyvä tyyppi. On ollut vähän ankeeta tänään, mutta toi sun juttus sai mut nauramaan, suorastaan höhöttämään täällä yksikseni, kun olen iltaa viettänyt itseni seurassa.
Sait ainakin yhden ihmisen hyvälle tuulelle ja se on paljon se...
Joo, hyvä kun joku tykkää näistä minunkin horinoista. Tulee välillä semmonen olo, että ihan pelleksi on tullut täällä palstalla heittäydyttyä.
Suosittelen siirtymistä pakinoitsijaksi vaikkapa
maakuntalehteen.
Kato kun mulla menee vakta ja viktio ai-na sekaisin. Ne ammattilaiset osaa erottaa mikä on totta ja mikä ei. Mut kiitti, neuvottelen tohtoorin kanssa lääkityksestäni, jonakin päivänä, jonakin päivänä...
Hilimalla ja sinulla on varmaan oma askertelulehti tai kenties jopa askartelupaja, jonne voimme sitten kaikki tulla villeimpiä haaveitamme toteuttamaan.
Mulle on sit varattu Tenanurkkaus, jossa toivon saavani pitää näyttelyn ;)
...mitähän kaikkea hauskaa ja hyödyllistä Tenasta saakaan aikaan?? Hajunsyöjät hikivarpaan lenkkareihin nyt ainakin?
niistä on jo täällä askarreltu. Ensin ne värjätään ja koristellaan, sitten niistä tehdään - ihan vaan muutaman mainitakseni - vaikka silmälasikotelo tai kännykkä/rahapussi kaulaan, kesähattu jne ;D
Saat oman palstan lehteen ja nykyiselläänkin askartelutilaa löytyy, jos olet kiinnostunut. Oliskohan kellään lääkäri- tai hoitajataustaa, niin saataisiin lehteen oma ensiapunurkka askartelijatuhertelijoille.
alankin sitten jo kirjoitella juttuja pöytälaatikkoon lehden ekaa numeroa oottelemaan.
Pienen näyttelynkin vois pystyttää, jos vaikka palstalaisia sais houkuteltua kesälomaretkelle pajalle.
Onhan täällä ainakin hoitajattaria ja tuhertelijoita
varsinkin :D
Voisitko kysyä tenan valmistajalta vähän ennakkoa sponsorirahoista sitä lehtee varten. Se kun on sun nimikkopalsta se tenaniksipalsta.
Päästäisiin sitten pitämään suunnittelukokousta virvokkeiden kera. Ideoita on lehteä varten, mutta ne pitäisi etanolin avulla saada houkuteltua päästä ulos.
ja heti sieltä utelivat josko olen Tenan suurkuluttaja? Kerroin, että en nyt varsinaisesti ihan perinteisellä tavalla... toisinaan joudun kyllä turvautumaan TenaLeitiin, kun päätteellä istun ja iso nauru pyskätää... silloin vähän tirskahtaa :)
Kyselivät jos voisin sitten mannekiiniksi heille alkaa? Enpä tiiä...? Meen huomenna TenaToimikunnan kanssa kokkoukseen ja lupasi kertoa ideasta tarkemmin.
Teidän päätoimittajien Hiliman ja sinun pitäs nyt selvittää, jotta mitä muita nimikkopalstan pitäjiä saatas askartelulehteen kirjoittelemaan??
Hieno homma! Ei kun hommiin sitten. Hilima se niin kuin pomo on, minä olen aputoimittaja. En tiedä, onko Sinusta Tenamannekiiniksi, sentään tyylikäs, nuorekas nainen olet. Keksitään siihen joku 80 -palstalta.
hankalat neuvottelut oli.. kalkkiksia koko Tena-toimikunnan porukka!
Pitivät askarteluideaa tuotteen alkuperäisen idean pilkkaamisena.
Noh, sain heidät ymmärtämään, että näin nuorempikin sukupolvi voisi
ottaa Tenat käyttöön ja myönsivät joidenkin askartelujeni kauneuden, mutta
pitäisi olla vielä enemmän näyttöä!
Ja siitä askartelulehdestäkin halusivat jotain kättä pidempää…perskule…
meinasin pyytää katsomaan mitä kaikkea ”palstaltamme” aiheesta löytyy, mutta en
sitten tiennyt halutaanko me niitä kalkkiksia tänne arvostelmaan?
Vaikea juttu, voisitteko Hiliman kanssa pohtia asiaa?
Niin ja sitten pitäisi vielä löytää se mannekiini, sen he vaativat. Höh!
Meinasin pyllistää koko poppoolle :)
Eihän se Tenajengi tietysti oikein dynaamista ole. Pitänee laittaa Hilima asialle, hän on hyvä noissa hommissa. No, parhaasi yritit, ei voi mitään. Ei luovuta lehdestä kuitenkaan.
supliikkitaidoilla uskon miekii, että homma olis vielä hoidettavissa! Hilimaaaa, meetkö käymään??
Elä minun jutuista huolestu. En ole lähelläkään ammattilaisia. Luen vaan paljon ja sen myötä omaksun tietoa. Elämä vie joskus jokaista nurinpäin ja jokainen käyttäytyy sen mukaan. Huumoria ei voi omaksua jos sitä ei ymmärrä?
Enhää mie Siu jutuist huolissain ookkaa. Kuulehaa Sie kirjoittajavänskä, mis Sie tarvit oikee söhelöö nakkisormee, täs Siull on sellane.
Neljä suloista rottatyttöä tällä hetkellä. Rottia ollut lemmikkinä jo kymmenen vuotta.
Ne ovat muuten hyvin älykkäitä eläimiä ja tulevat ihmisten kanssa erinomaisesti toimeen. Muistuttavat paljon koiraa luonteeltaan ja käyttäytymiseltään.
Siis rotat on minustakin symppiksiä. Tommonen luonnosta napattu råtta olisi haasteellinen, onnistuisikohan kesytys?