Polkua ei kasteltu kyynelin,
ei sydäntä sanoilla saarrettu,
ihmistä ihmisenä lannistettu.
Vääriä hetkiä, vääriä sanoja
tiellemme ajautui,
joudumme virtaan voimakkaaseen,
tiemme toisistamme hiljaa
pois ajautui.
Nyt polkua yhdessä tallattua,
erillään kuljetaan.
Niin monta muistoa niihin
painettua -
sydämiimme tuo meille
muistuttamaan.
Hymyä herkkää, naurua helisevää,
suukkoja ja suudelmia
meitä joskus niin huumaavia.
Ukkosilma nyt jyrisevä,
vie mennessään,
salamoita iskeviä kaiken
tuhoavia.
ei sydäntä sanoilla saarrettu,
ihmistä ihmisenä lannistettu.
Vääriä hetkiä, vääriä sanoja
tiellemme ajautui,
joudumme virtaan voimakkaaseen,
tiemme toisistamme hiljaa
pois ajautui.
Nyt polkua yhdessä tallattua,
erillään kuljetaan.
Niin monta muistoa niihin
painettua -
sydämiimme tuo meille
muistuttamaan.
Hymyä herkkää, naurua helisevää,
suukkoja ja suudelmia
meitä joskus niin huumaavia.
Ukkosilma nyt jyrisevä,
vie mennessään,
salamoita iskeviä kaiken
tuhoavia.
Vastaukset 4
Vanhimmat
ihan itte.
mutta et ole oikea henkilö, en ole tuhonnut
mitään.
Polkuja, virtaa ja muistoja kauniita. Nyt ukkosta, erillisyyttä.... Pidin!
mutta jos ajattelet,
niinhän se on; polkuja virtaa ...
elomme tää.
Kiitos sinulle =)