Porvoon kirkon palo panee nyt suomalaisen kaupunkiyhteisön näytön paikan eteen. Tyrvään kirkko paloi taannoin kaksi kertaa ja rakennettiin talkootyönä uudestaan. Tuhopoltto kääntyi siunaukseksi luomalla yhteishenkeä. Mauri Kunnaskin julkaisi kuvakirjan jota myytiin ympäri maata kustannusten peittämiseksi.
Kysymys on, löytyykö kaupungista samanlaista yhteishenkeä - edes Porvoosta? Millainen on kirkon ja ihmisten suhde tänä päivänä? Lähentääkö tällainen katastrofi myös kaupunkilaisia toisiinsa ja kirkkoonsa, vai onko kuilu jo liian syvä? Palaako elämä vanhoihin uomiinsa heti kriisivaiheen jälkeen, vai opimmeko tästä jotain?
Meidän on kirkossa myös uskallettava kysyä, miksi ihmisillä on tarve polttaa kirkkoja. Tuomion vaatiminen polttajille on sinänsä tärkeää, mutta ei ratkaise taustalla olevia ongelmia. Onko kirkko jollekin uhka? Onko joku niin pettynyt kirkkoon että haluaa polttaa sen? Miten kirkko voisi kohdata näitä ihmisiä?
Kun syylliset löydetään, pitäisi viranomaisten mielestäni saattaa heidät kasvotusten sen kirkon edustajien kanssa, johon heidän tekonsa on kohdistunut. Ehkä syntyisi jopa koko yhteiskuntaa rakentava dialogi, ken tietää?
Kysymys on, löytyykö kaupungista samanlaista yhteishenkeä - edes Porvoosta? Millainen on kirkon ja ihmisten suhde tänä päivänä? Lähentääkö tällainen katastrofi myös kaupunkilaisia toisiinsa ja kirkkoonsa, vai onko kuilu jo liian syvä? Palaako elämä vanhoihin uomiinsa heti kriisivaiheen jälkeen, vai opimmeko tästä jotain?
Meidän on kirkossa myös uskallettava kysyä, miksi ihmisillä on tarve polttaa kirkkoja. Tuomion vaatiminen polttajille on sinänsä tärkeää, mutta ei ratkaise taustalla olevia ongelmia. Onko kirkko jollekin uhka? Onko joku niin pettynyt kirkkoon että haluaa polttaa sen? Miten kirkko voisi kohdata näitä ihmisiä?
Kun syylliset löydetään, pitäisi viranomaisten mielestäni saattaa heidät kasvotusten sen kirkon edustajien kanssa, johon heidän tekonsa on kohdistunut. Ehkä syntyisi jopa koko yhteiskuntaa rakentava dialogi, ken tietää?
Vastaukset 4
Vanhimmat
En ymmärrä uskovaisten mieltymystä maallisen rakennuksen perään. Vahinko on tosiseikka, kirstussa on seurakunnilla varallisuutta korjata ja rakentaa uutta tilalle, mutta kirstut pysyy visusti kiinni.
Kirkon keinottelu pörssiosakkeilla on sokaissut monet virka-uskovaiset.
Temppeleitä rakennetaan ja surkutellaan niiden kohtaloa. Seurakunnat voisivat hyvin toimia heikkojen ja vähäosasten hyväksi ilman koreita rakennuksia.
Ja ei sitten mitään utta pärekorikattoa vaarantamaan koko kaupungin paloturvallisuutta, peltiä sen olla pitää.
Tuo myytti kirkon suuresta rahakirstusta taitaa olla yhtä vanha kuin porvoon kirkon vanhimmat osat - ja yhtä lujaa tekoa. Tosiasia on että seurakuntien budjetti on noii 1 prosentti kuntien budjetista ja kirkolla rakennuksena on usein esim porvoon tapauksessa enemmän merkitystä kunnalle kuin seurakunnalle. silti se ei näy varjojen kohdistamisessa....
Kirkolla on metsää ja maaomaisuutta, osa varmaan perua keskiajalta.
Kirkon tärkeää tehtävää en kiistä, mutta prameat kulissit ovat herran temppelit.
Jopa Pelastusarmeja tekee enemmän vähosasten hyväksi.
En itse ole edes eteläsuomalainen, mutta kannustan porvoolaisia joukolla mukaan saattamaan kirkkonsa entistä ehompaan kuntoon.
Keräämään kolehtia, tekemään talkootyötä. Kansalaiset, yhteisöt, yritykset, kaupunki.
Kaikki joukolla mukaan!