Valto Saralla on runokokoelma nimeltä "Hilpatapaa!". Eräässä hänen runossaan on lause:
"...ja soitteli joskus rapuiltaan
kylän arkeen hilpeän hilpatapaan."
Eli ilmeisesti "hilpatapaa" on jonkinmoinen laulu. Onko kellään tarkemmin tietoa, mitä tuo Karjalan murteen sana tarkoittaa?
"...ja soitteli joskus rapuiltaan
kylän arkeen hilpeän hilpatapaan."
Eli ilmeisesti "hilpatapaa" on jonkinmoinen laulu. Onko kellään tarkemmin tietoa, mitä tuo Karjalan murteen sana tarkoittaa?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Luulen, että tuo Hilipataan soittelu tarkoittaa sitä, että joku soitteli esim. hanurilla: "hilipata, hilipata, hilipata, hilipata, illasta aamuhun tanssittiin, hilipata, hilipata, hilipata, hilipata, Hurmalan häitä kun tanssittiin...", joka on ote "Hurmalan häät" -nimisestä jenkasta.
Sana voi tosiaan juontaa juurensa juuri tuosta. Ihmettelin hieman sanan outoa muotoa, mutta se ehkä johtuikin siitä, että rytmitin sanan mielessäni väärin eli
"hilpa-tapaa".
Oikea rytmitys lienee "hilpata-paa" tai "hil-pata-paa", mikä sanonta mukailee luultavammin juuri hanurilla soitettavaa rytmiä.
Niin kuin yllä mainitiin, niin haitarin ääntä siinä kuvaillaan, joskus muidenkin soittimien.
Itseäni on naurattanut joskus "halitulijalla", "haitantaitta" ja aijaiaijai".
Juhannuspolkka Paksulassa: "Halitulijallaa, tämä poika rallaa/rämäkällä polokan tahilla/juhannusyönä se tanssi oli työnä/ja pelimanni istui rahilla.
Viululla veteli se haitantaittaa, hilipalipippaa ja aijaaaijaa/jousi se liikkui, sousi ja kiikkui/jalkakin tahtia jyskytti".
Mistähän nykyään löytäsi vastaavia sananikkareita?
Mainio kappale, nuhraantuneet nuotit -40-luvulta jäi joskus käteen jonkun bändin omaisuudenjaossa. Kiva soitaa kitarallakin ihan sorminäppäryyden vuoksi. Nuottien mukaan asialla on ollut maailman tuotteliain saveltäjä, "Trad."
Tietäisikö kukaan alkuperäistä levytystä? Hootenanny Trio levytti sen kyllä -60-luvulla.
Halitulijallaa, tämä poika rallaa
rämäkällä polokan tahilla.
Juhannusyönä se tanssi oli työnä
ja pelimanni istui rahilla.
Viululla veteli se haitantaijaa,
huilialuilia ja aijaaaijaa.
Jousi se liikkui, sousi ja kiikkui,
jalkakin tahtia jyskytti.
Repäsevä rytke ja tanssin jytke
oli siellä Paksulan pirtissä.
Kissakin säikkyi, pankolla väikkyi,
ja ihmetteli hampaat irvissä.
Kun pelimanni veti sitä haitantaijaa ...
Maikki ja Kusti ne vimmatusti
hakkasi lapikasta lattiaan.
Suutarin Mari sano, siinä on pari
jolla polvissa ei ole pattia.
Ja viulu se vinkui haitantaijaa ...
Nurkassa muori perunoita kuori
ja veisasi helvetin vaivasta.
Vaari se hihkas, pulloa sihtas
ja sanoi se jo näkevänsä taivasta.
Ja viulu se vinkui haitantaijaa ...
Kiihtyi se kutke, hulina ja hutke,
kissakin pyörtyi jo pankolla.
Pelimanni naukkas, pullosta haukkas
ja sanoi että tuokaapa sankolla.
Sitten se veti heti haitantaijaa ...
Aamulla varhain sää oli parhain
ja pelimanni pellossa pötkötti.
Silmiä hieroi ja katseli kieroon,
kun iso sika vieressä rötkötti.
Ja pelimanni voivottii aijaaaijaa,
eipä nyt kuulu haitantaijaa.
Lysti on loppu ja tyhjä on pottu,
päässäkin kohmelo jyskyttää.
...verbaaliakrobatiaa.Nykysanoittajat eivät enää kykene samanmoiseen lyriikkaan.
”Toiset on lystit nyt porukalla,
muorillekin maistuu sahti.
Nurkasta kuuluu jallati jallaa,
halit tuli että poksahti.
Hiilpata hiilpata hiilpata hippaa
vaari se kutsuu huippukokkia,
Hans Vili Vili Hans Välimäki
äkkiä tänne että sais nokkia.
Mirri se vonkuu ja marmattaa
Paksulan pirtissä huulet törröllään.
Raavaat jätkät pankolla makoilee
yöt ja päivät tukka pörröllään.
Ja nurkasta kuuluu jallati jallaa,
halit tuli että poksahti.”
Enpä huomannut, että kun kehuttiin kovasti lyriikkaa, niin kukaan olisi maininnut, kuka kirjoitti. Hän oli
Tatu Pekkarinen.
http://www.tunturisusi.com/juhannus/juhannussanasto.html