Kuka hoitaa uusperheen lapsia???
En tiedä onko päässäni kireä vanne vai oikein tiukka pipo vai mistä oikein on kysymys?
Olen aviossa ja perheeseemme kuuluu minun poikani joka asuu kanssamme sekä aviomieheni kaksi lasta, jotka ovat luonamme joka toinen viikonloppu sekä joka viikko tiistaisin toinen lapsista.
Mieheni työ on sellainen että aina silloin tällöin hän joutuu olemaan esim. lauantaina klo 8-22.30 poissa ja välillä koko viikonlopun
.
Tällöin minä olen hoitanut näitä aviomieheni lapsia, mutta onko asia tosiaan niin että on näiden lasten etujen mukaista että minä olen lasten kanssa.
Olen ymmärtänyt että on olemassa laki joka on näin. Erolapsilla on oikeus tavata toista vanhempaansa joka toinen viikonloppu,,,,
eikä
niin, että toisella vanhemmalla (tässä tapauksessa lapsien äidillä) on vapaa viikonloppu.
En tiedä onko päässäni kireä vanne vai oikein tiukka pipo vai mistä oikein on kysymys?
Olen aviossa ja perheeseemme kuuluu minun poikani joka asuu kanssamme sekä aviomieheni kaksi lasta, jotka ovat luonamme joka toinen viikonloppu sekä joka viikko tiistaisin toinen lapsista.
Mieheni työ on sellainen että aina silloin tällöin hän joutuu olemaan esim. lauantaina klo 8-22.30 poissa ja välillä koko viikonlopun
.
Tällöin minä olen hoitanut näitä aviomieheni lapsia, mutta onko asia tosiaan niin että on näiden lasten etujen mukaista että minä olen lasten kanssa.
Olen ymmärtänyt että on olemassa laki joka on näin. Erolapsilla on oikeus tavata toista vanhempaansa joka toinen viikonloppu,,,,
eikä
niin, että toisella vanhemmalla (tässä tapauksessa lapsien äidillä) on vapaa viikonloppu.
Vastaukset 120
Vanhimmat
... mutta tietenkin lapset tulevat ensisijaisesti tapaamaan omaa vanhempaansa, häneen heillä on oikeus sen näkemisen suhteen. Laki ei määrää että etävanhemman on pakko nähdä sovitusti lapsiaan, mutta laki määrää ettei lähivanhempi saa estää lapsia näkemästä etäänsä.
Minusta on aivan naurettavaa, että poikkeuksellisia hetkiä lukuunottamatta etävanhemman uusikko PELKÄSTÄÄN hoitaisi toisen lapset. Eivät ne lapset uusikkoa tule tapaamaan vaan omaa vanhempaansa. HALOO kaikki etät jotka sitä eivät tajua...
Eli pipo varmaan kiristää jonkin verran mutta ilmeisesti en huutele kuitenkaan turhaan.
Tähän edelliseen voisin tietenkin lisätä, että minä hoidan tällä hetkellä aviomieheni exän kanssa kaikki sopimukset,,,kuka hakee ja koska ym koska he eivät pysty keskustelemaan ollenkaan.
Itse olen todellakin joutunut puremaan hammasta yhden jos toisenkin kerran koska suhteemme alussa tämä aviomieheni exä haukkui minut huoraksi ym. kaikeksi mahdolliseksi sekä sukulaisille että tuttaville. Vaikka ei ollut minua koskaan tavannut saatika että hänellä olisi ollut mitään tietoa minusta ihmisenä.
Nyt sitten toimin sanansaattajana heidän välillään ja pelkään koko ajan että teen tai sanon jotain väärää ja kaikki kaatuu lopulta minun päälleni.
Syytätkö sinä lapsen äitiä siitä, että miehesi ei ole lasten kanssa silloin kun lapset ovat teillä?
Mikäli miehesi ja lasten äiti ovat kirjoittaneet sopimuksen jossa sanotaan, että lapset ovat joka toisen viikonlopun isänsä luona, niin silloin he ovat. Miehesi TULEE järjestää asiansa niin, että on lapsille aikaa, sillä lapsilla on OIKEUS olla isänsä kanssa. Sopimusta EI ole varmaankaan tehty siksi, että äiti saisi "vapaa viikonlopun", vaan juuri siksi, että he SAISIVAT olla isänsä kanssa!
Toi sun viimeinen lause kuulosti aika naivilta ja lapselliselta!
ehkä,,,,mutta kun tälle mieheni exälle ei sovi, että esim. sellaisena viikonloppuna kun isä ei voi olla lastensa kanssa lapset eivät tulisi meille vaan tulisivat vaikka kahtena seuraavana viikonloppuna kun isä voi lastensa kanssa olla.
Syy miksi mieheni exä ei suostu tähän on se, että aviomieheni exän viikonloppurytmi menee sekaisin.....on näet aina vapaana ystävänsä joka on myös yh-äiti vapaana ja pääsevät baariin aina silloin.
Eli lasten edusta ei ole kysymys vaan exän,,,,
eli en sitten tiedä olenko naiivi vai lapsellinen???
Kun kerta lapset on tehnyt täytyy tehdä valintoja, myös työn suhteen. Miehesi exän pitää esimerkiksi valita työnsä sillä tavalla, että lastenhoito järjestyy keskimäärin 25pv/kk, sun miehesi pitäisi pystyä siihen vain noin 5pv/kk, nämä ovat selkeitä arvovalintoja, jos ei halua käyttää uutta puoliskoa lastenhoitajana.
Yh-tkin saa käydä baareissa, silloin kun on etä-viikonloppu. Eivät ole lusimassa uudessa suhteessa eivätkä ole sitoutuneet hoitamaan uuden kumppaninsa lapsia - arvovalinta sekin ja elämä on kivaa ja yksinkertaista. Jos itse pitää elämnsä selkenä ja simppelinä täytyykö vielä eronkin jälkeen kärsiä exän parisuhdekuvioista.
Exä ei käy kaksi kertaa kuukaudessa baarissa vaan
ensinnäkin neljänä (joka toinen viikonloppu) aina silloin kun toinen lapsista on meillä.
Yhden lapsen kun saa niin helposti hoitoon..
Lapset kun on niin tottelemattomia ettei KUKAAN ota niitä hoitoonsa yhdessä ei edes isovanhemmat, mutta minun uusioperheen äitinä pitää vai????
ja näin.tarpeeksi kun ihmisten puheet osuivat niin paljastuikin todelliset ajatukset.lapset ovatkin huonotapaisia ym.äiti on huonoäiti kun viihteelle vaihtaa välillä.yksinhuoltajuus on rankkaa kai silloin voi irrotella jos lapset on hoidossa.
on todellakin miehesi velvollisuus järjestää asiatniin että se todellakin on joka toinen viikonloppu.miksi äidin pitäisi uhrata ainoat vapaa hetkensä sen takia kun äitipuolen päätäkiristää.heh...onnea vaan teidän uusioperheelle.taidatte olla juuri niitä keiden takia luullaan ettei uusioperheet voi onnistua.sääliksi teitä käy pitemmällä tähtäimellä.kerro tunteesiu miehellesi ajoissa ettei purkaudu väärällälailla.
ei taida olla kovin korkea, kun et löydä näppäimistöstäsi isoja kirjaimia ja pilkkuja ym.
Eli tiedätkö mistä puhut.... heh
Kuinka sä tiedät niin tarkasti exän baari-illat? haluaisit varmaan itsekkin, älä hoida niitä lapsia, voisit ihan hyvin laittaa miehesi ottamaan vastuu lapsista edes sillon tällöin, kuitenkin paljon vähemmän kuin exä ja baari-iltojahan ei koneella lasketa.
edellinenkin. Miten ihmeessä tiedät noinkin hyvin miehesi exän menemiset ja baarissa käymiset. Silloin kun lapset ovat teillä, miehesi järkkäilee teidän perhe-elämänne kuviot ja exä saa tehdä silloin mitä haluaa. Eikö? Yleensä puhutaan katkerista existä, mutta tässä tapauksessa taitaakin äänessä olla katkera nyxä. Puhu sen miehesi kanssa asiasta, vaihtakoot hommia niin, ettei tarvitse viikonloppuisin lapsia hoidella. ja meneekö sinulla elämänkirjat sekaisin jos silloin tällöin joudut miehesi lapsien kanssa päivän olemaan. Miehesi sentään asuu sinun lapsesi kanssa 24h/vrk.
oletkohan edes aikuinen.meillä kikilla äideillä olimme sitten yksin tai kaksin kun ei ole aikaa sellaisiakin laittaa.onnea silti tilanteesi ratkomiseen.toivotan ettei miehesi sinusta yksinhuoltajaa tee.et taitaisi pärjätä...
Kyllä tuo nyt aika naivia on. Mikäli miehellesi ei sovi tämä nykyinen järjestely, niin eiköhän kannattisi mennä sossuun ja allekirjoittaa uusi sopimus.
Sopimus on JUURI sitä varten, että etukäteen tiedetään, että milloin lapset ovat missäkin. ISÄN tulee hoitaa työnsä sen mukaan että on joka toinen viikonloppu aikaa lapsilleen eikä niin, että äiti tuo lapset vain silloin kun isälle työnpuolesta sopii. Ei se niin mene, eikä se ole äidin puolelta itsekkyyttä. Ja se, miten tämä äiti vapaaaikansa kuluttaa ei kuulu sinulle eikä kenellekään muullekaan. Ja äidillä on myös oikeus vapaa aikaansa siinä missä isälläkin. "ex:n viikonloppurytmi menee sekaisin".. voihan näin olla, sillä sopimus on juuri sitä varten että MOLEMMAT (äiti ja isä) voivat suunnitellaa elämäänsä siihen malliin, että tietävät milloin lapset ovat kummallakin.
Teksistäsi sai sen kuvan, että äidin pitäisi elää lasten isän töiden mukaan. EI SE NIIN MENE! ja miksi pitäisi mennä? Isälläkö on pelkästään oikeus päättää, että milloin lapset tulevat?
Se on sinun ja miehesi ongelma. Ei miehesi ex:n. Se, että käykö tämä ex paarissa vai ei, ei kuulu sinulle. Yritä nyt ymmärtää tämä asia! Kylläpäs sinä mollaat tätä ex:ää. Mikset miestäsi? Eikö tässä tilanteessa muka ole vikaa hänessä?
kyllä. Isällä on oieus päättää tapaao hän lapsia vai ei.
nyt ymmärsit asian hieman väärin. Kyllä, isällä on oikeus päättää tapaaka hän lasta vai ei. Mutta tuo ei liittynyt tähän tapaukseen mitenkään. On nimittäin hiukan eri asia kuin se, että eletäänkö isän tapaamishalujen mukaan.
Miehelläni on käräjäoikeuden päätös siitä, että lapsella on oikeus tavata isäänsä isän työvuorojen mukaan, ei siis joka toinen viikonloppu (kuten äiti vaati).
Käräjätuomari ymmärsi hyvin, että lapsi tapaa isäänsä ja että isä on viikonloppuja töissä, eikä voi ottaa lasta äidin vaatimusten mukaisesti. Äiti toki vieläkin ajoittain kiukuttelee tästä.
..lohdutan sinua. Meillä on ihan vallitseva tilanne. Poikkeus kuitenkin on se, että mieheni joutuu välillä olemaan työnsä vuoksi parikin viikkoa kerralla ulkomailla ja eikä siinä todellakaan kysytä, että lähdetkö, vaan se on mentävä. Näinä kertoina olemme yrittäneet sovitella mieheni ex-vaimon kanssa, että lapset eivät tuolloin tulisi "meille", isällensä, kun isä ei ole paikalla, vaan tulisivat sitten peräkkäsinä viikonloppuina. Tämä ei ole käynnyt ex-vaimolle, kun kuulemma hänen viikonloppu rytmi menee ihan sekaisin ja meidän tulee joustaa, eikä hänen. Eli lapset tulevat meille, vaikkei heidän isä olekkaan kotona. Keljuilua sitten mieheni (sekä minä) saa kuulla, kuinka huono isä hän on ja miten ei vietä aikaa lapsien kanssa jne..
Tätä asiaa ollaan yritetty sovitella sosiaalityöntekijöiden kassa, mutta turhaan.
Tsemppiä sinulle, kyllä se ex-vaimo nämä asiat edestään vielä löytää.
P.S. Meidät ns. äitipuolet sitten teilataan huonoiksi ihmisiksi, miehen nielijöiksi jne. kun sitten kehtaamme puuttua näihiin epäkohtiin. Tiedoksi jo lukioille, että minäkin olen äiti, joten lapsen/lapsien etua minä ajattelen etupäässä.
vaan sellasen paskapään,jonka joku väsyttyään heivasi ulos!Ymmärrän että sua kiukuttaa,ansaitset varmaan lepoa itsekin!Mutta tuo mies tyyppi ei ota naista tasa-arvoiseksi kumppaniksi...vaan ikävä kyllä omaksi tukihenkilökseen,johon kuuluu miehen vastuiden kantaminen.Tollanen tyyppi saa sut tuntemaan että olet hi´rviö jos valitat ettet jaksa,ainakin huonompi kuin exä!!No olennaista kaikessa on että lapset on viattomia ja kasvattajansa mallia toteuttavat,niin hyvässä kuin pahassakin!Voimia ja keskustelkaa nyt viimein tuosta asiasta miehen kanssa..mikä on sun velvollisuus,mikä lasten etu jne.
Ensinnäkin: ex-llä on oikeus käydä baareissa niin paljon kuin huvittaa ei kuulu teille, ei sinulle ei miehellesikään. Sopimus on allekirjoitettu tapaamisista joten mitä nuriset???!!! Vika on miehessä ei ex-ssä!!!
Tokaksi: En ymmärrä MIKSI olet siinä kamalassa suhteessa jossa JOUDUT hoitamaan "miehesi" lapsia. Olet ITSE valinnut tilanteen, Olet ITSE halunnut alkaa suhteeseen miehen kanssa jolla omia lapsia....kai tuon tiesit kun hänet halusit????!!!! EI uusioperheessä ole MINUN ja SINUN lapsia vaan lapset ovat samaa perhettä eli tavallaan yhteisiä. En ihmettele jos valitetaan että uusioperheissä on vaikeaa jos aikuisen naisenkin teksti voi olla tuollaista kuin aloittajalla on. OHJE: muuta asumaan yksin OMAN lapsesi kanssa ja hanki sitten mies jolla EI OLE lapsia eikä sellaisia voi ikinä hankkiakkaan.....ainakaan sinun kanssasi!
"Exä ei käy kaksi kertaa kuukaudessa baarissa vaan
ensinnäkin neljänä (joka toinen viikonloppu) aina silloin kun toinen lapsista on meillä. "
taitaa olla oma päässälaskutaitosi hukassa.
kahtena vkonloppuna kk eli KUUSI iltaa,,,että näin
jos isä ei ole tavattavissa jonain viikonloppuna, niin lapset ovat kotonaan, eikä äiti lähde minnekään, tai hankkikoon äiti lapsilleen muun hoitopaikan. Johan nyt on aikoihin eletty!!
vaihtaminen niin helppoa että se voi tuosta noin vain tehdä perhesuhteiden takia. Tuskinpa kukaan meistä perheellisistä haluaisi viikonloppuisin töitä tehdä jos vain joku muu vaihtoehto olisi. Yleensä myös omiin työvuoroihin vaikuttaminen on aika mahdotonta. Olen ehdottomasti sitä mieltä että tapaamiset on järjestettävä miehen työaikojen ehdolla eikä exän toiveitten mukaan. Minä en ainakaan suostuisi tuohon. Vapaata ei vain yksinkertaisesti ole silloin kun sitä haluaisi jos on lapsia kerran tehnyt, sitä asiaa tulisi miettiä ennen lasten hankintaa.
Aloittaja mietti tässä nyt LASTEN etua myös. Eikös lapsille ole tärkeää juuri se ISÄN tapaaminen.
Se, että tietää, että järjestely olisi myös LAPSILLE edullisempi jos vanhemmat voisivat joustaa niin, että lapset olisivat kun isäkin on paikalla. Tällaisessa tilanteessa närkästyttää se, että yksi ihminen laittaa lasten edun edelle omat bailaamiset. Tässä ei mitenkään sitä kritisoitu, että ei saisi bailat vaan arvojärjestystä asiassa.
paljonko ukkos exä käy baareissa silloin kun lapset ovat SOVITUSTI teidän luona. Sopimus on sopimus, MIKSI sen exän pitäisi aina joustaa ja tehdä uudet kuviot sen takia, että teille ei käy ? Miksi ei se ukkos voi järjestää niin että vois olla pentujensa kanssa silloin harvoin kun ne käy !`?
Kannattais hommata oma elämä, ilman lapsia. Miks oot tunkenu ittes uusioperheeseen sisälle jos et kestä hoitaa miehen lapsia. Mua risoo tollaset muijat....omat lapset on OK mutta toisen ei ole!!!!!!!
Niin, että minun pitäisi olla lasten kanssa jotta ne ihmiset jotka ovat ne lapset tähän maailmaan saattaneet saavat olla töissä ja baarissa....mitä ihmettä ... miksi silloin kun olivat naimisissa sitten hoitaneet jotain lastenhoitajaa jotta isä pääsee töihin ja äiti baariin....
selkeästi kieltäydy, mutta voi aiheutta sen, että miehesi pesee kätensä sun lapsien kaikenlaisesta hoitamisesta.
aivan.....nykyinen mieheni ei KOSKAAN hoida lastani. Minä hoidan asiani aina niin ettei hänen tarvitse ja työn allaon se ettei minunkaan tarvitse hoitaa toisten lapsia.
Sekä nykyisen mieheni töistä.
Nämä työt mitä hän tekee toisinaan viikonloppuisin,,,niitä ei voi tehdä KOSKAAN muulloin... ja Suomesta löytyy vain 8 muuta ihmistä joka voi sen tehtävän hoitaa.
Tästä työstä maksetaan niin että se on mieheni tulonlähde, ellei käy niissä töissä exältä lähtee sellainen rahasumma ettei mieheni enää maksakaan koko exän ja lasten asumista, lasten harrastuksia ja puolis ruokakuluista.
On niin helppoa syyttää minua eli uutta pahaa äitipuolta, että miehessäni on vika.
Leipä lähtee silloin kahdelta perheeltä.
En ainakaan syyttänyt äitipuolta vaan miesten yleistä tapaa käyttää uutta puolisoa ilmaisena lastenhoitajana, totuus yleensä valkenee vähän ajan päästäja siksi miehet on niin hanakoita uuden perheen perustamaan, jotta arki pyörii.
Hyviä työtarjouksia saavat ne yh exätkin, mutta suoralta kädeltä suurimmalle osalle niistä pitää sanoa ei. Joustan hyvin mielelläni oman exäni kanssa tapaamisviikonlopuista, koska en halua, että uusi puolisko mitenkään ottaa suurempaa roolia lapseni elämässä kuin on tarvis. Ja suurin syy miksi jopusta on se, että exälläni on myöskin viikonloppuisin töitä silloin tällöin, mnutta yleensä se tarkoittaa sitä, että viikolla on vapaata ja jos lapseni saa flunssan ja omia töitä on vaikea peruuttaa, niin exäni aina on sanonut, että tuo tänne vaan ja hoitaa mukisematta kunnes tervehtyy ja koska häneltä löytyy halua auttaa silloin kun minä sitä tarvitsen ei minulla ole mitään tarvetta olla joustamaton hänen menojensa suhteen.
Olen siis niin paha ja ajattelematon, naiivi ja vaikka mitä.
Itse olen eronnut lapseni isästä kahdeksan vuotta sitten ja me emme ole koskaan käyttäneet uusia puolisoita lapsenvahteina. Hoidamme itse lapsemme kun olemme hänet maailmaan saattaneetkin.
Me emme ole koskaan riidelleet lapsenhoidosta koska omat tarpeemme ja menohalumme olemme kuopanneet lapsen edun takia..
että vetäkää siitä johtopäätöksenne.
Sanoit sen itsekin nyt selvästi, eli exän baari-illat ovat soveliaampi vihan kohde kuin oma mies ja aikaisemmissa viesteissä on myös (niinkuin aina leimattu) puolison ed.avioliiton lapset kamaliksi, jos ne on sellaisia sekin on tietysti exän vika (niinkuin aina, mutta miehesi on syytön ja viaton.
Siis täh? Mitä heidän parisuhteensa aikaiset asiat kuuluvat sinulle? Yritä nyt jo ymmärtää, että jos on sovittu että lapset ovat joka toisen viikonlopun isällään, niin silloin ovat! On lapsellista haukkua lasten äitiä siitä, että hän noudattaa LAILLISTA sopimusta! Hauku ja syytä siitä miestäsi että joudut hänen lapsiaan hoitamaan ja jätä ex rauhaan. Sinä et näytä erottavan asioita toisistaan.
Ja miksi sinä vingut siitä että joudut miehesi lasten kanssa olemaan aina välillä? Elämä ei kuules ole ruusuilla tanssimista. Jos nokkasi työnnät uusioperheeseen, niin se on oma valintasi. tyhmempikin tajuaa ettei uusioperheessä ole sinun ja minun lapsia. Lapset kärsivät tuollaisesta asenteesta. Itse olet valintasi tosiaan tehnyt, elä sen mukaan. Miehen lapset kun nyt vaan tulevat kaupanpäällisinä tällaisessa tilanteessa!
Luehan tekstisi uudestaan! Aika naivia. Syytä miestäsi, älä ex:ää! äidillä ei ole velvollisuutta muuttaa sovittuja tapaamisia miehesi työn mukaan. Miehesi oma vika, että on allekirjoittanut tällaisen sopimuksen. Ja mikäli vasta tämän sopimuksen laatimisen jälkeen on tämän työn saanut, on se hänen omaa tyhmyyttään. HERÄÄ PAHVI!!!
Niin vedetäänkin. Ja tekstistäsi saa sen kuvan, että katsot olevasi jotenkin parempi kasvattaja kuin miehesi ja hänen ex! Se miten sinä kasvatat, ei ole ainoa oikea tapa. Ja edelleen.. Millä oikeudella sinä haukut ex:ää, joka tekee niinkuin sopimuksessa seisoo? Hauku miestäsi, älä ex:ää!
Jos saatte niin hyvin sovittua lapsenhoidon, mikä meni parisuhteessanne pieleen exäsi kanssa, utelee ihan asiallisesti? Perhettä ei pitäisi kevyin perustein rikkoa, joten mikä meni pieleen?
Olet oikeassa että omat biovanhemmat kantaa vastuun lapsen hoidosta, mutta asia helpottaaksesi minusta voisit hieman yrittää unohtaa käsitteen sinun, minun ja meidän lapset, vaan laittaa kaikki kattosia alla asuvat lapset käsitteen meidän lapset alle, silloin kun omat lapsesi ovat kotona myös ja miehesi töissä. Toinen on sitten ne viikonloput jolloin olet vapaa omista lapsistasikin, silloin ei todellakaan ole kohtuullista missään suhteessa et olet lapsiin sidottuna. Ja kuten edellisissäkin viesteissä olet saanut lukea, on vastuu miehelläsi järjestellä työnsäkin niin että hänen tapaamisviikonloppunsa ovat vapaina lapsia varten tai järjestää lastenhoitaja heille silloin muu kuin sinä. Kaikki on tapauskohtaisestikin kiinne. Omasta puolestani voin sanoa, että ei ole myöskään oikein, jos lähivanhempi ei voi suunnitella omia menojansa koskaan ennakkoon, vaan pitää elää etävanhemman menojen armoilla. Ehdottaakin vielä että miehesi ilmoittaisi omat työaikansa samoin kuin työnantajakin hänelle ilmoittaa pariviikkoa ennen exälleen, jolloin hänen exälläkin on mahdollisuus elää omaa elämäänsä olematta täysin riippuvainen miehesi työajoista. Vielä kommentti; Itse en ainakaan suostuisi jatkuvasti joustamaaan tässä asiassa, jos toinen ei haluaisi tehdä parastaan ilmoittaakseen ja sopiakseen näistä tapaamisista. Voisin alkaa viilaamaan kanssa pilkku, mutta eritavalla kuin miehesi exä eli ottaisin allakan käteeni ja merkkaisin järjestään viikonloput isän ja äidin viikonlopuiksi, eikä jousto olisi. Vaan jos isä ei tapaa omana viikonloppuna, siirtyy tapaaminen kahdella viikolla. Tosin ei oo tätä ongelmaa minulla, vaan siitä pitää huolen exäni nyxä, että tämä mainitsemani käytäntö toimii, =)), valitettavasti. Exäni nyxä on jopa määritellyt miten exäni tapaa lapsiaan, joka toinen viikonloppu, sehän on trendi, =)). Ei armoa, ei poikkeusta, paitsi etävanhemman suuntaan, =)), näin meillä, =)). Ei ongelma, =)), vähempikin riittäisi tällähetkellä, =)).
P:S pahoittelen etten laiskuuttani jaksanut rivitellä tekstiini, mutta toivoittavasti sait asiallisen vastauksen, ehkä hieman huumorinkukkasinkin, =)). Älä siis lue ihan täysin totisinmielin kaikkea, Pyydän, =)).
Lähettää lapsensa muka heidän isänsä luo, vaikka hyvin tietää, että tämä ei ole kotona. Perheen tulisi yksinkertaisesti vain perua tapaamiset työvuoroviikonloppuina. Kyllä on puhtaasti etän oma asia, milloin hän tapaa lapsiaan. Hankkikoon exä muualta lapsen vahdin lapsilleen.
Vaan lapsen oikeus tavata isäänsä. Jos isä ei ole jonain viikonloppuna kotona, niin lapset eivät tule. Asia on päivän selvä. Ja lopettakaa alkuperäisen haukkuminen!
Luulisi sen ex naisen tajuavan, että olisi aika ikävää jos elarit loppuisivat kun mies jäisi työttömäksi. Minusta tämä on kiusantekoa tuolta naiselta. On varmasti paljon miehiä jotka taas pelaavat toisinpäin...lupaavat tavata lapsiaan ja peruvat ja kaikki pitäisi tehdä heidän mukaansa ja ex kärsii lastensa kera. Mutta kun kyse on pakollisesta työstä niin toivoisi aikuisilta sen verran tajua, että osaisivat sopia asioista. Ei ihme jos miehesi ei tule tuon naisen kanssa toimeen. mutta väärin, että sinä joudut tuohon väliin. mars lastensuojeluun sopimaan uudet säännöt. jos ei auta asia oikeuteen
Tässä esimerkki siitä miksi on järkevämpää olla hyvissä väleissä...siitä on etua kaikille. En tajua niitä vanhempia jotka tahallaan vaikeuttaa toisten elämää...omakin elämä hankaloituu loppujenlopuksi. Sitä voisi itsekkin saada apua joskus ylimääräisestikin jos olisi ok
Tarkoitin nimimerkkiä "Valintoja" Minusta tämän tarinan "roisto" on tuo ex nainen.
heips!
Eikö asian voisi esittää niin, että "voi helvetti minkälainen mies mulla on? ei voi/halua järjestää asioita sillä tavalla, että voisi olla lastensa kanssa silloin, kun nämä tulevat isäänsä tapaamaan". Poikkeukset tietysti kuuluvat elämään ja lastenhoitajia (koulutettuja ja taustat tarkastettuja - mitä ei tehdä uusille puolisoille)saa vaikka MLL:stä, mutta kun niille pitää maksaa.
Lapseni isä käyttää samaa metodia ja yritän aina keskustellla, että jos hänella on meno niin vaihdetaan viikonloppuja tai olkoon vaikka vain yhden päivän. En halua vaikeuttaa isän ja pojan suhdetta, mutta en pidä niin hirvittävän tärkeänä uuden puolison "päätoimista lastehoitamista"- vaikka ihan kiva onkin, muttajos tulee taas ryppy rakkauteen niin lapselta katkeaa taas yksi kiintymyssuhde.
Seuraavalla kerralla kun miehesi on töissä ja lapset olisivat tulossa sanot että sinulla on muuta menoa. Et tietäkseni ole lastenhoitaja. Itselläni ei tulisi mieleenikään lähettää lapsia isälleen jos isä ei olisi kotona. Haloo!! Ja nurisijoille tiedoksi; harva ihminen voi noin vain valita työpaikkansa ja työaikansa. Lasten tapaamiset on helppo järjestää vapaa-ajalle!!
Kukaan ei ajattele niitä lapsia pätkääkään!
"Kullannuput,nyt pakataan,meette viikonlopuksi isin luo. No,oliko kivaa? Ei. Miksi ei? isi ei ollut koko viikonloppuna kotona, se lähti perjantaina perähelikan Takapotiloon töihin ja tulee takaisin vasta huomenna. Siellä me kökittiin sisällä se uuden vaimon kanssa eikä tehty mitään, ei haluttu,kun isi ei ollut siellä"
Lapsia vaihdellaan lennossa kuin postipaketteja,kuka minnekkin, eikä niistä lapsista kukaan välitä oikeasti himpun vertaa. Hyvähän ne on tyrkätä uuden siipan hoiviin, sehän on nainen, se osaa,ja haluaa! hoitaa lapsia.
Kamalaa luettavaa, aikuiset täällä tappelee kenen kuuluu hoitaa lapset, no äidin ja isän tietenkin, eikä uusien puolisoitten. Mummien ja ukkien apu on myös siinä ja siinä.
Palkatkaa maksettu hoitaja kun niitä ei-niin-toivottuja -hoidokkeja rupeaa tunkemaan alvariinsa kylään,jos ei isä ole kotona!
Viksua tekstiä joka sana!!!!
niin, aivan, silloin kun isälle sopii työn puolesta. Eikähön tapaamissopimusten tarkoitus ole juuri se, että MOLEMMAT tietävät etukäteen mitä tuleman pitää!
Yleisesti ottaen, miksi lapsen äidin pitäisi olla aina se, joka joustaa lasten isän työn vuoksi. Järjestely kysymys!
Itse katsoin että asian pointi (hoitamisen ohella ) on se, että tämä nykyinen löytää vikaa miehensä ex:stä. Haukkuu ja mollaa tätä. Miehen ex:n tulisi hänen mielestään olla se, joka elää hänen miehensä töiden ehdoilla. Miehessähän ei ole vikaa..
exän asumisesta lähtien, niin kai sitä voi exäkin vähän joustaa??????Kyllähän tuollainen sapettaa jo itse kutakin!
Mies kokee tekevänsä varmaankin oikein.
Asiasta pitäisi keskustella.
Mutta luulempa että siitä vasta sota syttyisi kun mies ilmoittaisi ettei enää maksa mitään muuta kun tavallisen elatusmaksun, kun ei päästy yhteisymmärrykseen tapaamisista, ettei ollut mahd. tehdä niin paljon työtä? Mitä luulet? Exä saisi muuttaa mahd. pienempään asuntoon, eikä istuisi baarissa senkään vertaa kun nykyään. Vois olla että olisi maistunut sittenkin sellainen joustava tyyli?
Uskotko sinä todella, että tämän nykyisen mies maksaa ex:sä asumisen? Eikö tullut mieleen, että aloittaja voi liioitella asioita? Siis, ei millään pahalla, mutta ovatko ihmisen tosiaan niin naiveja, että uskovat kaiken lukemamsa kirjaimellisesti? Ja varsinkaan kuulematta toisten osapuolien versioita!
Luehan tekstisi uudestaan. Mistä sinä tiedät että asiat ovat noin? Onko joku väittänyt, että isä maksaisi muuta kuin elarit? Onko joku väittänyt että äiti ei kävisi ollenkaan töissä? Sinä oletat heti, että aloittaja kertoo kaiken TOTUUDENMUKAISESTI. Ehkä tämä aloittaja tarkoitti "kaiken kustantamisella" sitä, että elari on suurehko miehen tulojen vuoksi. Joo, näinhän se menee kun elarit suhteutetaan palkkaan. Mutta se, että isä tekee "kovapalkkaista työtä" ei ole ex:n VIKA! Mistäs tiedät, vaikka ex:n mielestä olisi parempi vaihtoehto, että isä menisi huonompipalkkaiseen työhön ja viettäisi enemmän aikaa lapsiensa kanssa!
Älä syytä ihmistä josta et tiedä mitään, asioista joista tiedät vielä vähemmän. Naivi ajatusmaailma sinullakin!
sut saa sitten edes edes vastaamaan tähänkään viestiin??????
Vastasinkin vain kirjoitukseen, jonka oletan tietysti olevan totta!
Toi sun viestis on ihan tarpeeton tähän, voihan minäkin kuvitella että olet setä, vaikka todellsiuudessa oletkin täti! Ihan sama kun toi sun viestis! Yhtä tyhjän kanssa!
Kyllä täällä yleensä kun kommentoidaan niin kommentoidaan viestiä itse! Eikä kuvitella että mitäköhän toinen on mahtanut valehdella viestiään kirjoittaessa!
Toi sun:
"Eikö tullut mieleen, että aloittaja voi liioitella asioita?"
Miksi liioittelisi??? Mistäs sinä sen tiedät liioitteliko vai ei???
Sinä tässä naivi olet!!!!
että vastataan tuohon viestiin, eikä sun: "Voi olla", "ehkä se on niin", "mistä tiedät vaikka asia olisikin näin?", "ehkä se ei kuitenkaan ole niin", "ehkä", "ehkä", "se voisi olla"...
Jos et usko sanaakaan mitä alk.p viestin tekijä on kirjoittanut, niin miksi yleensä kommentoit yhtään mitään?
Tuo sun: "Älä syytä ihmistä josta et tiedä mitään, asioista joista tiedät vielä vähemmän. Naivi ajatusmaailma sinullakin!"
Niin tuota mitäs jos katsoisit peiliin nyt ja keskittyisit arpomaan vaikka onko sulla nenä keskellä päätä, vai ei?
Voit vaikka itseäsi vielä viihdytellä samalla kun peiliin tuijottelet, hokemalla: Ehkä nenä ei olekkaan keskellä päätä, ehkä se on hiukan vinossa, ehkä sen on tarkoitettu olevan vinossa, ehkä ei!! Sitten käyt syyttämässä naapurin setää, kun ei ole aijemmin maininnut nenästäsi mitään!!!!
*räkästä naivia naurua*
Elä nyt ota hernettä nenään:D
Jos sinä olet naivi ni älä pura kiukkua muihin. Lapsellista on olla heti haukkumassa toista jos yks katkera niin tekee! Itseasiassa, ihmisten tulisi olla tuomitsematta muita toisten sanomisien mukaan. On se aika huvittavaa, että te mollaatte täällä sitä ex:ää vaikkette edes tiedä pitääkö asiat paikkaansa.
Ei ole tapana vetää hernettä nenää =). On pikemminkin huvittavaa miiten morkataan jotakuta jota ei tunneta ja jonka mielipidettä ei ole asiasta kuultu! Ja ehkäpäs aloittajan tekstistä kuulsi selvästi läpi katkeruus ja asioiden liioittelu.
Etkö vieläkään osaa lopettaa, taas siellä se sama epäilijä kirjoittaa, huomaa jo tyylistäsi, kun et tosiaan muuta osaa kun arpoa:D
Sun viestistäs:"vaikkette edes tiedä pitääkö asiat paikkaansa"
Mistä kukaan tietää pitääkö yksikään näistä viesteistä paikkansa:D Edes tuo sinun viestisi:D
Ehkä se on vaan luotettava että viesti pitää paikkansa:D
Jos arpomaan pitää alkaa niin voihan sitä vaikka se exäkin olla joku yhteiskunnanloinen joka elää miehensä elatustuella plus muilla, eikä voi sen verran joustaa, että päästäisi ex-miehensä tienaamaan perheelleen leipää:D
aloittajan tekstistä voi lukea rivien välistä ihan jotain muuta:D
Kato nyt miten tarvttuvaa tuo epäily on:D:D:D
Olen täysin samaa mieltä!
Juu ei ole sinun tehtävä hoitaa miehesi lasta, mutta kun mies on kirjoittanut sen yhteishuoltajuuspaperin ja siinä lukee ajat jolloin lapsi on isällään sekä lomana, että arkena, niin kyllä sitä pitäisi noudattaa. Muuten lasten äiti voi hakea muutosta huoltajuuteen, vedoten tuohon toteutumattomaan tapaamiseen. (mutta niitä saa sitten kaiketi olla tosiaan muutama, ennenkun asiaan puututaan) Eriasia tietenkin on JOS joustavuutta löytyy, niin tokihan voi juuri tehdä kuten olitte ehdottaneet. (ei otettaisi tälläkertaa, vaan kaksi seuraavaa krt.)
Kyllähän sillä exälläkin on tietysti omat sovitut menonsa, ja ei niitä välttämättä voi/halua, eikä tarvitsekkaan perua. Oli sitten baarissa tai missä hyvänsä.
Itse en ollenkaan ymmärrä noita asumiskulujen ym maksamista/maksattamista! Ei saisi kyllä niin ahne olla että heittäytyy itsekkin toisen elätettäväksä, lapsi on asia erikseen! Eli en kyllä maksaisi/velottaisi asumisestani exääni!!!!
Isän kuuluu maksaa elatusmaksut ei muuta, (lain mukaan) toki ymmärrän että otetaan osaa harrastusmaksuihin (riippuu tietenkin elarin suuruudesta) ym. sellaisiin, mutta LIIKA ON LIIKAA!!!!
Juttele miehesi kanssa asiasta, se helpottaa...niin tein minäkin, ja auttoi. SE ON TAVAAN TOSI ETTEI MIEHESI LASTENHOITO KUULU SINULLE!!! Eihän lapsi ensisijaisesti sinua teille tule katsomaan, vaan isäänsä!? Kyllä tuo aika tosiaan on tarkoitettu ihan teidän jokaisen yhdessäoloon, (perhe kun olette), eikä pelkästään sinun ja lasten.
Miehen tulisi nyt ottaa itseään niskasta kiinni ja priorisoida hiukan elämäänsä! Ei ole elämässä pelkkä raha tärkeetä! Lapset kasvaa jne. eikä ole mies todistamassa asiaa, kun hän vain painaa duunia jotta saa exänsä asumukset maksettua!!! EI EI EI!!! Ymmärrän kyllä että työ jota miehesi tekee on varmasti tärkeää, mutta tärkeää on myös miehesi ymmärtää ettet ole mikään lastenhoitaja ja se että jos ei lastensa kanssa ole, niin sitä katuu VARMASTI myöhemmin elämässä!!! Ei aina kannata tuuduttautua "onhan tässä vielä aikaa sitten olla yhdessä"...tiedä häntä vaikka päivä päättyisi kovinkin lyhyeen!
Tuli vaan mieleeni vielä, että ei ole sinun kannalta kovinkaan oikein että miehesi painaa duunia tuollatavoin, ja maksaa siten exänsä asumukset!!! Se jokainen hetki mitä töissään viettää on myös aikaa pois teidän yhdessäolosta! Ja sillä poisheitetyllä yhdessäololla maksetaan exän asumus! VOI VOI ei todellakaan!
Täällä palstalla pyörii useita exiä joille heidän edellinen miehensä maksaa kaiken, eli on itse heittäytynyt työttömäksi tms. tai sitten mihet maksavat ihan liikaa! Tarkoitus on kuitenkin maksaa ainoastaan lapsen eläminen EI TODELLAKAAN ÄIDIN!!!!!! Se ei ole oikein, ei miestä, eikä miehen nykyistä perhettä kohtaan!!! En ymmärrä miten tuollaisilla äideillä omatunto ei vaivaa!?
Mulla ei koskaan ikinä ylpeys antaisi periksi miehen maksaa kaikkea jos erottaisiin!!!! Ei se sitä tarkoita että jos tehdään yhdessä lapsia ja sitten erotaan, niin mies on edelleen vastuussa koko entisen perheen maksuista!!! Yleensä sellaiset ex-vaimot/ex-avokit ovatkin katkeria jos vaikka mies löytänyt toisen naisen tjtn., näin yrittävät sitten kostaa viemällä viimeisetkin pennoset mieheltä, ja antavat syyksi "No kyllä sinä olet osannut lapsia tehdä, ota vastuu" tjms.
Osa kommenteista joita tulet saamaan on varmasti juuri näiltä samaisilta eläteiltä! Elä ota niistä itseesi!!
Nyt kuules avaat ne simmus ja juttelet miehesi kanssa!!!:)Eläkä aikaile, asiaan kannattaa puuttua heti kun ja jos sen vääräksi kokee!
Onnea toivotan sinulle, ja peukkuja pitelen että kaikki menee hyvin ja saatte asioihin selvyyttä. Ilmoittele vaikka sitten myöh. tänne palstalle onko asioihin tullut muutosta...
En usko että tämä aloittajan mies maksaa muuta kuin elarit lapsen äidille, joka hänelle kuuluukin ja joka määräytyy palkan mukaan. Tuo kun on aika yleistä, että nyxät valittaa heti, että miehen ex elää miehen rahoilla. Toi on aika naivi ajattelutapa. Ja mitäpä sitten vaikka "eläisikin". Onko kukaan kysynyt tämän miehen mielipidettä asiasta? Entäpäs jos hän haluaa maksaa, ja haluaa elättää ex:säkin. Mielestäni on aika typerää laukoa tuollaisia asioita mikäli ei tiedä mistä puhuu. Jos tämä mies maksaa jotai elareiden lisäksi, on se hänen asiansa. TUSKIN hän maksaisi, ellei haluaisi. Ei kukaan nyt niin typerä ole.
Eikä meistä kukaan tiedä tämän aloittajan parisuhteen taustoja. Asiat voivat olla miten tahansa. Se mikä tässä koko jutussa mielestäni on typerää niin se, että tämä nykyinen mollaa ex:ää. Eiköhän kannattaisi ensin kuitenkin jutella sen miehensä kanssa.
Lueppa kaikki viesit niin olet viksumpi monestakin asiasta:) Ensinnäkin mies maksaa exänsä asumisen ja harrastukset ym.! Vaikka voisi ihan hyvin olla maksamatta!
No jos ylpeys antaa isän maksaa koko elämisen, niin onnea sullekkin, etpä sitten ainakaan olisi kovin vastuullinen äiti, ja antaisit kyllä lapsellesi "loisen oppaan" elämään!!!!!
"TUSKIN hän maksaisi, ellei haluaisi. Ei kukaan nyt niin typerä ole.".................Itseasiassa exän ainainen ruikutus ja painostus ym voi tähänkin asiaan ajaa, ikävä kyllä. Onko se sitten typeryyttä, voi olla. Exät saisivat ottaa kyllä vastuun omasta elämästään, ei ole miehen tehtävä maksaa edellisen naisen elämistä lopun ikää, kun ei edes kuulu enää samaan talouteen!
Asian pointtihan oli se, että sinä et tiedä maksaako hän ex:nsä elämisen. Tuomitsit sen heti. Saatika sitte että tekeekö aloittajan mies sen omasta tahdostaan! Kyllä, asiat voivat olla niinkuin sanoit, mutta ne voivat olla myös päinvastoin.
Itselleni ex ei maksa mitään, ei edes elareita, enkä ole edes pyytänyt. Ei ole tarvetta, sillä hänellä itsellään menee PALJON huonommin (henkisesti siis). Hetipähän olet toisia kritisoimassa, vaikket tiedä mistään mitään. Itse toin esille asian mahdollisen toisen laidan. En ole väittänyt että asiat olisivat niin, vaan että ne voivat olla. Mielestäni on typerää haukkua ihmisiä ja asioita joista ei tiedä mitään.
Mitä aloittajaan sensijaan tulee, kuultaa tekstistä katkeruus. Kyllä, olen hänen kanssaan samaa mieltä siitä, ettei hänen tarvitse toimia lapsenvahtina miehensä lapsille, mutta niin naivi ei voi kukaan olla, etteikö tajuaisi, että uusioperheeseen kuuluvat myös puolisoiden lapset. Eikä näin ollen voi täysin ajatella, että sinä hoidat omasi ja minä omani. Harvoissa uusioperheissä se toimii pitemmän päälle (en yleistä).
Ja silmiin pisti juuri se, että hän mollaa ex:ää eikä sano pahaa miehestöään. Jos se ei ole typerää niin mikä sitten!?
Ja mitä tulee siihen isän maksamiseen vielä.. se ei kuule ole aina ylpeydestä kiinni. Vaikka ihmiset eroavatkin, niin ei se sitä aina tarkoita, että tunteet katoavat. Saattaapi olla, että isä haluaa turvata lastensa ja tämän äidin elämän taloudellisesti (ainakin tällä hetkellä) eikä siinä ole mitään vikaa. Tämä on lasten vanhempien välinen asia. Ja mikäli isä tätä haluaa, ei se kuulu edes nykyiselle, sillä hän tiesi mitä otti. Hän tiesi että mies maksaa (jos maksaa) ex:lleen enemmän kuin tarvis, eikä hänellä ole myöhemmin mitään oikeutta ruikuttaa asiasta. Niin se vain on.
Itseäni ärsyttää asenne, jossa tietää miten asiat ovat ja kun suhde on "vähän syventynyt" aletaan ruikuttamaan.
Ettet vain satu olemaan nyxä, jonka mies makselee sille exälle maksuja?
Totuus useinmiten on, että mies (tai nainen) EI maksa exälleen yli elatusmaksujen senttiäkään ellei itse halua. Ei maksajan exän ruikutusta ja painostusta tarvitse kuunnella - luuri kiinni tai ovesta ulos, niin se loppuu siihen. Ja vielä lopuksi, mikä sinut itse asiassa paljastaa, - "ei ole miehen tehtävä maksaa edellisen naisen elämistä lopun ikää". Grow up! Ajatusmaailmasi kaivannee hieman laajentamista. Niitä lapsia niillä maksuilla elätetään.
Ja huom! tämä teksti ei liity mitenkään tähän ap:n tapaukseen. Se, miten heillä asiat hoidetaan ei ole minun tiedossa. Puhun asiasta yleisesti ottaen, kuten sinäkin (exät). Poikkeuksia löytyy aina, kuten tähänkin asiaan, mutta kyllä suurin osa eronneista vanhemmista ihan oikeasti huolehtii niistä lapsistaan. Jos olet äiti tai tuleva sellainen, toivon totisesti, että itsekin tulet tämän joskus huomaamaan, jos tarve niin vaatii.
Onneksi minun exäni on fiksu mies ja toivon totisesti, että hän aikanaan löytää myös kaltaisensa fiksun naisen, joka ymmärtää, mitä tarkoittaa lasten elättäminen.
Ap:lle vielä sanoisin, että yrittäkää vielä sitä joustamista. Muistattehan itsekin joustaa. Jos joskus esim. kuulet, että exä valittaa väsymystä, sano, että tuo lapset teille (ylimääräinen). Kokeile sen jälkeen, löytyykö joustoa. Yleensä se metsä vastaa......
Tsemiä!
mieheni maksaa elatusmaksut ihan niinkuin kuuluukin, jos jotain ylimääräistä, niin se menee suoraan LASTEN tilille, ei maksa exänsä asumusta! Hän menkööt joskus itse töihin ansaitsemaan itselleen vuokra/vaate/biletys/etelän-matka/mihin nyt ikinä rahansa syytääkin, palkkansa.
-------------------------------------------------
Ja vielä lopuksi, mikä sinut itse asiassa paljastaa, - "ei ole miehen tehtävä maksaa edellisen naisen elämistä lopun ikää". Grow up!
-------------------------------------------------
Öööh tuota, mikä paljastaa mitä?
Mutta kyllähän tuo on ihan totta, ettei ole miehen tehtävä? Kuvittelitko että teet lapsen miehen kanssa ja sitten sua elätetään läpi elämän, vaikka erottu?:D Aikas helppo osa olisi sulla?
Olen aikuiseksi kasvanut ja ajatusmaailmani laajentunut siinä määrin, että otan vastuun omasta ja tulevan lapseni elämästä, tahdon että lapsikin saa elämäänsä tietyt arvot!
Hänestä ei tule yhteiskunnan loinen eikä exänsä (toivottavasti ei exiä ollenkaakaan ;)) selkäreppu!
Niin no sitähän ei tiedetä tosiasiassa mihin rahat menevät suurimmalla osalla, esim mun tiedossa on useita joiden lapset kulkee rikkinäisissä vaatteissa, äidillä uudet vaatteet ym. mukavuudet, ei käy työssä ollenkaan...Hitto millaisen kuvan antavat lapselleen! Mihin tää maailma on menossa.
Siitä lauseesta arvasin heti, että olet nyxä, jonka miehellä exän kanssa lapsia. Se kyllä kävikin myöhemmin ilmi, kun luin tämän ketjun loppuun asti.
Minä en muuten tunne yhtäkään äitiä (tai isää), joka kulkee uusissa ja lapset resuissa. Mutta tunnen monia eronneita, jotka YHDESSÄ kantavat vastuun ja elättävät lapsensa. Edelleenkin väitän, että suurin osa on vastuunsa tuntevia vanhempia ja rahat menevät sinne minne tarkoitettukin. Nuo mainitsemasi kuuluvat mielestäni niihin minun mainitsemiin poikkeuksiin. Sitä paitsi äiti tai isä, joka pukee itsensä ennen lapsiaan, toimii näin itsekkäästi, oli sitten se eka vaimo, yh-, exä tai nyxä.
Meillä ex uskaltaa lasten lisäksi antaa ylimääräistä rahaa myös minulle käytettäväksi lasten menoihin. Ei epäile, että niitä itseeni tuhlaisin. Exä jopa antoi lapsille rahaa, että saavat muistaa äitiään äitienpäivänä. Saas nähdä, kuinka käy synttäreiden kanssa. Erosta kun on sen verran vähän aikaa, etten ole ehtinyt vanhentua vielä ;)
Minä olen muuten monesti ajatellut seuraavaa juttua, kun olen lukenut elatusmaksuja koskevia kinasteluita ym. Jos mun exä maksaa lapsesta 170,- ja minä lisään siihen toiset 170,- sekä lapsilisän yksinhuoltajakorotuksineen eli noin 140,- (?) tekee se yhteensä 480,-. Kuvitellaan, että me asutaan vaikka kaksiossa, josta asumiskulut 400,- ja ruokakustannukset olisivat myös 400,-. Nämä kun minä ja "lapsi" maksamme puoliksi, jää lapselle muihin menoihin 80,- ja mulle tili - 170 (isän kans sama osuus) - 400 (oma osuus ruuasta ja asumisesta). Vai jääkö? Tämä ei ollut sulle Pallomaha mikään provo vaan yleisesti ottaen lausunto. Jos lapsi elätetään puoliksi, eikö se noin menisi?
Aiheellinen kysymys tuo "Mihin tää maailma on menossa?"
Jatkoja sulle ja perheellesi!
yhteishuoltajuudessa jos vaikka viikko ja viikko ei mene noin paljon ruokiin yms. rahaa.
Ja ihan sama rahatilanne olisi yh-isällä, eikö totta. Hän vaan ei valita tilanteestaan yhtään. Miksiköhän...
En ole kyllä koskaan kuullut että yh-isä olisi vaatimassa etä-äidiltä rahaa asumiskustannuksiin ym. Kyllä hän varmaan olisi työssä ja maksaisi ihan itse laskunsa, mukisematta.
Saati sitten että eläisi kokonaan naisen elareilla ja ns. ylimääräisillä rahoilla jota tässä tapauksessa nainen maksaisi.
En väitä etteikö tuo summa enemmänkin saisi olla, (syytetään siitä tuolla arkadianmäellä istuvaa henkilökuntaa) mutta tasapuolisesti tuo menee niin isän, kuin äidinkin kannalta.
Nuo lapsilisät, yh-lisät, ym. ja elatustuestahan voi jo fiksu lukea että se on TUKI, eikä mikään koko tai edes puolta lapsen, tai sinun elämisestä maksettava raha! Eikä nuo tuet ole sellaista rahaa että pelkästään niillä eletään? Nehän on tukia! Ilmaista rahaa sinulle.
Tukien lisäksi ihmiset käyvät työssä ja ansaitsevat elantonsa!
Ollaan nyt vain tyytyväisiä, että eletään hyvinvointivaltiossamme, jossa jopa voi elää ilman työntekoa.
Itselleni ei ainakaan tulisi edes mieleen valittaa ilmaisista rahoista, joita meille virtaa muutaman lapun täytettyämme:D
Jatkoja myös sinulle ja perheellesi!
Jotenkin minusta tuntuu, ettet ihan ymmärtänyt, mitä esimerkilläni ajoin takaa. Varmaan syytä on kirjallisessa ilmauksessanikin. Ensinnäkään en valittanut, vaan ihmettelin. Minulla ei ole syytä valittaa.
Mainitsemani esimerkki oli hatusta, mutta ajattelin esimerkin siten, ettei kyse ole yhteishuoltajuudesta. Se ja sama, onko ruoka 400,- vai 300,- €/kk, koska idea säilyy samana. Jos menot pienemmät, jää lapselle JA lähille (oli sitten isä tai äiti; esimerkissäni äiti) enemmän rahaa. Silläkään ei ole merkitystä, onko se lähi isä vai äiti. Pointtina tässä oli se, että käytännössä sille lähille EI jää tili - ½ asumis- ja ruokakustannuksista eli lähi elättää sitä lasta suuremmalla summalla kuin 170,-/kk (oletetaan nyt vielä, että tulotkin on samat, ettei takerruta sivuseikkoihin). Minä uskallan väittää näin.
Ehkä se yh-isä ei valita siksi, kun yleensä isällä on isommat tulot kuin äidillä. Itse en tunne yhtään yh-isää, joten en osaa sanoa, valittavatko vai eivät. Mutta olen netin palstoilla törmännyt etäiseihin, jotka valittavat elatusmaksujen suuruutta ja sitä kuinka exäänsä elättävät. Esimerkki oli heille.
Tarkoitus ei myöskään ole ap:n tai sinun nykyistä elämääsi kuvata, enhän niitä edes tunne, vaan se on esimerkki ihan yleisellä tasolla. Luulisin, että useinmiten niin etä kuin lähikin ovat työelämässä. Toki noita työttömiä on Suomen maassa - omasta halusta tai muusta syystä.
Minä väitän, että niissä tapauksissa, missä etä maksaa vain tietyn kiinteän elatusmaksun, elatus ei mene tasan vanhempien kesken. Se esimerkki oli nimenomaan esimerkki siitä, ettei ne mene tasan. Eli kuinka monelle lähille jää sen esimerkin mukaan rahaa itselle? Ja jälleen kerran korostan, että ajatellaan nyt sitä "normaalia" tapausta eli molemmat töissä jne.... Toki tiedän, että tulojen mukaan ym. elastusmaksut määritetään, mutta siitä huolimatta väitän, ettei elatus mene tulojen suhteessa tasan, vaan sille lähille jää isompi osuus (suhteessa tuloihin). Pakko tässä ja heti korostaa, etten puhu itsestäni.
Siihen esimerkkiin otin lapsilisän ja yh-korotuksen mukaan lapsen rahoiksi juuri sen takia, että ne siihen on tarkoitettu. Kaikkihan lapsilisistä tietää ja ne saa, oli todellinen tarve eli ei. Ja kaikki joilla on lapsia, tietävät, etteivät ne riitä lapsen elättämiseen eikä niin ole tarkoitettukaan.
Ymmärränkö oikein riviesi välistä, että luulet minun olevan yhteiskunnan elätti (käytit sinun elämisestä - siis minun?). Siinä mielessä olen kaltaisesi, ettei minusta siihen ole. Aikakin tulisi pitkäksi kotona nyhjätessä. Olen onnekas, koska olen hyvätuloinen ja ennen kaikkea siksi, että olen vielä eronnut niin fiksusta miehestä, että hän osallistuu suurinpiirtein KAIKKIIN lasten menoihin fifty-fifty. Eli meillä menee elastus puoliksi. Pakko hänen ei ole osallistua, vaan hän ITSE haluaa. Exäni nimenomaan elättää lapsiaan ei minua. Kuvitelkaa kaikki. Juu - tiedän kyllä olevani tässä mielessä enemmän kuin onnekas. Tämän vuoksi tiedän myös sen, ettei elatus menisi tasan, jos hän maksaisi esim. vain tuon 170,- per kuukausi. Niin, tietty toinen vaihtoehto olisi karsia lasten menoja (harrastukset, koulu, liikkuminen jne). Toki minulle jää kaiken kaikkeaan enemmän maksettavaa, mutta se johtuu siitä, että minä olen meistä se isompi tuloinen.
Toivottavasti olin nyt selkosanaisempi. ;)
Kyllä minä tuon pointin sieltä tajusin.
Ei, en käyttänyt sinua vertauskuvana, ihan vaan yleisellä tasolla kirjoitin asiasta.
Elatus ei menekkään tasan, sehän on selvä, mutta se onkin outoa että miksi siitä yleensäkkään morkataan etäisää tai äitiä jotka maksavat elareita, eihän se heidän vika ole.
Kun sellainen laki on kirjoitettu, niin syyttäköön valtiovaltaa ko. asiasta. Ei se tee etä-isästä tai etä-äidistä kuitenkaan huonoa mikäli maksaa vain ja ainoastaan tuon lainmääräämän, sitä morkkaamista on täältä saanut lukea pilvinpimein.
Tämäkään ei mikään provo sinulle, kunhan vaan ihmettelen ihmisiä:)
Tosi on, ettei ole etän vika, että maksut eivät mene tasan. Laki on, mikä on. Mutta juuri tämän vuoksi, en ymmärrä niitä etiä, jotka vouhkaavat siitä, kuinka maksavat liikaa elatusmaksuja ja vielä etänkin elättävät. Jos näin on, täytyy maksamisen perustua vapaaehtoisuuteen. Silloin ei auta valittaa.
Enkä minä sinun viestistäsi provosoidu. Se elähtää, kehen kalahtaa. Minuun ei kalahda. ;)
ajatellut ennen kun sanoit Tahdon... Myötä- ja vastamäessä
Hienosti olette sekä ex että sinä hoitaneet asiat. Jos mies ei käy töissä loppuu elanto kahdelta perheeltä. Eli ilmeisesti olet itsekin elätettävänä ja vielä lapsesikin.
Aivan, tuohan se mies ruoan myös vaimonsa lapsen nenän eteen, joka ei ole hänen. Vai maksetaankohan siellä lapsen ruoka eri tilipussista!?
Aika naivia on aloittajan teksti.
sun viestit on ristiriitaisia, nehän suorastaan sotii keskenään!!
Mahtaakohan entinen rouvva nyt edes itsekkään tajuta tuota?
SINÄ se tässä vedät johtopäätöksiä asioista joista SINULLA ei ole tietoa!!!
Sun viestistä kohta: "Eli ilmeisesti olet itsekin elätettävänä ja vielä lapsesikin"
Voit siis olettaa että näin on?????
Huomaatko?
Vain tämä viestin on minun kirjoittama, joku toinen kirjoittaa samalla nimimerkillä.
vain omalla nimimerkilläni,,,joten olipa kiva katsoa kun Minä täällä jatkoin keskustelua,,,huh huh
Ja sitten lukuharjoituksia...
EN KIRJOITTANUT, ETTÄ "KIRJOITAN OMALLA NIMIMERKILLÄ"...KIRJOITIN, ETTÄ "JOKU TOINEN KIRJOITTAA SAMALLA NIMIMERKILLÄ".
Oliko vielä muuta ?!?
Pieni huomio, täällä on kirjoittanut kaksi eri henkilöä samalla nimimerkillä.. Itse ainakin vahingossa! Että se sitten siitä ristiriidasta!
käsityksen ap:n kirjoituksen perusteella, että mies elättää kaksi perhettä, kun siellä luki
"Leipä lähtee silloin kahdelta perheeltä"
T:entinen ja nykyinen rouva (ei rouvva)
ROUVA:D
Toivottavasti sulle kanssa tullaan sanomaan että olisit ajatellut ensin, kun/jos sulle tulisi ero tai muu ikävä asia kohdalle!
luin nuo kaikki viestit, niin lisäisin sen verran vielä...Sinun ei tule hoitaa noita miehen exän ja miehen hommia, eli sopia tapaamisista ym. Jos edes vähänkään vertaa koet sen rasitteena, etkä tahdo.
Ei hitto, mitäköhän miehesi päässä oikein liikkuu?? (ei millään pahalla) Hän ei todellakaan voi olettaa että sinä edes olisit missään tekemisissä hänen exänsä kanssa!
Juu tuo huorittelu ym kuuluu ihan tilanteeseen,:D vaikka asiatonta onkin! Se ei siis ole oikein, en sitä väitä, mutta jos hyvä itsetunto, niin ei siitä hernettä nekkuun ota. Saman koin minäkin, ja tavallaan sen vain nielin, sillä onhan erotilanteet aina vaikeita ja "uutta naista" ei varmasti ole helppo sulattaa. Yritetään vain laittaa toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, näin ainakin vältyttäisiin turhilta konflikteilta. Se katkeruus meinaa todennäköisesti tulee loppumaan piakkoinkin. Sukulaiset ja tuttavat varmasti myös ymmärtävät tilanteen, elikkä ei ne sinua kuitenkaan moisen nimityksen veroisena pidä, vaan tietävät exän vaan purkavan näin katkeruuttaan!
Omalla kohdalla kävi niin että kun sukulaiset ja kaverit olivat kerran minut nähneet ja vaihdettu muutama sana, niin asiasta ei ainakaan enää mitään epäselvyyttä ollut, vaikka olinkin pukeutunut aikas niukin vaattein, lämmin kesä kun oli:D
Ja mistähän tekstistä sinä tuon huorittelun repäisit? Itseltäni on kyllä mennyt ohi se kohta, jossa ex on muka nykyistä huoritellut! Mielestäni nykyinen on keskittynyt ex:n mollaamiseen ja pitää tätä huonompana kasvattajana kuin miestään, koska tämä ei "jousta" sopimuksesta!
Koko rimpsu, ja painappa sitä päivitysnappia sieltä työkalurivistöstä ennen kuin alotat:D
Sieltä ilmenee myös kuinka mies maksaa exänsä asumisen, lasten harrastukset ym!!
Sieltä ilmenee mitä nykyinen sanoo. Mistä tiedät, että näin on? Mistä tiedät, ettei hän tarkoita tällä "kustantamisella" miehen maksamaa normaalia suurempaa elaria? Ja yhä edelleen.. missä kohtaa tämä ex on haukkunut aloittajaa huoraksi? Älä ole noin naivi!
viesti:
"Itse olen todellakin joutunut puremaan hammasta yhden jos toisenkin kerran koska suhteemme alussa tämä aviomieheni exä haukkui minut huoraksi ym. kaikeksi mahdolliseksi sekä sukulaisille että tuttaville. Vaikka ei ollut minua koskaan tavannut saatika että hänellä olisi ollut mitään tietoa minusta ihmisenä."
jätti löydettyään nuoremman rakastetun, toisen miehen vaimon. Ero tuli kahteen perheeseen. En osaa kovasti syyllistyä siitä, että olen kerran tätä naista sanonut huoraksi hänelle itselleen. Kyllä ennen sellaisia naisia, avionrikkojia, jotka rikkovat sekä omansa että seurustelukumppaninsa avioliiton, nimitettiin huoriksi. Oma exäni oli eroon ihan yhtä syyllinen ja olen sen hänellekin sanonut suoraan käyttäen erilaisia rikkaan suomen kielen ilmauksia.
taasen exäni entinen (lastensa äiti) petti koko-ajan miestäni, alkuraskaudesta lähtien. Raskaaksikin vain hankkiutui, mies ei olisi tahtonut lasta. Kuitenkin kantoi vastuun, ja pakkohan se on. Muutaman vuoden hän jaksoi katsella sitä touhua, lasten ollessa ihan pieniä, pettämisiä alkoi olla jo monia takana lasten äidillä. Mies teki vaikeimman päätöksen koko elämässä ja päätti lähteä pois perheensä luota.
Hän muutti yksin asumaan, ja hankki yhteishultajuuden, tapasi lapsia aina kun voi. Meni vuosi ja me satuttiin tapaamaan.....se oli rakkautta ensisilmäyksellä, uskoo siihen sitten kuka haluaa:), mutta meistä se oli:)
Äiti otti meidän yhdessäolon todella huonosti! Hän teki vaikka mitä (en edes tahdo kertoa kun anonyyminä olisi tarkoitus pysyä, ja tekojen laatu todella pahaa)
Kaikkensa hän yritti ettei me oltaisi yhdessä. Mieheni sanoikin että kyllä se ohi menee kunhan löytää taas uuden "uhrin" itselleen, eli miehen jonka kanssa tehdään nopeaan lapsi. Että näin mies pysyisi hiukan pidempään kuvioissa.
Noh aikaa kului ja hän löysikin itselleen miehen, ja petti sitä ihan samalla tavalla.
Tulin raskaaksi (oikein toivottu ja tekemällä tehty lapsi:D)ja laskettu aika lähestyy, sain tuossa joku aika sitten kuulla myös mieheni exän olevan raskaana, eikä isä ole tiedossa. Hyvimpä mieheni tuonkin osasi sitten arvata.
Oho tulipa tekstiä, kerroin nyt sitten oman tarinan mistä tuo suomen rikkaan kielen ilmaisu minulle johtui:D
En tajua mikä nykyään ihmisiä vaivaa kun pitää pettää/jättää NIIN löyhin perustein!!!
Minulle uskollisuus/luotettavuus on ylpeyden asia, ja yksi tärkeimmistä elämän arvoista! Onneksi on olemassa miehiä jotka eivät aina ajattele alapäällä.....itseasiassa kaikki, kokonaiset kaksi miestä joiden kanssa pitkä (9v, 2v) seurustelu takana.
Olisi hyvä kun ihmiset oikeasti pysähtyisivät ajattelemaan asiaa! KUNNOLLA!
Jaksamisia sinne...
Hyvät kesät:)
Mitä voitit tällä huorittelulla tai sillä, että olet käyttänyt exääsi kohtaan rikkaan suomen kielen ilmauksia?
Saitko itsellesi hyvä olon huoritelullasi? Tämän mallinko haluat lapsillesi antaa, että jos joku ei elä sinun tahtosi mukaan, niin häntä saa huoritella. Ihmekös koulujen yleisimmät sanat ovat huora ja homo.
Kyllä minullekin välillä tulee mieleen, että exäni on idiootti, mutta sen verran minulle on kotona opetettu tapoja, että se sana pysyy suuni sisäpuolella.
niin täynnä vihaa exääni ja hänen uuttansa kohtaan. Minua on loukattu ja nöyryytetty pahasti. Minulla on oikeus vihaani, sillä vain kaikki tunteet tuntemalla ja tämän kriisin läpi elämällä selviän ilman katkeruutta tulevaisuuteen. Toki olisi fiksumpaa, jos olisin pystynyt purkamaan vihani jollakin muulla tavalla. Olen toki sitäkin tehnyt, mutta koska nämä kaksi tuntevat asiasta syyllisyyttä ei ole ollut minun asiani heitä kovasti suojella.
Mielestäni olisin voinut tehdän paljon kamalampaakin kuin huoritella. Huora-sana ei kuulu normaaliin sanavarastooni ja aikuiset lapseni eivät ole sitä sanaa koskaan käyttäneet. Jos ihminen patoaa vihan sisälleen, sillä on paljon pahemmat vaikutukset kuin vihan tunteiden suoralla, sanallisella ilmaisemisella.
lisäisin, että viimeisen kahden vuoden aikana olen käsitellyt kriisiäni tunteitani vapaasti ilmaisemalla. Olen puhunut eniten omien ystävieni kanssa ja tällä puhuminen on helpottanut oloani huomattavasti. On helpottanut sekin, että laitoin sen yhden ainoan tekstiviesti exäni uudelle onnelle, jossa nimitin häntä huoraksi. Minuun todella sattui, että mies jota rakastin yli 30 vuotta jätti minut uuden naisen takai. ENkö saisi sanoa, miltä minusta tuntuu niille, jotka ovat tuskani aiheuttaneet. Voin sanoa, että kyllä se helpotti! Tiedän myös sen, että jos en pääse vihan tunnekoukusta irti, se tuhoaa minua itseäni...mutta kaikki aikanaan. Tällä hetkellä alan olla vaiheessa, että exäni ja hänen uutensa eivät minua kovin paljon kiinnosta. Olen menettänyt mieheni, mutta hän menetti vielä enemmän - minut.
No, ehkä se sitten on niin, että toisten oloa homottelu ja huorittelu helpottaa. Eli toisia ihmisiä saa loukata miten tahansa, kunhan itselle tulee parempi olo? Sehän tässä tärkeintä on, että miltä itsestä tuntuu, muilla ei ole niin väliä. Näin taisivat ajatella nekin, jotka sinua pettivät? Tasoissa ollaan.
Minun on ainakin syytä katsoa peiliin, kun alan huoritella muita.
ei haukku haavaa tee. Kovinpa pahana pidät yhtä huora-nimittelyä kun toisella puolella on kahden avioliiton tuhoaminen ja suuren surun aiheuttaminen sekä omalle aviomiehelle ja lapsille että minulle ja lapsillemme. Minusta ihmisellä on lupa vetää rajat sille, miten häntä kohtaan saa käyttäytyä. Jos tunnen, että minua on loukattu ja nöyryytetty niin totta ihmeessä minulla on oikeus nostaa siitä haloo! Olisi tietenkin hillitympää ja fiksumpaa kun en olisi sanonut mitään pahasti exälleni ja hänen uudelle onnelleen. Mutta joka sellaista vaatii, ei kyllä ole itse kokenut sitä tunnemyrskyä, jonka jätetyksi tuleminen aiheuttaa.
Onko se, että yhden kerran nimittää huoraksi aviorikokseen syyllistynyttä naista jotenkin yhteismitallinen sen kanssa, että tämä "huora" on ollut aloitteellinen toisen naisen aviomiehen viemisessä. Älä ole noin naiivi ja sinisilmäinen.
kirjoittaa, että on fiksua tekstiä :)
Se on oikeastaan ikävää, että niin moni "kunnon ihminen" ja "niukempia arvoja arvostava" ihminen tapaavat toisensa, menevät naimisiin, tekevät lapsia ja sitten eroavat. Tapaisivat nuo "kunnon ihmiset" keskenään ja nuo "niukempia arvoja arvostavat" keskenään. Ehkä liitotkin kestäisivät, kun elämän arvot samat. Onhan nimeltä mainitsematon julkkispari hyvä esimerkki siitä, kuinka mielettömistä ongelmista huolimatta se rakkaus ;) aina voittaa, kun arvot kohtaavat.
Eikä ollut tarkoitettu provoksi.
Mitä se tämä huora sana tarkalleen ottaen tarkoittaa? Se, kuka määritelmän täyttää, on nimen myös ansainnut. Homotkin kutsuvat itseään homoiksi tai hinteiksi.
Mielestäni kyse ei ole huoraksi nimittelyn ja aviorikoksen yhteismitallisuudesta. Minulle kyse on siitä, että minä en henkilökohtaisesti halua laskeutua samalle tasolle minua loukanneen kanssa. Toki olen loukattu ja loukkaantunut, mutta minun oloani ei helpota samalla mitalla vastaaminen. Mitä iloa minä siitä saisin, että yrittäisin loukata exäni nykyistä vaimoa? En mitään.
Minä voin kymmenen vuoden kuluttua ylpeänä sanoa, että olen kasvattanut omat lapset ja yhden mieheni ja hänen entisen vaimon lapsen. Siltä nyt ainakin tuntuu. Sitä kunniaa en tule antamaan kenellekkään muulle jos tämä tahti jatkuu. Sillä tällä hetkellä lapsen oma äiti ei edes vaivaudu soittamaan lapselleen. Ei välitä kasvatuksellisista asioista pätkääkään. Ja isä ei tee lapsen kans mitään kotiin tultuaan. Minä syötän, hoidan kun on kipeä, kuuntelen kaikki kiukuttelut, pesen pyykit, autan läksyissä ym. Niin ja sitten pitäis vielä jaksaa leikkiä.
Uskon että sinullakin alkaa kärsivällisyys loppua. Niin tekis mullakin. Mut osaamme on kai tyytyminen.
En voi muuta kun nostaa hattua sinulle!
Olet sitten ottanut asiasta elämäsi työn, ja ehkä tärkeimmän niistä, lapset ja miehesi varmasti osaavat arvostaa sinua TODELLA paljon nyt ja joskus tulevaisuudessakin.
Nyt jos tuntuu että on vain tyytyminen osaan, niin saat olla kyllä paljon muutakin kun ylpeä itsestäsi, uskon että elämä palkitsee jossain vaiheessa kunnolla sinua:)
Hyvää kesää sulle!
Olisiko perheessänne kuitenkin keskustelun aika. Teet hienoa työtä sitä en epäile, mutta isä pitäisi ehdottomasti saada aidosti välittämään lapsestaan ja olemaan lapsensa kanssa. Tilanteessasi saattaa käydä niin, että jossain vaiheessa lapsi tajuaa, että kumpikaan hänen omista vanhemmistaan ei välittänyt hänestä vaan jättivät hänen hoitonsa ja huoltonsa sinulle.
Totisesti, asiasta pitäisi puhua. Sanokaapa vain miten se onnistuu, ettei loukkaa ketään, saati kuulosta ruikuttamiselta. Meiltä uusperheiden äideiltä odotetaan joskus aivan mahdottomia. Toisen lasta tulisi rakastaa, kuin omaansa. Tästä olen miehelleni joskus sanonut. En pysty rakastamaan hänen lastaan siten, kuin omaani. Rakastan ja välitän kyllä toisella tapaa. Katson, että minulla on jonkinlainen kasvatusvelvollisuus mieheni lasta kohtaan. Jos näin ei olisi, niin lapsi hyppisi silmilleni kokoajan. Täytyisikö minun kuitenkaan ottaa niin suurta vastuuta mieheni lapsesta. Näistä asioista olen yrittänyt miehelleni puhua, mutta hän lähinnä ottaa kaiken loukkauksena ja siten, että minä arvostelen hänen kullannuppua.
On kuulkaas mahdottoman vaikea yrittää kasvattaa ja tulla toimeen sellaisen lapsen kanssa, joka on alunpitäin kasvatettu päin p.....
Meilläkin mennyt siihen että minä joudun ottamaan miehen lapset vastaan kun tulevat koska isä iltavuorossa silloin.Työ on 2vuorotyötä ja lisäksi joka toinen lauantai aamuvuoro.Sossussa isä sanonut näistä työvuoroistaan ja siellä sanoivat että tapaamiset pitää järjestään isän työvuorojen mukaan.Mutta lasten äiti vähät välittää mikä vuoro isällä kunhan vaan saa lapset pois että pääse menemään.Itselläni oma lapseni on koko ajan minulla koska lapsen isä ei voi ottaa lasta uuden puolisonsa takia koska hän ei hyväksy!Eikä isä itsekkään näy välittävän lapsestaan ihmeellistä kyllä että uudenkin kanssa jo 2lasta.Eli minulla tätä omaa aikaa ei ole juuri koskaan vaikka välillä kyllä sitä kaipaisin.On jaksettava oman lisäksi hoitaa myös miehen lapset silloin kun hän töissä.Lasten äiti pitää itsestäänselvyytenä että minä hoidan lapset kun isä työssä.Nyt isä uhkas sanoa itsensä irti töistään että voi olla lastensa kanssa ettei aina siitä tarvitse riidelä exsän kanssa koska exsä ei näköjään ymmärrä että työtkin pitää hoitaa!!Mutta onko oikein tuokaan että isä jättää työnsä?!Itse olen todella täynnä tätä ikuista riitelyä heidän välillään ja osani olen minäkin saanut on haukuttu huoraksi ja vaikka miksi mut koskaan ei ole lasten äiti tullut kanssani asioista keskustelemaan haukkuu vaan selkäni takana sukunsa kanssa!Että näin!
Kyllä se vähän niinkin on, että jos kerta miehestä eroon pääsee niin ei kai enää tarvitse sen aikataulujen mukaan juosta.
Oma exäni tekee myöskin viikonloppuisin töitä ja koska hän joustaa (viikolla silloin vapaata, jolloin voi hoitaa esim. flunssaista lasta), molemmin puolin kun joustaa niin on aika helppoa, miehesi on tässä avainasemassa.
Haukkuminen on kyllä tylsää, mutta silloin ei tarvitse edellisen ja uuden olla missään tekemisissä, jos äijä hoitaa hommansa. Itse kieltäydyn järjestelmällisesti puhumasta mitään uuden kanssa, jolloin lapsen isä joutuu vihdoinkin vähän keskittymään lapseensa, isälle olisi varmaan ihanneratkaisu jos me akat sovittais hoito keskenään - olis helpompaa.
Mutta joutuu se lähihuoltajakin esim. työpaikkaa valitessaan aina laittamaan enisijaiseksi kriteeriksi päivätyön, itseasiassa eron jälkeen moni isä joutuu ottamaan enemmän vastuuta lapsestaan kuin liiton aikana ja onhan se outo tilanne.
Se ei kyllä lasta vahingoita ollenkaan niin paljon, että yh-t käyvät baareissa kuin se, että perustavat toimimattoman uusioperheen, kun tuntuu että useimmiten uuden liiton ongelmana on ed.lapset.
Isä hoitakoot hommansa on kyllä minunkin mielipiteeni. Ei uuden ja vanhan tule niitä keskenään sopia, vanhempien on sellaiset hoidettava keskenään. Jos töitten lopettaminen on ainoa vaihtoehto, eli sopua tapaamisviikonloppujen suhteen muuten ei löydy, voisi etä muistuttaa lähille, että mikäli loppuu häneltä työt, loppuu myös elarien maksukyky, eli sitten voi nostaa lähi minimielaria sossusta.
Tottakai yh:llakin on oikeus baariin ja omiin vapaisiin, mutta tosiasia on, että laki sanoo, ettei etän ole otettava lapsia minkään sopimuksenkaan mukaan, mikäli hänelle tulee este, siitä ei laki häntä rankaise. Lähiä sen sijaan laki voi rankaista, jos kieltäytyy SOPIMUKSEN mukaisista tapaamisviikonlopuista. Jos sitten vaihtoehdot ovat ne, että etä ja lapset näkevätkin vain kerran kuussa tai että näkevät oikean määrän mutta "väärinä päivinä" että OMAN vanhemman tapaamisoikeus säilyisi, voi siinä miettiä taas kerran lapsen etua. Harvan lapsen kanssa ihan niillä minimielareillakaan kuitenkaan toisenlaista etua taas valvotaan...
Ei pitäisi toisen aikataulujen vaikuttaa ei, mutta jos on mahdoton yhtälö? Eikö siinä riittäisi jos vaikkapa kuukautta tai kahta ennen tietäisi mitkä viikonloput ovat niitä yh:n omia vapaita, onko sillä sitten lopulta niin paljon merkitystä?
As simple as that. se voi vaan miehelle olla vaikea alkaa maksaa lastenhoitopalvelusta, kun on sen tottunut kulloiseltakin samassa huushollissa punkkaamalta naispuoliselta immeiseltä ilmaiseksi saamaan
Yh järjestää kanssa lastensahoidon jos buukkaa lähiviikonlopuiksi töitä tai muuta menoa - miehet hakee uuden puolison, jolle olettavat automaattisesi lastehoidon kuuluvan.
Elarit on kyllä aika pieni raha (en tiedä yleistä taksaa, keskinäinen sopimuksemme)esm. poikani elarista puolet meneekuukausittain ekaluokkalaisen aamu ja/tai iltapäivähoitoon perhepäivähoitalla.
Täällä halutaan, että "äitipuoli" ei olisi minkäänlainen osa lapsen elämää...ja kuitenkin halutaan, että sama ihminen hoitaisi lasta ja viettäisi tämän kanssa aikaa... Siinäpä on tehtävä hoitaa lasta, mutta samalla pitää huolta ettei ole missään tekemisissä lapsen kanssa..
Just näin. Hoidella pitäis, mutta missään tekemissä ei saisi olla kuitenkaan.
Muuten astut äidin reviirille ja siitähän tulee sota.
Silloin kun äiti on menossa baariin, ja isä mahdollisesti töissä, ollaan mielin kielin, muuten itketään kaikista mahdollisista asioista. Koita siinä sitten olla näiden hirviö exien kanssa.
Jos koet että voit aivan hyvin hoitaa lapsia miehesi ollessa töissä ja äitinsä lapsivapaalla niin jatkatte entiseen malliin. Jos taas et jaksa/halua hoitaa jatkuvasti miehesi lapsia tämän ollessa itse poissa niin kieltäydy.
Ilmoitat sekä miehellesi että tämän exälle että nyt tilanteeseen tulee muutos: et enää hoida lapsia miehen ollessa työkeikoillaan vaan muuttavat tapaamissopimusta tai järjestävät lapsensa hoidon muuten, mutta sinä et ole tähän enää käytettävissä. Saattaa kuulostaa kovalta mutta ei ole kenenkään etu jos kyynistyt koko tilanteen takia, kaikkein vähiten lasten etu. Tilanne nimittäin kehittyy siihen että ennen pitkää koet miehesi lapset vain rasitteena. Itse asiassa näin taitaa jo olla koska asiasta tänne kirjoitit. Toimi siis pikimmiten.
Oletetaan, ettei miehelläsi olisi uutta puolisoa (=siis sinua). Laittaisiko äiti tällöinkin lapset isälle paperin mukaisesti? Oleskelemaan yksinään tyhjään asuntoon?
Mielestäni OMAT vanhemmat ovat lasten ensisijaisia hoitajia. Poikkeuksen tietysti tekee se, jos asista sovitaan erikseen. Tässähän näin ei oltu tehty, vaan äiti automaattisesti olettaa, että uuden puolison valvollisuus on hoitaa hänen lapsiaan. Käsittämätöntä. Ei tulisi mieleenkään lähettää omia lapsiani isälleen, jos hän ei olisi kotona, vaikka uusi puoliso olisikin.
Edellinen puhuu täyttä asiaa! Kuka hölmö mamma lähettää lapsensa isälleen, jos tietää ettei isä ole kotonakaan? Ei tähän kämppään tule ainoatakaa kiljuvaa lasta ellei sen isä ole paikalla sitä hoitamassa. Vaikka olenkin avoliitossa miehen kanssa, jolla on lapsia, ei kuulu pätkäkään minulle miten nämä kaksi hoitavat lapsensa kasvatuksen tai hoitamisen. Pitäkää muijat huoli omista asioistanne älkääkä puuttuko toisten lasten hoitamiseen!
Ikävä kyllä näitä hölmöja mammoja on! Meillä mieheni ex-vaimo vaati käräjäoikeudessa sellaista tapaamissopimusta, että isän töissä ollessa lapsi tulee minulle viikonlopuiksi.
Vaatimus ei mennyt läpi, vaan käräjäoikeus totesi, että lapsella on oikeus tavata isäänsä.
Täällä on aika fanaattista porukkaa kun aika rankasti aloittaja on tuomittu. Ei minunkaan tarvitse hoitaa mieheni lapsia jos en halua. Jos isä on iltavuorossa niin lapset haetaan sitten iltavuoron päätteeksi vasta meille. Työpaikkaa ei monikaa voi valita omien perhesuhteiden perusteella. Täällä on myös hirveä haloo yksinhuoltajan vapaista. Omaa aikaa on minulla perheellisellä varmasti paljon vähemmän kuin jos olisin yksinhuoltaja ja lapsi joka toinen vkloppu isällään. Kyllähän jokainen lasta hankkiessa ymmärtää että omat menot saattaa aika vähäisiksi jäädä olipa sitten parisuhteessa tai yksin. Ehdottomasti tässä tapauksessa tapaamiset tulisi järjestää miehen työvuorojen mukaan ja jos ex haluaa joinain aikoina säännöllisesti vapaan niin sitten pitäisi hommata lastenhoitaja.
Ei ole sinun velvollisuutesi hoitaa miehesi lapsia, jollet halua. Sen sijaan jos miehesi ei pysty järjestämään noita viikonloppuja töistä vapaiksi, tapaamissopimusta kannattaa käydä muuttamassa siihen muotoon, että sen noudattaminen on käytännössä mahdiollista.
Luin lähes koko ketjun...muutamaa typerää poikkeusta lukuunottamatta.
Mikä ihmeen vimma teillä lähes kaikilla on löytää joku syyllinen aloittajan tilanteeseen?
Eikö olisi lasten ja kaikkien osallistuvien vanhempien edun mukaista löytää fiksu ratkaisu, joka hyödyttäisi kaikkia osapuolia? Tätähän aloittaja nimenomaan pyysi? Siis apua, jos joku ei tajunnut?
Eli jos teillä ei ole kokemuksia vastaavista tapauksista, niin älkää nyt herranjestas tuoko omia typeriä ja parjaavia mielipiteitänne tänne!
(Tämä on sitten teille kaikille, jotka haukuitte aloittajaa ja hänen nykyistä miestään, sekä kehoititte vaan kestämään kun on tuollaiseen suhteeseen mennyt).
Pitäkää mölyt mahoissanne jos olette noin katkeria omasta tilanteestanne, että roskis täytyy kaataa ensimmäisen päälle joka uskaltaa puhua asioista niiden oikeilla nimillä!!!
Aloittajalle tsemppiä! Suhteennehan on uusi ja kyllä se exäkin siitä vielä rauhoittuu ajan myötä. Muista vain pitää huoli omasta jaksamisestasi ja uuden suhteenne laadusta, siitä lapsetkin nauttivat teidän kanssanne!
Empä jaksanut kaikkea edes lukea! Todella itsekkäitä vanhempia, niin "uusia" kuin "vanhojaki"!!
Ensinäkin lapsen tapaamisoikeus on todellakin LAPSEN OIKEUS! EI äidin oikeus vapaa-viikonloppuun/-iltaan EIKÄ isän oikeus tavata lastaan! Isä todellakin voi kieltäytyä tapaamasta lastaan kun hänelle ei sovi, samoin äiti voi kieltäytyä luovuttamasta lasta isälle aikoina joista ei ole sovittu. Etä-äitipuolella ei ole lainmukaisia velvollisuksia lapseen, jos niistä ei ole erikseen sovittu. Itse tapaamisella pyritään turvaamaan lapsen läheiset ihmissuhteet. Tässäpä voidaankin miettiä,mikä on LAPSEN ETU? Toteutuuko lapsen oikeus, jos hän menee tapaamaan isäänsä viikonloppuna, jolloin isä on töissä? Ei ainakaan kirjaimellisesti, jos paikalla on vain uusi äiti/perhe. Järkevintä olisi todellakin yrittää muuttaa tapaamissopimusta toimivammaksi. Jos toinen osapuoli ei tähän suostu, sopimusta ei tietenkään synny, mutta asian kanssa voi edetä jopa käräjäoikeuteen asti, jossa VALLITSEVAT TOSIASIAT OTETAAN HUOMIOON! Tällöin ei siis tapella äidin tai isän oikeuksista, vaan huomioidaan ensisijaisesti että lapsen etu toteutuu. Työtilanne todellakin on yksi tosiasia, vaikkankaan sitä ei voi yleistää, tilanteet ovat yksilökohtaisia. Kaikki eivät todellakaan voi työaikojaan muuttaa.
Kuitenkin täytyisi aina muistaa, että jokainen perhe, niin uusi kuin vanhakin, ydin- tai uusperhe, elää omaa yksilöllistä elämäänsä, jota on todella typerää lähteä arvioimaan kun ei toisen perhe- ja elämäntilannetta tunne. Itse olen elänyt kohta 7 vuotta uusperheen nuoren (alle 30-v.) etä-äitipuolen elämää. Perheidemme välillä on ollut riitoja ja hyviä kausia. Vaikka en toisen lapsia voi sanoa rakastavanikaan, olen heitä pienestä asti hoitanut, paljonkin, mutta myös kieltäytynyt hoitamasta, omien edellytyksieni mukaan. Muuten me elämme omaa elämäämme, oman ydinperheemme kesken, lasten äiti omaansa oman perheensä kanssa, josta mieheni lapset käyvät säännöllisesti isäänsä tapaamassa. Emme toisillemme viikko/kuukausiaikatauluja toimittele, koska emme tunne olevamme toisillemme tilivelvollisia, tai velvollisia kysymään toisen suostumusta oman perheemme aikataulujen suunnittelussa. Emmehän elä yhteistä elämää entisten puolisoiden kanssa, vaan nykyisten. Emme myöskään puutu exän menoihin, tai suunnitelmiin, omassa elämässään. Mutta koska hän on lapset halunnut kasvattaa yksinään, (ei ole halunnut heidän siis asuvan isänsä kanssa)hän myös heidän kanssaan selviää, kun meille se ei sovi. (joka on kuitenkin melko harvoin) Joustavuuttakin löytyy molemmista päistä. Raha-asioista emme keskenään keskustele, ne ovat kummakin perheen yksityisasioita, elatukset on vahvistettu sosiaalihuollon kautta, jolloin niiden pitäisi olla kohtuulliset sekä ,maksajalle, että saajalle. Lapset pyritään aina huomioimaan, koska ovat molemmille perheille tärkeitä. Aina ei ole helppoa elää uusperheessä, mutta en näkisi asiaa niin että ongelmat johtuvat juuri siitä että perheessä on eri lapsia, tai entisiä suhteita taustalla, vaan ihmisten omasta suhtautumisesta asioihin. Tämä on vain oma mielipiteeni, siitäkin voi joku olla eri mieltä.
...hattua minulta, oma elämäni koskettaa läheltä!
Tilanteenne ei vastaa käytäntöä. Ottakaa asia puheeksi sosiaalityöntekijän/lastenvalvojan kanssa ja tarkistakaa tapaamisoikeutenne. Lapsen isä on oikeutettu tapaamisiin, ei velvoitettu. Eli muuttamattakin tapaamisia, voi niitä perua. Pakko ei ole lapsia ottaa vastaan tilanteessa, missä isä ei ole paikalla. Lapsien edun mukaista, eli mihin tapaamis- ja huoltolaki perustuu on, että lapsi pitää yhteyksiä molempiin vanhempiinsa. Siksi kannattaisi joko suoraan vanhempien sopia uudet tapaamisajat, tai sitten jos tarvitsee se laittaa sopimupaperiksi niin joko sosiaali- tai oikeusaputoimiston avulla.
Kukaan ei tule määräämään niitä uusiksi, jos ne voidaan sopia.
Lapsien etua on myös se, että uusi perhe tulee ja elää keskenään, hyvin. Siksi ei ole mennyt tietenkään hukkaan sekään aika kun olet ollut lapsien kanssa, miehen poissaollessa.
Lapsen äidin ulkona baarissa käynti (johon osa täällä viittasi kirjoituksissaan) on äidin vapaa-aikaa, joka ei ole todellakaan tämän tapaamisjärjestelyn tarkoitus, vaan lapsen yhteyksien ja isäsuhteen ylläpito.
minä asun uusioperheessä, ja isäni käy töissä ja hänen vaimonsa myös, mutta nyt on lomalla kun odotaa kaksosia! itse olen 13 vuotias eikä minua rnään silleen tarvitse vahtia, mutta kyllä isän vaimo tekee ruoat ja nämä käytännön asiat. eikä ole mitään vikissyt siitä, ja kerran kun isäni häneltä kysyi asiasta niin hän vastasi että, aivan ihanaa kun saa "hoitaa" minua :D
Asia on niin, että lapsille on hyvä olla sen isänsä kanssa. Ei ole mitään järkeä tuossa, että isä ei näe kunnola lapsia ja sinä toimit lastenhoitajana. Lasten vanhempien tulisi sopia asia niin, että lapset ovat teillä kun miehellä ei ole töitä.
Testaa voiko vastata
Aloittaja vastaa seitsemän vuoden kuluttua!!!
Huh huh. Kun luin aloittamaani keskustelua ja varsinkin ensimmäistä inhosin itseäni hetken tosi kovasti. Nyt hetken kuluttua en enää niin paljon, mutta hävettää kyllä.
No - hommahan meni niin, että erosimme lopulta koska mies oli täysi alkoholisti.
Joku tuolla ketjussa käski olla hiljaa ja kärsiä tottelemattomista lapsista kun olen nenäni lykännyt uusioperhesoppaan. Totta tietenkin joka sana.
Mutta sen ymmärrän nyt että perheet ovat erilaisia. Isät ja äidit ovat erilaisia. Kasvatusmetodit ovat erilaisia. Ihmiset ovat eritasoisia. Kaikilta ei voi olettaa koskaan hyvää käytöstä.
On erittäin surullista tietää, että tämä exäni on pahoinpidellyt poikaansa niin, että on saanut neljän kuukauden ehdollisen tuomion.
Tosin - samanlaisen tuomion on saanut jo kerran aikaisemmin - pahoinpitelystä senkin. Miksei saanut jo ehdotonta.
Lapset eivät käy enää isällään ollenkaan. Surullista.
Mutta onneksi mies löysi itselleen naisen kenen kanssa samat harrastukset. Alkoholi yhdistää heitä.
Minun olisi pitänyt ymmärtää jo alkumetreillä ettei suhteestamme vo tulla mitään. Niin eri planeetalta olemme.
Miehen exän tapasin kerran baarissa. Huusi ja räki kasvoilleni - kunnes ravintolahenkilökunta ajoi ulos. Soitteli koko yön. En vastannut.
Lupasi puukottaa minut ja lapseni.
Olen niin onnellinen etten ole enää osa tätä kauhutarinaa.
Nykyisellä miehelläni on neljä lasta. Ihania kaikki. Ilomielin olen heidän seurassaan AINA
Todella vanha juttu, mutta eipä asiat ole muuttuneet.
kun on tehty sopimus, että lapset ovat etällä joka toinen viikonloppu, monille se on niin ehdoton, että siinä ei enää ole minkäänlainen lasten etu mukana.
Kuten ap jo vuosi sitten arveli, häntäkö lapaet tulevatkin katsomaan, heillä selveni isän alkoholismi, isä ei ollut kiinnostunut lainkaan lapsistaan.
Kuinkahan monessa muussa perheessä on samoin, lapset pakotetaan etän luokse, olipa siellä vaikka vaara lapselle.
Ei ymmärretä toisen työelämää ja sen vaatimuksi, sillä tiedän tapauksia, joissa tuo etä joutuu matkustamaan ulkomaanmatkoille, eikä voi todellakaan olla kotona juuri sinä viikonloppuna, mutta lähivanhempi vaatii, että lapset täytyy silloin jonnekin muualle tämän etän sijoittaa.
Tiedän lasten silloin joutuneen lähes tuntemattomien ihmisten luokse viettämään tämän ajan, useimmitenhan ne lienevät isovanhemmat, jotka kyllä aika monesti pitävät lapsista hyvää huolta. Mutta samaan aikaan tämä lähivanhempi viettää ilosita elämää, viikonloppumatka vaikkapa Viroon tai muualle, lapsia ei koskaan mukaan, joustoa ei löydy.
Jotenkin sitä ajattelisi, että nämä vanhammat pystyisivät järkitasolla keskustelemaan ja joustamaan näissä lasten tapaamisissa, jotta aina olisi paikalla jompikumpi oikea vanhempi. Eikä missään tapauksessa lapsen pakottamista paikkaan jossa hänellä on nähtävänä juopottelua, moraalittomuutta, väkivaltaa, henkistä väkivaltaa.
Mutta nuo sopimukset eivät ollenkaan katso näitä asioita, sopimusten myötä pitäisi olla valvonta, missä oloissa ja kenen kanssa lapset sopimuksen teon jälkeen ovat ja missä ovat omat vanhemmat jos ei lapsten kanssa.
Suon ajatuksen jokaiselle eroperheen lapselle, heillä ei todellakaan ole helppoa olla tuossa juokupyörässä, jossa omat vanhemmat vain järjestelevät omaa vapaa-aikaansa yuuden kumppaninsa kanssa. Ei kanneta huolta lapsesta vaikka hän olisi kuinka sairas, sillä ajatus on hoitakoon toinen asiat.
Entäs jos lapsi sattuisi todella kuolemaan tuon humputtelunne aikan, eikö sekään sattuisi yhtään sydämeenne.
Eihän teidän pitänyt lapsistanne erota vaan ydhessa kantaa vastuu edelleen heistä.
Ei ydinperheissä todellakaan vietätä joka toinen viikonloppu vapaata omista lapsista, sillä todelliset vanhemmat haluavat viettää lapsensa ja puolisonsa kanssa yhteistä viikonloppua ja ennenkaikkea viedä lapsia mukanaan matkoille.
Laittaa miettimään, minkälaisia vanhempia nämä eronneet ihmiset oikein ovat, kun hylkäävät lapsensa noin julmalla tavalla.
Niin. Sitä passaa miettiä ja sitä olen monasti itse miettinytkin. Olen sinnku, äiti ja rakastan lastani yli kaiken. Sinkkuuden ja äitiyden yhdistäminen on haastavaa. Useinmiten just se äiti kantaa vastuun arjesta ja puolet viikonlopuista muutenkin.
Sopimuksen idea piilee tismalleen just siinä että siihen pitää pystyä luottamanaan. Oma aika ei ole sama ydinperheissä kuin eronneella sinkulla. Sinkkuna oman ajan tarve korostuu.
Ainoastaan suunniteltu ajankäyttö niin ettei se etävanhempi sitten tee niitä matkojaan kun on lapsen viikonloppu olla etällä. Toista vanhempaa ei voi tästä syyllistää missään olosuhteissa.