Elikäs meillä on toinen lapsi, kesäkuun alkupäivinä 2 kk ikäinen. Alkuun tietysti nukahti mihin vain ja milloin vain, mutta nyt kun on alkanut valvoskelemaan enemmän, iltanukahtaminen on todella hankalaa. Yöt on nukkunut sitten nukahdettuaan ihan hyvin, herää pari kertaa yössä, joskus useammin mutta joskus nukkuu jo 8h putkeen. Siinä suhteessa siis myönnän olevani onnekas, kun esikoinen ei nukkunut yöllä lainkaan, vasta aamukuudelta nukkumaan ja päiväunetkin vain ulkona... Muutenkin tämä pikku-ukkeli on ns. tyytyväinen vauva. Täysimetän. Mutta se iltarumba. Nukahtaa vain ja ainoastaan viereen, ja kun liikahdan paikoiltani, muutaman minuutin sisään herää huutamaan. Itku ei mielestäni ole ns.kipuitkua, vaan vauva on todella väsyneen oloinen eikä osaa rentoutua, vaan huutaa yliväsyneenä. Kapalo ei auta, eikä allegiaoireita ole. Olemme yrittäneet illan rauhoittamista ja nukkumaanmenoa eri aikoihin, mutta kaikki menisi hyvin siihen asti kunnes itse joudun nousemaan...kun esikoinen (3,5v) vaatii omat iltatouhunsa joihin kelpaan vain minä (sisaruskateus, ja nykyinen mieheni ei ole työtn isä joten siksikään ei ehkä kelpaa vaikka muuten tulevat hienosti toimeen)niin en tietty itse ehdi omia iltatoimiani tekemään, vauva tahtoo tankata ja kun tulee uniaika, en joutaisi vielä itse ihan nukkumaan. Kaikki siis hyvin siihen asti kun vauva havahtuu unestaan kun itse nousen. Sitten alkaa itku, ja aina kun näyttää vaipuvan uneen, havahtuu itkenmään. Jatkuu puoleen yöhön tai kahteenkin asti yöllä.
Ehdoin tahdoin ei olla opetettu viereen, itse vain olen niin onneton, etten yöllä imettäessäni pysy hereillä siihen asti, että saan vauvan omaan sänkyyn. Sitäpaitsi alkuun kun tein niin, poika aina heräsi ja sama homma uudelleen... ja lopuksi tietty olin niin hereillä itsekin etten enää saanut unta ja valvo sitten tuntikausia yöllä kun pitäisi aamulla herätä ihmisten aikoihin.
Ongelmana siis nimenomaan tuo nukahtaminen, sylissä hyssytys ei toimi kun tuntuu vaativan sängyssä pötkötyksen ja kainalossa pitämisen. Päiväunet ihan ok, kasvaa hyvin, iso vauva syntyessään, maitoa runsaasi ym.
Ehdoin tahdoin ei olla opetettu viereen, itse vain olen niin onneton, etten yöllä imettäessäni pysy hereillä siihen asti, että saan vauvan omaan sänkyyn. Sitäpaitsi alkuun kun tein niin, poika aina heräsi ja sama homma uudelleen... ja lopuksi tietty olin niin hereillä itsekin etten enää saanut unta ja valvo sitten tuntikausia yöllä kun pitäisi aamulla herätä ihmisten aikoihin.
Ongelmana siis nimenomaan tuo nukahtaminen, sylissä hyssytys ei toimi kun tuntuu vaativan sängyssä pötkötyksen ja kainalossa pitämisen. Päiväunet ihan ok, kasvaa hyvin, iso vauva syntyessään, maitoa runsaasi ym.
Vastaukset 3
Vanhimmat
..saada ne ilta rutiinit mahdollisimman saman kaltaisiksi.Itselleni tuli raskausaikana vau-kirjalta sellainen lapsen ensi sävelet-cd,sen soittaminen rauhoittaa,ja myös iltakylpy on osa meidän nukkumaanmenojärjestelyjä.Kylvyn jälkeen monesti lapsi syö pyyhkeeseen kääriytyneenä,ja sen jälkeen hieron hellästi lapsen jalkoja,käsiä,selkää ja vatsaa..tissiä vain lopuksi kovasti-ja niinhän se uni sieltä tulee! :) Toivon,että vinkeistäni oli jotain apua-ja onnea unentuloon!
Kuulostaa tutulta, paitsi, että meillä on nukahdettu ainoastaan tissille viereen. Aikaisemmin juuri tossa parin kolmen kuukauden ikäisenä oli juuri samanlaista, nukahti pitkän imetyksen/tissin luttuutuksen jälkeen ja kun irrotin tissistä tai jätin yksin nukkumaan omaan tai perhepetiin, heräsi hetken päästä itkemään. Ei auttanut kuin antaa uudestaan rintaa. Sama saattoi toistua 5 kertaa. Jos yritti sylissä rauhoittaa, itki vain.
Kai siinä oli kyse siitä, että hoksasi tissin lähteneen ja halusi sen takaisin voidakseen taas nukkua, mutta voi olla myös kyse vain siitä, että on äidissä niin kiinni. Lapset ovat erilaisia, toiset tarvitsevat sitä syliä, läheisyyttä ja turvan tunnetta enemmän kuin toiset. Meillä muutenkin "ei niin hyvä" nukkuja. Herää mm. päikkäreillä kärryissä monet kerrat itkemään ja keinuttaessa nukahtaa takaisin. Ihan kuin tarkistelisi, että onko täällä ketään, onko äiti paikalla??
Lohdutan sinua kuitenkin tiedolla, että iän karttuessa, ajan kuluessa tämä hellitti meillä. Nykyään (5 kk) nukahtaa syliin tissille ja siitä siirrän omaan sänkyyn. Jatkaa uniaan, ei enää heräile ennenkuin nälkä.
Päikkäreilläkään ei enää heräile niin paljon. Meillä ei ole koskaan onnistunut myöskään"laitetaan väsyneenä omaan sänkyyn nukahtamaan" (kuulostaa niin ihanan helpolta) Meillä se on tarkoittanut aina pää punaisena huutamista sängyssä ja on kokeiltu lukemattomia kertoja. Ja koskaan ei ole myöskään nukahtanut itsekseen esim. lattialle, sitteriin jne.
Että kyllä se siitä ajan kanssa. Tiedän kyllä sen hankaluuden, että pitää maata vieressä hiljaa liikkumatta ja tuhat hommaa odottaa tekijäänsä. Yritä kestää, nämä vaiheet menee ohi aikanaan.
niin saat itsekin nukkua rauhassa.