Lähde: http://www.verkkouutiset.fi/juttu.php?id=92090
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) katsoo tiistaina antamassaan tuomiossa, että suomalaiset sosiaaliviranomaiset loukkasivat valittajan oikeutta perhe-elämään, kun sosiaaliviranomaiset eivät yrittäneet yhdistää perhettä uudelleen valittajan lapsen huostaanoton jälkeen.
Valittajan lapsi otettiin huostaan vuonna 1992 tämän ollessa viisivuotias. Vuonna 1995 lapsi siirrettiin sijaiskotiin.
EIT totesi, että huostaanoton olisi ensisijaisesti oltava väliaikainen ja perheen yhdistämiseen tähtäävät toimenpiteet tulisi aloittaa mahdollisimman pian ottaen samalla huomioon lapsen etu. Jos huostaanotto on jatkunut pitkään, voi lapsen etu, eli oikeus pitää perhetilanteensa muuttumattomana, olla vahvempi kuin vanhempien oikeus saada biologinen perhe yhdistettyä.
Tässä tapauksessa EIT katsoi, ettei perheen yhdistämistä oltu yritetty valittajan pyynnöistä huolimatta. Sosiaaliviranomaiset eivät olleet tehneet valituskelpoisia päätöksiä tapaamisoikeuden rajoittamisesta ja huostaanoton päättämisestä. He eivät tutustuneet valittajan kotiin tai hänen ja lapsen väliseen vuorovaikutukseen kotilomilla.
EIT katsoi, että sosiaaliviranomaiset eivät yrittäneet helpottaa perheen yhdistämistä, vaan lähtivät siitä, että lapsi jäisi pitkäksi aikaa huostaan. Täten valittajan oikeutta perhe-elämään oli rikottu.
Valittaja oli valittanut muun muassa myös suullisen oikeudenkäynnin puuttumisesta ja oikeudenkäynnin pituudesta. Näiltä osin EIT:n mukaan ei ollut tapahtunut rikkomusta.
Valittaja ei pyytänyt asian yhteydessä korvauksia.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) katsoo tiistaina antamassaan tuomiossa, että suomalaiset sosiaaliviranomaiset loukkasivat valittajan oikeutta perhe-elämään, kun sosiaaliviranomaiset eivät yrittäneet yhdistää perhettä uudelleen valittajan lapsen huostaanoton jälkeen.
Valittajan lapsi otettiin huostaan vuonna 1992 tämän ollessa viisivuotias. Vuonna 1995 lapsi siirrettiin sijaiskotiin.
EIT totesi, että huostaanoton olisi ensisijaisesti oltava väliaikainen ja perheen yhdistämiseen tähtäävät toimenpiteet tulisi aloittaa mahdollisimman pian ottaen samalla huomioon lapsen etu. Jos huostaanotto on jatkunut pitkään, voi lapsen etu, eli oikeus pitää perhetilanteensa muuttumattomana, olla vahvempi kuin vanhempien oikeus saada biologinen perhe yhdistettyä.
Tässä tapauksessa EIT katsoi, ettei perheen yhdistämistä oltu yritetty valittajan pyynnöistä huolimatta. Sosiaaliviranomaiset eivät olleet tehneet valituskelpoisia päätöksiä tapaamisoikeuden rajoittamisesta ja huostaanoton päättämisestä. He eivät tutustuneet valittajan kotiin tai hänen ja lapsen väliseen vuorovaikutukseen kotilomilla.
EIT katsoi, että sosiaaliviranomaiset eivät yrittäneet helpottaa perheen yhdistämistä, vaan lähtivät siitä, että lapsi jäisi pitkäksi aikaa huostaan. Täten valittajan oikeutta perhe-elämään oli rikottu.
Valittaja oli valittanut muun muassa myös suullisen oikeudenkäynnin puuttumisesta ja oikeudenkäynnin pituudesta. Näiltä osin EIT:n mukaan ei ollut tapahtunut rikkomusta.
Valittaja ei pyytänyt asian yhteydessä korvauksia.
Vastaukset 6
Vanhimmat
tekemään huoltosuunnitelman lapselle.
Asiakohdat huoltosuunnitelmassa kirjattava
myös lapsen vanhemmille, sijaishuoltoon.
Lapsen sijoituksen kesto, tarvittavat toimenpiteet; tuen ja avun tarve,
lapselle, vanhemmille ja sijaishuoltoon.
Lastensuojelulain mukaan kaikki nämä ja paljon muutakin lapsen huostaanottoon liityvää asiaa pitäisi löytyä jokaiselle huostaanotetulle lapselle viranomaisten heille laatimasta huoltosuunnitelmasta.
Monellekohan huostaanotetulle lapselle
Suomessa on tehty lainmukainen
huoltosuunnitelma kaikkine asiakohtineen?
virallinen tutkimustuloskin, miten puutteellisesti laadittuja huostaanottoasiakirjat ovat.
Mites voit poistaa huostaanoton syitä kun niitä ei ole selvästi kirjattu. Ja nähty on, että vaikka syyt olisi selvästi kirjatut ja ne poistetaan, niin sossu keksii lisää syitä.
Lapsen ja vanhempien tapaamisia ei ole sovittu etukäteen, vaan ne mielivaltaisesti hoidettaviksi.
Sijarit rajoittavat tapaamisia = lain vastaista jne. jne.
Yli vuoteen mitään kirjallisia eikä suullisia huoltosuunnitelmia, kirjoitinkin siitä jo eduskunnan oikeusasia miehelle, vaastausta odotellaan. Eikä ole huostaanoton syitäkään kerrottu, eikä miten voimme poistaa ne, perhettämme ei ole tietenkään yritetty yhdistää vaikka lapsetkin toivoo.
eivät korvaansa lotkauta, vaikka samoista asioista kansainvälisistä oikeusistuimista satais huomautuksia ja tuomioita.
asianajajalleni,ettei ainuttakaan syytä ole jatkaa huostaanottoa enään.Asianajajani kysyi mitä he ovat tehneet perheenyhdistämiseksi.Sossujohtaja myönsi ettei mitään.Asianajaja vaati purkua heti.Nyt sossujohtaja yrittää pian pitåå kokousta,kun asianajajani on lomalla.Sanoin etten tule yksin.Hän myönsi,että sijariperhe jossa lapseni ollit 4 vuotta on epäkelpo.Kävimme katsomassa seuraavaa paikkaa,se oli vielä karmeampi.Sanoivat ettei ole mitään paikkoja,että on otettava mikä vain.ÄLYVAPAATA.Miksei lasta kotiuteta,siksikö,ettei sosku peru päätöstään!
laittomasta huostaanoton jatkamisesta?
Sehän näissä jutuissa niin järkyttävää on, että LAITTOMUUS kukoistaa, lapset ja vanhemmat ovat lainsuojattomia näissä asioissa.
Ja tämä on mukamas lastenSUOJELUA!
Sen takia nyt värvätään uusia sijareita oikein kunnon mainoskampanjalla, koska on tajuttu, että EU:n ihmisoikeuskomissiolle olisi selittämistä, miksi lapsia on niin paljon laitossijoituksessa. Mitähän kyseinen komissio olisi mieltä, kun tietäisi koko suomalaisen totuuden.