Millaista onkaan katsoa
nukkuvaa rakastettua
pehmeänä siinä vierellä
alla peitteen haudutettua
silmäsi kiinni
tuhisten vähän
voisin päiväni jättää
ja jäädä tähän
tulviessa ikkunoista
auringon ensi säteen
siinä sinua katselin
vedin hiljaa käteen
nukkuvaa rakastettua
pehmeänä siinä vierellä
alla peitteen haudutettua
silmäsi kiinni
tuhisten vähän
voisin päiväni jättää
ja jäädä tähän
tulviessa ikkunoista
auringon ensi säteen
siinä sinua katselin
vedin hiljaa käteen
Vastaukset 4
Vanhimmat
siis kaunista! ensin oikeesti katoin et ohhoh,romanttista ymym.mut sitten toi loppu:"vedin hiljaa käteen" hahah...
niin, muuten aivan upeaa rakkautta sanoilla, mutta tuon viimeisen lauseen (vedin hiljaa käteen) vaihtaisin sanoihin: "mielessäni rakastelin"
vähän sama asia, mutta ei riko tunnelmaa, minkä kauniisti loit, saman kun voi sanoa kauniistikin, panot sit eri runoon ja run.... myös ;DD
Tuo loppu on justiinsa hyvä. Siinä tulee runoon mukaan vähän asennetta. Ettei mene ihan pliisuiluksi. "vedin hiljaa käteen" on jotenkin niin arvaamaton reaktio nukkuvaan rakastettuun. Sen absurdius on runon parasta antia. Ja kaikkihan me vedellään käteen. Se on hyvä harrastus!
varsinkin viimeinen rivi.
Mua kyllä harmittais,
jollei sais yhtään auttaa!
(en nyt tarkoittanut,
että juuri sinua - tietenkään... ...:)