Kaivataan hyväksi koettuja tietolähteitä koskien elatusavun määrittelyä.
Olen jo tietoinen kunnan lastenvalvojan "palveluista",Finlexistä, yksin -ja yhteishuoltajien sekä elatusvelvollisten sivustoista.(nämä viimeksi mainitut tarjoavat ristiriitaista tietoa esim.koskien lapsilisän yksinhuoltaja korotuksen vaikutusta tuloihin !!??)
Kuinka paljon voi olettaa elatusvelvollisen maksavan 1100e nettotuloista elatusapua neljästä lapsesta?? Jotta vielä elatusvelvollinen itsekin "pysyisi hengissä". Äidin nettotulot myös lähes saman suuruiset.
Olen jo tietoinen kunnan lastenvalvojan "palveluista",Finlexistä, yksin -ja yhteishuoltajien sekä elatusvelvollisten sivustoista.(nämä viimeksi mainitut tarjoavat ristiriitaista tietoa esim.koskien lapsilisän yksinhuoltaja korotuksen vaikutusta tuloihin !!??)
Kuinka paljon voi olettaa elatusvelvollisen maksavan 1100e nettotuloista elatusapua neljästä lapsesta?? Jotta vielä elatusvelvollinen itsekin "pysyisi hengissä". Äidin nettotulot myös lähes saman suuruiset.
Vastaukset 9
Vanhimmat
sossu maksaa jos mies ei pysty. 4:stä lapsesta sinun kuuluisi saada n. 120 e /lapsi. Tee elatussopimus lapsesi isän kanssa ja sossun välillä.
Laissa lapsen elatuksesta korostetaan lapsen elatuksen tarvetta.. Lapsi kuluttaa keskimäärin 450 euroa kuukaudessa.
Lapsen tarve vaihtelee iän, asuinpaikan, harrastusten, terveydentilan, perheen aiempien kulutustottumusten ja monien muiden seikkojen myötä. On huomioitava myös hänen laskennallinen osuutensa talouden menoista, esim kotivakuutuksesta, yhtiövastikkeesta, vuokrasta, jne, ei siis vain hänen henkilökohtaisia menojaan. Näiden huomioimisesta ei ole olemassa yhtenäisiä ohjeita.
Kun lapsen elatuksen tarve on arvioitu, siitä vähennetään lapsilisän osuus.
Yksinhuoltajakorotusta ei vähennetä, koska se kuuluu lain mukaan lapsen kanssa asuvalle vanhemmalle.
Loppuosa jaetaan vanhempien nettotulojen mukaisessa suhteessa.
Esimerkki: Lapsen kulutus 400 e/kk. Lähivanhempi-äidille jää verojen jälkeen käteen 1000e. Tapaajavanhempi-isälle jää verojen jälkeen käteen 2000 e. Vanhempien nettotulot ovat siis yhteensä 3000, josta äidin osuus 1/3 ja isän osuus 2/3.
Lapsen kulutuksesta vähennetään lapsilisä 100 e / kk, jää katettavaksi 300 euroa. Äidin osuus 100 e (1/3). Isän osuus 200 e (2/3) = elatusmaksun suuruus.
On kyseenalaista onko oikein, että lapsilisä näin jakaantuu sekä tapaajavanhemman että lähivanhemman kesken, kun sitä lain mukaan pitäisi maksaa talouteen, jossa lapsi asuu, eikä jakaa eri talouksien kesken. Tämä on kuitenkin vallitseva laskutapa.
Nettotuloihin ei lasketa päivärahoja eikä matkakuluja, mutta asumistuki lasketaan. Asuntolainakulut ja tietyt välttämättömät kulut vähentävät elatuskykyä. Kohtuuttomia lainoja ei kuitenkaan huomioida, lapsia ei pidä laittaa maksamaan elatusvelvollisen ylisuurta kulutusta.
Elatusapua määrättäessä otetaan myös huomioon kuinka paljon lapsi viettää aikaansa vanhempiensa luona. Myös lapsen kanssa asuvan elatusosuutta vähentää hänen tekemänsä lähes päivittäinen hoivatyö.
Keskimääräinen elatusapu on noin 126 euroa/kk Elatusapu on verotonta tuloa lapselle, jonka käytöstä päättää hänen lähihuoltajansa harkintansa mukaan. Maksaja saa pienen elatusvelvollisuusvähennyksen verotuksessa.
Huippu vitsi!
Usein tosiaan käytetään 450 euron oletusta kulutuksesta. Tähän summaan päästää kun jaetaan asumiskulut tasan kaikkien asunnossa olevien kanssa, samoin ostetaan kaikki vaatteet uutena, harrastetaan ja ostetaan kännyköitä ja tietokoneita. Suurin osa kuluista eivät kuitenkaan ole välttämättömiä, mutta harmi vain, että suuressa osassa kuntia toimitaan tämän muka yleisen käytännön mukaisesti.
Itse seurasin ennen eroa hyvin tarkkaan kulutustamme ja tiukan rahatilanteen takia erittelinkin kuluja aika tarkasti. Lasten kuukausittaiset kokonaiskulut liikkuivat välillä 200 - 250 euroa. Niissä summissa oli kaikki. Eli oltiin hyvin kaukana yleisestä noin 400-450 euron tasosta. Lapsilta ei kuitenkaan puuttunut mitään. Heillä oli aivan riittävästi leluja, vaatteita ja ruokaa.
Kun luetaan lakia lastenelatuksesta, ei siellä mainita mitään tarkkaa elatuksen tarvetta. Siellä ei mainita millään tavoin sitä, että rikkaiden vanhempien lapsilla olisi suurempi elatuksen tarve kuin köyhillä. Mutta laki on siinä mielessä ristiriitainen, että se määrittelee periaatteessa minimi elatukseksi yhden vanhemman osalta kunnan maksaman elatusmaksun suuruuden eli n. 118 euroa, vaikka toisaalla lukeekin, että elatusavun suuruus määräytyy vanhempien tulojen suhteessa. Itse lähden siitä ajatuksesta, että jokaisen vanhemman elatusvastuu on tämä 118 euroa. Lisäksi yksinhuoltaja saa lapsilisää korotuksen kanssa noin 130 euroa. Lapselle tulee siis 2*118 130 euroa kuukaudessa eli noin 366 euroa eli aivan riittävästi.
On väärin, että elatusapu poikkeaa suuntaan tai toiseen kovin paljoa tästä 118 eurosta. Jos tulot kuitenkin ovat pienet, niin elatusavun tulee olla tätä pienempi. Ja jos tulot ovat suuret, ei kuitenkaan pitäisi lähteä kovinkaan paljoa tätä summaa ylittämään, koska tällöin ei enää ole kyse lapsesta, vaan lähivanhemmasta.
Jos molempien vanhempien tulot ovat samat, jakautuu elatusvastuu luonnollisesti tasan. Otetaanko asumistuet huomioon jne.. ei juurikaan vaikuta tällaisessa tapauksessa avun suuruuteen. Jos tulot ovat neljän lapsen tapauksessa niinkin pienet kuin 1000 euroa nettona kummallakin, niin elatusavun määrä jää alle 118 euron. On täysin kohtuutonta vaatia maksamaan lähes puolia tuloista lähivanhemmalle. 500 eurolla kun pitäisi maksaa asuminen ja muu pakollinen eläminen. Se kyllä onnistuu, mutta on täysin kohtuutonta.
450 on ns.keskiarvio.
Lähtökohtaisesti lapsen elatusavun tulee perustua elatuksen tarpeeseen, joka on määritelty esim.
tilastokeskuksen taholta keskimäärin € 365 / kk vaihdellen aivan pienien lasten € 308
15-17-vuotiaiden € 494 / kk.
Oikeuskäytännön mukaisesti jos lapsilla ei ole mitään elatuksen tarvetta korottavaa tekijää niin lasten keskimääräiseksi elatuksen tarpeeksi muodostuisi n. € 420/kk/lapsi.
Tästä vähennettäisiin lapsilisät 1. lapsesta € 100, 2. lapsesta € 110.50, 3.lapsesta € 131 jne sekä yksinhuoltajakorotus € 36.60/kk/lapsi.
Miksei voisi herra ja rouva ihan keskenään laskeskella sopiva elatusmaksu ja isommat ostokset ostella yhdessä?
Vai onko taas näin, ettei mistään mitään voi puhua kun kaikkieimeneniinkuinminähaluan?
Kiitos kaikille vastauksistanne...tähän edelliseen viestiin vastaisinkin, että tapauksessamme todellakin keskustelemme yhdessä kyseisestä elatusavun suuruudesta. Itse kyllä tyydyn kunnan maksamaan elatustkeen 118e/kk, mutta sitä mietinkin kuinka sosiaalityöntekijä tekee kyseiset elatusapu laskelmat maksaja osapuolen vinkkelistä katsottuna ja millaisen summan voi tuomioistuin vahvistaa /määrätä hänen maksettavakseen.
Etsimme ratkaisua jonka avulla voisimme jokainen jatkaa elämäämme hyvillä mielin eteenpäin, aiheuttamatta toisillemme kohtuutonta tuskaa.
Ei siinä ole kenelläkään nokan koputtamista mikäli lapsen peruselatus toteutuu, mikä näyttää toteutuvan jo euron maksulla. Hyvä että voitte sopia. Sopikaa laskelmallinen summa joka on reilu ja oikeudenmukainen. Kirjatkaa lisäksi suuremmat ostokset yhteiseksi maksettavaksi. Lastenvalvojan nimio alle ja sillä siisti.
Turha murehtia asioista jotka ovat selviöitä. Ja se kunta ei maksa mitään jos elatusmaksuvelvollisella on tuloja.
Suosittelisin laskemaan yhdessä lapsen menot ja sitten suhteessa tuloihin jakamaan ne. Tietty lapsilisän yh korotus poistettuna
exällä, kunta maksaa osan. Arvioisin että exä maksaa n. 70/lapsi ja kunta loput 45/lapsi. Näin kävi ainakin minulla kun olin vielä pienituloinen...ja ei sitä mihinkään tuomioistuimeen tarvitse viedä herranjestas. Kyllä se sopimus syntyy siellä lastenvalvojalla.