Hyvä dokumentti!

Ja punakaarti siis täysin syytön?

Ja mitä pahaa on
koti-uskonto-isänmaa-yhteinäiskulttuurissa?

Kyllä se Saksan liittolaisuus oli olosuhteiden, ei valtaeliitin sanelema ratkaisu. Suuntautuahan yritettiin sekä länsivaltoihin että Ruotsiin. NL kielsi liiton Ruotsin kanssa ja viimeistään Norjan ja Ranskan miehittäminen poisti Ranskan ja Englannin tuen mahdollisuuden. Saksa oli ainoa vaihtoehto siitä syystä, että se oli ainoa mahdollinen apu NL:a vastaan, ei sen takia, että se olisi ollut jokin psykologinen välttämättömyys.

punakaarti kirjoitti:

Ja punakaarti siis täysin syytön?

Ja mitä pahaa on
koti-uskonto-isänmaa-yhteinäiskulttuurissa?

Sisällissodan tapahtumia kuvattaessa käytetään tietenkin sellaisia ilmaisuja kuin "valkoiset syyllistyivät", jne. Historiaa ei kuitenkaan pidä kirjoittaa syyllisyyskysymysten todistamiseksi, vaan tapahtumien ymmärtämiseksi.

Yhteisöt kehittyvät, jos hyvin käy, heimoyhteisöistä johtajavaltaisten yhtenäiskulttuurien kautta moniarvoisiksi demokratioiksi. Yhtenäiskulttuuri on hyvä vaihtoehto, jos sitä katsellaan heimoasteelta, huono ja taantunut vaihtoehto, jos sitä tarkastellaan moniarvoisesta demokratiasta käsin.

realisti kirjoitti:

Kyllä se Saksan liittolaisuus oli olosuhteiden, ei valtaeliitin sanelema ratkaisu. Suuntautuahan yritettiin sekä länsivaltoihin että Ruotsiin. NL kielsi liiton Ruotsin kanssa ja viimeistään Norjan ja Ranskan miehittäminen poisti Ranskan ja Englannin tuen mahdollisuuden. Saksa oli ainoa vaihtoehto siitä syystä, että se oli ainoa mahdollinen apu NL:a vastaan, ei sen takia, että se olisi ollut jokin psykologinen välttämättömyys.

Lue lisää

Jos järkipohdinnat määräisivät sitä mitä vallanpitäjät päättävät, koko toista maailmansotaa ei koskaan olisi käyty.

Tilannekohtaisissa ratkaisuissa se mikä koetaan mahdolliseksi ja "realistiseksi" on aina monenlaisen rajoittuneisuuden sanelemaa. Ratkaisuja tehtäessä ei tiedetä miten ne toteutuvat. Valintaa tehdään tosiasiassa aina monelaisten vaikutteiden pohjalta.

Historiankirjoituksen yksi peri- tai helmasynti on, että kuvitellaan tapahtumien saavan sitä paremman selityksen mitä enemmän toimijoiden tekemiset saadaan näyttämään järkeviltä. Tämä järki ei kuitenkaan määrännyt tapahtumia, vaan se on tapahtumiin jälkikäteen liimattua järkeä. On muistettava että toimiessaan ihminen on aina sekä järkevä että epäjärkevä olento. Kun todellisia valintoja tehtiin, ratkaisuissa vaikutti niin menneisyys, siis kohtalonyhteys Saksaan, kuin odotuksetkin, eli itsepuolustuksen tarpeet ylittävä motiivi länsimaisen sivistyksen voitosta.

selitykset kirjoitti:

Jos järkipohdinnat määräisivät sitä mitä vallanpitäjät päättävät, koko toista maailmansotaa ei koskaan olisi käyty.

Tilannekohtaisissa ratkaisuissa se mikä koetaan mahdolliseksi ja "realistiseksi" on aina monenlaisen rajoittuneisuuden sanelemaa. Ratkaisuja tehtäessä ei tiedetä miten ne toteutuvat. Valintaa tehdään tosiasiassa aina monelaisten vaikutteiden pohjalta.

Historiankirjoituksen yksi peri- tai helmasynti on, että kuvitellaan tapahtumien saavan sitä paremman selityksen mitä enemmän toimijoiden tekemiset saadaan näyttämään järkeviltä. Tämä järki ei kuitenkaan määrännyt tapahtumia, vaan se on tapahtumiin jälkikäteen liimattua järkeä. On muistettava että toimiessaan ihminen on aina sekä järkevä että epäjärkevä olento. Kun todellisia valintoja tehtiin, ratkaisuissa vaikutti niin menneisyys, siis kohtalonyhteys Saksaan, kuin odotuksetkin, eli itsepuolustuksen tarpeet ylittävä motiivi länsimaisen sivistyksen voitosta.

Lue lisää

Minä puhun historiasta kun en ole filosoofi. Suomen johdossa noihin aikoihin olleista henkilöistä usein nostetaan esiin Ryti ja Mannerheim. Kumpikaan heistä ei suuntautunut Saksaan, vaan Englantiin. Molemmat vierastivat kansallissosialistista totalitarismia. Saksaan turvauduttiin kun muut kortit oli käännetty, eli niiden toteutumattomuudesta oli varmuus. Se on nimenomaan historiallinen tosiasia. Tuo filosofiasi on hölynpölyä.

realisti kirjoitti:

Minä puhun historiasta kun en ole filosoofi. Suomen johdossa noihin aikoihin olleista henkilöistä usein nostetaan esiin Ryti ja Mannerheim. Kumpikaan heistä ei suuntautunut Saksaan, vaan Englantiin. Molemmat vierastivat kansallissosialistista totalitarismia. Saksaan turvauduttiin kun muut kortit oli käännetty, eli niiden toteutumattomuudesta oli varmuus. Se on nimenomaan historiallinen tosiasia. Tuo filosofiasi on hölynpölyä.

Lue lisää

Niin, tai sitten ei.

tai... kirjoitti:

Niin, tai sitten ei.

No, uskon historiankirjoitusta ennemmin kuin filosofisia fantasioitasi.

realisti kirjoitti:

No, uskon historiankirjoitusta ennemmin kuin filosofisia fantasioitasi.

Uskon voi korvata perehtymällä historiakirjoituksen metodologisiin ongelmiin, jotka ovat tietoteoreettisia ja tiedonfilosofisia.

totuus.... kirjoitti:

Uskon voi korvata perehtymällä historiakirjoituksen metodologisiin ongelmiin, jotka ovat tietoteoreettisia ja tiedonfilosofisia.

Teoreettisiin ongelmiin perehtyminen ei tuota substanssitietoa, kuten et sinäkään. Sen sijaan filosofisesti luotuja perustelemattomia väittämiä olet hyvä esittämään ja luomaan. Ja niillä tiedoilla, joita meillä historiasta on, nämä väitteet on helppo kumota. Historiankirjoituksen teoreettiset ongelmat on varmasti mielenkiintoinen kysymys, mutta ei tuota vastausta kysymykseen "miksi Suomi haki tukea Saksasta". Jos vastauksesi tähän kysymykseen on jokin psykologinen liittymä Saksaan, niin mikä sai Suomen hakemaan tukea kaikista niistä muista maista, joista tukea haettiin? Olimmeko niihinkin jossakin salaperäisessä vapaamuurariuteen verrattavissa olevassa yhteydessä?

realisti kirjoitti:

Teoreettisiin ongelmiin perehtyminen ei tuota substanssitietoa, kuten et sinäkään. Sen sijaan filosofisesti luotuja perustelemattomia väittämiä olet hyvä esittämään ja luomaan. Ja niillä tiedoilla, joita meillä historiasta on, nämä väitteet on helppo kumota. Historiankirjoituksen teoreettiset ongelmat on varmasti mielenkiintoinen kysymys, mutta ei tuota vastausta kysymykseen "miksi Suomi haki tukea Saksasta". Jos vastauksesi tähän kysymykseen on jokin psykologinen liittymä Saksaan, niin mikä sai Suomen hakemaan tukea kaikista niistä muista maista, joista tukea haettiin? Olimmeko niihinkin jossakin salaperäisessä vapaamuurariuteen verrattavissa olevassa yhteydessä?

Lue lisää

Kun valtiot kuvitellaan personoiduiksi toimijoiksi, on psykologia ymmärretty väärin. Kysymyksen "miksi Suomi haki tukea Saksasta" tasolla ei substanssitietoa ole. Historiankirjoitus ei voi osoittaa sormella Suomea ja sanoa: Suomi teki näin koska tämä oli optimaalisin vaihtoehto.

Voin toistaa jo aiemmin sanomani. Historiankirjoituksen yksi peri- tai helmasynti on, että kuvitellaan tapahtumien saavan sitä paremman selityksen mitä enemmän toimijoiden tekemiset saadaan näyttämään järkeviltä. Tämä järki ei kuitenkaan määrännyt tapahtumia, vaan se on tapahtumiin jälkikäteen liimattua järkeä. On muistettava että toimiessaan ihminen on aina sekä järkevä että epäjärkevä olento. Kun todellisia valintoja tehtiin, ratkaisuissa vaikutti niin menneisyys, siis kohtalonyhteys Saksaan, kuin odotuksetkin, eli itsepuolustuksen tarpeet ylittävä motiivi länsimaisen sivistyksen voitosta.

harha kirjoitti:

Kun valtiot kuvitellaan personoiduiksi toimijoiksi, on psykologia ymmärretty väärin. Kysymyksen "miksi Suomi haki tukea Saksasta" tasolla ei substanssitietoa ole. Historiankirjoitus ei voi osoittaa sormella Suomea ja sanoa: Suomi teki näin koska tämä oli optimaalisin vaihtoehto.

Voin toistaa jo aiemmin sanomani. Historiankirjoituksen yksi peri- tai helmasynti on, että kuvitellaan tapahtumien saavan sitä paremman selityksen mitä enemmän toimijoiden tekemiset saadaan näyttämään järkeviltä. Tämä järki ei kuitenkaan määrännyt tapahtumia, vaan se on tapahtumiin jälkikäteen liimattua järkeä. On muistettava että toimiessaan ihminen on aina sekä järkevä että epäjärkevä olento. Kun todellisia valintoja tehtiin, ratkaisuissa vaikutti niin menneisyys, siis kohtalonyhteys Saksaan, kuin odotuksetkin, eli itsepuolustuksen tarpeet ylittävä motiivi länsimaisen sivistyksen voitosta.

Lue lisää

"Kun todellisia valintoja tehtiin, ratkaisuissa vaikutti niin menneisyys, siis kohtalonyhteys Saksaan, kuin odotuksetkin, eli itsepuolustuksen tarpeet ylittävä motiivi länsimaisen sivistyksen voitosta."

Onko tarkoituksesi sanoa, että nämä olivat ainoat ratkaisuun vaikuttavat tekijät, vai että ratkaisuun ovat vaikuttaneet myös nämä tekijät. Jos tarkoitat ensimmäistä, olet historiantutkimuksen valossa väärässä. Jos tarkoitat jälkimmäistä, olet oikeassa, mutta en silti painottaisi näitä tekijöitä, sillä ne eivät mielestäni ole olleet ratkaisevia tekijöitä. Edelleenkin ratkaiseva tekijä turvautumisessa Saksaan olivat ne maailmanpoliittiset realiteetit, jotka vallitsivat ja maantiede. Nämä johtivat siihen, että apua ei ollut saatavissa mistään muualta kuin Saksasta. Tämä ei ole filosofiaa vaan faktaa.

realisti kirjoitti:

"Kun todellisia valintoja tehtiin, ratkaisuissa vaikutti niin menneisyys, siis kohtalonyhteys Saksaan, kuin odotuksetkin, eli itsepuolustuksen tarpeet ylittävä motiivi länsimaisen sivistyksen voitosta."

Onko tarkoituksesi sanoa, että nämä olivat ainoat ratkaisuun vaikuttavat tekijät, vai että ratkaisuun ovat vaikuttaneet myös nämä tekijät. Jos tarkoitat ensimmäistä, olet historiantutkimuksen valossa väärässä. Jos tarkoitat jälkimmäistä, olet oikeassa, mutta en silti painottaisi näitä tekijöitä, sillä ne eivät mielestäni ole olleet ratkaisevia tekijöitä. Edelleenkin ratkaiseva tekijä turvautumisessa Saksaan olivat ne maailmanpoliittiset realiteetit, jotka vallitsivat ja maantiede. Nämä johtivat siihen, että apua ei ollut saatavissa mistään muualta kuin Saksasta. Tämä ei ole filosofiaa vaan faktaa.

Lue lisää

Historiantutkimus ei luo sellaista valoa joka paljastaisi jonkin yhden "totuuden" jostakin. Totuus muodostuu siitä että kuvataan ja selitetään tapahtumia eri näkökulmien mahdollistamilla tavoilla.

Historiallisessa selittämisessä ei kannata jossitella kuvittelemalla todellisuus sellaiseksi, jossa yksi ratkaisuihin vaikuttava tekijä voitaisiin eristää muista ja ikään kuin kohottaa toiselle tasolle. Historiallinen totuus ei ole tasokysymys. Yritys pelkistää ja puristaa historiallinen totuus lukitsemalla katse yhteen kohteeseen ei palvele historian tutkimisen ja ymmärtämisen tarpeita. Se palvelee vain harhaista varmuuden etsintää. Sen motiivit taas ovat psykologisia, ne eivät sijoitu historiaan.

Filosofiassa määritellään sellaisia käsitteitä kuin "fakta". Tokaisu "tämä on faktaa" ei määrittele filosofiaa.

tarpeet kirjoitti:

Historiantutkimus ei luo sellaista valoa joka paljastaisi jonkin yhden "totuuden" jostakin. Totuus muodostuu siitä että kuvataan ja selitetään tapahtumia eri näkökulmien mahdollistamilla tavoilla.

Historiallisessa selittämisessä ei kannata jossitella kuvittelemalla todellisuus sellaiseksi, jossa yksi ratkaisuihin vaikuttava tekijä voitaisiin eristää muista ja ikään kuin kohottaa toiselle tasolle. Historiallinen totuus ei ole tasokysymys. Yritys pelkistää ja puristaa historiallinen totuus lukitsemalla katse yhteen kohteeseen ei palvele historian tutkimisen ja ymmärtämisen tarpeita. Se palvelee vain harhaista varmuuden etsintää. Sen motiivit taas ovat psykologisia, ne eivät sijoitu historiaan.

Filosofiassa määritellään sellaisia käsitteitä kuin "fakta". Tokaisu "tämä on faktaa" ei määrittele filosofiaa.

Lue lisää

Et siis vastannut kysymykseen. Onko täällä jossain filosofiapalstaa? Tunnut nimittäin olevan väärällä palstalla.

realisti kirjoitti:

Et siis vastannut kysymykseen. Onko täällä jossain filosofiapalstaa? Tunnut nimittäin olevan väärällä palstalla.

Vastasin kysymykseesi. Vastaus oli oikea. Olisi myös vääriä vastauksia, mutta niistä ei pidä perustaa. On myös vääriä kysymyksiä. Vastaukset niihin ovat järjestään vääriä vastauksia.

harha kirjoitti:

Kun valtiot kuvitellaan personoiduiksi toimijoiksi, on psykologia ymmärretty väärin. Kysymyksen "miksi Suomi haki tukea Saksasta" tasolla ei substanssitietoa ole. Historiankirjoitus ei voi osoittaa sormella Suomea ja sanoa: Suomi teki näin koska tämä oli optimaalisin vaihtoehto.

Voin toistaa jo aiemmin sanomani. Historiankirjoituksen yksi peri- tai helmasynti on, että kuvitellaan tapahtumien saavan sitä paremman selityksen mitä enemmän toimijoiden tekemiset saadaan näyttämään järkeviltä. Tämä järki ei kuitenkaan määrännyt tapahtumia, vaan se on tapahtumiin jälkikäteen liimattua järkeä. On muistettava että toimiessaan ihminen on aina sekä järkevä että epäjärkevä olento. Kun todellisia valintoja tehtiin, ratkaisuissa vaikutti niin menneisyys, siis kohtalonyhteys Saksaan, kuin odotuksetkin, eli itsepuolustuksen tarpeet ylittävä motiivi länsimaisen sivistyksen voitosta.

Lue lisää

Kun todellisia valintoja tehtiin, luonnollinen valinta oli Saksa. Muut mahdollisuudet oli poissuljettu muiden maiden toimesta.

just.... kirjoitti:

Vastasin kysymykseesi. Vastaus oli oikea. Olisi myös vääriä vastauksia, mutta niistä ei pidä perustaa. On myös vääriä kysymyksiä. Vastaukset niihin ovat järjestään vääriä vastauksia.

Lue lisää

Et kyllä vastannut kysymykseeni. Lässytit jotain tekotieteellistä paskaa. Kuten aina.

realisti kirjoitti:

Et kyllä vastannut kysymykseeni. Lässytit jotain tekotieteellistä paskaa. Kuten aina.

Historia ei ole salatiedettä. Siitä vaan kirjat käteen, tai yliopistoon metodologiaa opiskelemaan. Ovet ovat avoinna. Kaikki kortit ovat pöydällä. Olet samalla lähtöviivalla, ei totuutta ole piilotettu erityisesti sinulta. Tieteessä ei ole olemassa pyhiä kammioita, joissa Totuuden omistajat kuiskivat maagisia totuuksia noviisien korviin. Omat valmiudet kalibroidaan julkisissa tilaisuuksissa yhteisten pelisääntöjen mukaisiksi. Edistyminen ei vaadi muuta kuin ajattelua ja työtä. Onnea matkaan.

oikeasti kirjoitti:

Historia ei ole salatiedettä. Siitä vaan kirjat käteen, tai yliopistoon metodologiaa opiskelemaan. Ovet ovat avoinna. Kaikki kortit ovat pöydällä. Olet samalla lähtöviivalla, ei totuutta ole piilotettu erityisesti sinulta. Tieteessä ei ole olemassa pyhiä kammioita, joissa Totuuden omistajat kuiskivat maagisia totuuksia noviisien korviin. Omat valmiudet kalibroidaan julkisissa tilaisuuksissa yhteisten pelisääntöjen mukaisiksi. Edistyminen ei vaadi muuta kuin ajattelua ja työtä. Onnea matkaan.

Lue lisää

Kun et näköjään tiedä tästä kyseessä olevasta asiasta mitään, niin jätän sinut omaan fantasiamaailmaasi. Siellä on varmasti paljon ihmisiä, joihin tuo loputon filosofialässytys vailla mitään substanssia tekee vaikutuksen.

realisti kirjoitti:

Kun et näköjään tiedä tästä kyseessä olevasta asiasta mitään, niin jätän sinut omaan fantasiamaailmaasi. Siellä on varmasti paljon ihmisiä, joihin tuo loputon filosofialässytys vailla mitään substanssia tekee vaikutuksen.

Lue lisää

No ei oikeastaan ole. Ei tällaisilla jutuilla vaikutuksia tehdä. Eivätköhän nuo perusasiat ole kaikille itsestäänselvyyksiä.

Älä jätä! kirjoitti:

Kun todellisia valintoja tehtiin, luonnollinen valinta oli Saksa. Muut mahdollisuudet oli poissuljettu muiden maiden toimesta.

.....Suomen todellinen ulkopolitiikka sotia edeltäneeltä ajalta. Jankutetaan uskonkappaletta "saksalais-suuntaus" vaikkei sellaista ollut ennen jatkosotaa. Silloinkin pakosta.

Suomi yritti hankkia turvallisuutta mm. "reunavaltiopolitiikkana" tunnettua Neuvostoliiton rajanaapurien hanketta tukemalla, mutta tämän haaveen kaatuessa jäi jäljelle usko Kansainliittoon.

Talvisodan alkaessa Kansainliitto erotti NL:n hyökkääjänä jäsenyydestään, mutta sehän auttoi meitä paljon?

Saksa oli Talvisodan aikana NL:n liittolainen, eikä lännenkään apulupaus Suomelle ollut rehellinen.

Saksan päättäessä Barbarossa-operaatiosta, Suomelle jäi valinta:

A. NL:n puolella sodassa Saksaa vastaan, ja puna-armeija Suomen alueelle?

B. Saksan rinnalla erillissotaa käyden.

A-vaihtoehto olisi tuonut taistelut Suomen etelärannikolle, hävittänyt tärkeimmät teollisuuskeskuksemme ja jättänyt puna-armeijan Suomeen pysyvästi. Suomessa olisi ehkä syttynyt sisäisiä levottomuuksia, ja lopputuloksena meille olisi käynyt huonommin kuin Virolle.

B-valinta antoi mahdollisuuden säilyä kansana ja itsenäisenä valtiona.

Neuvostoliittoa yhä kaipaavien on vaikea tätä tajuta.

Semjon Kotko kirjoitti:

.....Suomen todellinen ulkopolitiikka sotia edeltäneeltä ajalta. Jankutetaan uskonkappaletta "saksalais-suuntaus" vaikkei sellaista ollut ennen jatkosotaa. Silloinkin pakosta.

Suomi yritti hankkia turvallisuutta mm. "reunavaltiopolitiikkana" tunnettua Neuvostoliiton rajanaapurien hanketta tukemalla, mutta tämän haaveen kaatuessa jäi jäljelle usko Kansainliittoon.

Talvisodan alkaessa Kansainliitto erotti NL:n hyökkääjänä jäsenyydestään, mutta sehän auttoi meitä paljon?

Saksa oli Talvisodan aikana NL:n liittolainen, eikä lännenkään apulupaus Suomelle ollut rehellinen.

Saksan päättäessä Barbarossa-operaatiosta, Suomelle jäi valinta:

A. NL:n puolella sodassa Saksaa vastaan, ja puna-armeija Suomen alueelle?

B. Saksan rinnalla erillissotaa käyden.

A-vaihtoehto olisi tuonut taistelut Suomen etelärannikolle, hävittänyt tärkeimmät teollisuuskeskuksemme ja jättänyt puna-armeijan Suomeen pysyvästi. Suomessa olisi ehkä syttynyt sisäisiä levottomuuksia, ja lopputuloksena meille olisi käynyt huonommin kuin Virolle.

B-valinta antoi mahdollisuuden säilyä kansana ja itsenäisenä valtiona.

Neuvostoliittoa yhä kaipaavien on vaikea tätä tajuta.

Lue lisää

mietittiinkö Suomessa todella vaihtoehtoa
"A. NL:n puolella sodassa Saksaa vastaan, ja puna-armeija Suomen alueelle?"
vai oletko lisännyt sen tähän vain osoittaaksesi, että Suomen oli pakko ryhtyä sotapuuhiin Saksan kanssa?

sikspäk kirjoitti:

mietittiinkö Suomessa todella vaihtoehtoa
"A. NL:n puolella sodassa Saksaa vastaan, ja puna-armeija Suomen alueelle?"
vai oletko lisännyt sen tähän vain osoittaaksesi, että Suomen oli pakko ryhtyä sotapuuhiin Saksan kanssa?

Lue lisää

...pohti välirauhan aikana tuollaista? Illegaalit kommunistit ehkä.

Saksan kauttakulusta Pohjois-Suomen kautta Norjaan ei voitu kieltäytyä, koska Ruotsi antoi Saksalle saman myönnytyksen. Siinä meni jo realistiset edellytykset pysyä sodan ulkopuolella, mutta toisia vaihtoehtoja voidaan periaatteessa tarkastella.

Kun NL oli hyökkäyksellä anastanut Suomen aluetta laittomasti ja röyhkeästi liittolaisuus neukkujen kanssa olisi saattanut tulla tarkasteluun siinä tilanteessa, että Stalin olisi palauttanut Karjalan ym. ja aktiivisesti tarjonnyt meille jotain diiliä?

Tässäkin tapauksessa Saksa olisi pyrkinyt Etelä-Suomenkin kautta NL:n kimppuun, ja olisimme joutuneet silloinkin sotaan?

NL:n "vapauttaman" Itä-Euroopan kohtalo osoittaa, ettei puna-armeija lähde vapaaehtoisesti sieltä minne on kerran päässyt, eli valinta NL:n puolelle Saksaa vastaan olisi tehnyt meistä vähintään "kansandemokratian", todennäköisesti neuvostotasavallan.

nuorena miehenä oli heila Tampereelta ja tuli tietysti tutustuttua sukuunkin.Vanhemmasta päästä olivat kovia kommunisteja ja isoisä kertoili silloin tällöin jotain kapinaan liittyvää ja vakavalla naamalla selitti punaisista naisista,jotka olivat miesten veroisia taistelijoita ja jotkut myös julmempia vankeja kohtaan,kuin heitä vartioineet miehet.

Isoisä itse oli ollut 13 vuotias tuohon aikaan,joten hän ei ollut itse tuossa kahinassa mukana muuten kuin sivusta seuranneena.

...eli suomenkieliset eivät olleet syyllisiä sisällissodan julmuuksiin, ainoastaan ruotsinkieliset...ilmeisesti sen vuoksi että suomenkielisyys estää julmuuden, ruotsinkielisyys taas on julmuuden edellytys?

Melkoista valkopesua taas SL:n nettieinsatzkommandojen taholta. Mitenköhän SL:läinen historiakäsitys voi selittää sen että esim. vankiloissa istuu henkirikoksista ruotsinkielisten lisäksi myös suomenkielisiä?

Burp5 kirjoitti:

...eli suomenkieliset eivät olleet syyllisiä sisällissodan julmuuksiin, ainoastaan ruotsinkieliset...ilmeisesti sen vuoksi että suomenkielisyys estää julmuuden, ruotsinkielisyys taas on julmuuden edellytys?

Melkoista valkopesua taas SL:n nettieinsatzkommandojen taholta. Mitenköhän SL:läinen historiakäsitys voi selittää sen että esim. vankiloissa istuu henkirikoksista ruotsinkielisten lisäksi myös suomenkielisiä?

Lue lisää

Toki suomenkieliset tekivät pahojaan sekä punaisina että valkoisina po. sisällissodassa, mutta vain ruotsinkieliset kävivät sodan varjolla omaa kielisotaansa.

Pietarsaaressa, jossa ei esiintynyt lainkaan "kapinaa", ruotsinkieliset ampuivat suomenkielisiä duunareita ja suomenkielisen porvarillisen kunnallismiehen.

Teloitusten tai oikeastaan murhien muistoksi on piirrelty ristit tupakkatehtaan seinään, murhapaikalle.

Semjon Kotko kirjoitti:

Toki suomenkieliset tekivät pahojaan sekä punaisina että valkoisina po. sisällissodassa, mutta vain ruotsinkieliset kävivät sodan varjolla omaa kielisotaansa.

Pietarsaaressa, jossa ei esiintynyt lainkaan "kapinaa", ruotsinkieliset ampuivat suomenkielisiä duunareita ja suomenkielisen porvarillisen kunnallismiehen.

Teloitusten tai oikeastaan murhien muistoksi on piirrelty ristit tupakkatehtaan seinään, murhapaikalle.

Lue lisää

"Pietarsaaressa, jossa ei esiintynyt lainkaan "kapinaa", ruotsinkieliset ampuivat suomenkielisiä duunareita ja suomenkielisen porvarillisen kunnallismiehen."

Pietarsaaressa oli kaksi työväenyhdistystä, suomenkielinen ja ruotsinkielinen. Suomenkielisessä oli vajaa 700 jäsentä ja ruotsikielisessä reilu 60. Suomenkielisen yhdistyksen johtomiehet vangittiin sodan alussa. Näiden vankien teloitus tapahtui kirjaimellisesti epäselvissä olosuhteissa, mutta kuitenkin jonkinlaisen tuomioistuimen päätöksen tuloksena.

Kaupunkiin oli saapunut helmikuun lopussa 97 jääkäriä, jotka asettuivat kaupunginhotelliin viettämään yhden jääkärin syntymäpäiviä. Muutkin jääkärit olivat juhlatunnelmissa, kotimaahan oltiin palattu vasta muutama päivä aikaisemmin. Hotellissa syötiin ja juopoteltiin, paikalla oli jääkärien lisäksi riikinruotsalaisia upseereita ja pietarsaaren suojeluskuntalaisia. Kostean illan kuluessa saatiin ajatus ryhtyä pelastamaan maata huligaaneilta ja putkassa oli vangittuna sopiva joukko. Humalainen oikeudenkäynti järjestettiin ja kuolemantuomiot jaettiin. Oikeudenistuntoon liittyneet asiakirjat ovat kadonneet niinkuin monien muidenkin valkoisten oikeuselinten paperit. Jääkärijuomingeissa taisi Toivo Kuulakin päästä hengestään.

Pietarsaaren tapauksessa saattoi olla niin että kieliasiat ja politiikka kietoutuivat yhteen, ammutut olivat suomenkielisiä ja ammuttajat ruotsinkielisiä jääkäreitä ja suojeluskuntalaisia ja oikeuden puheenjohtajana toimi riikinruotsalainen Kreivi Hamilton. Oikeudenistunnon laittomuutta epäillyt entinen Vaasan lääninsihteesi Johannes Jääskeläinen ammuttiin myös. Vaikuttaa siltä, että kieliasia oli vain yksi tekijä pietarsaarelaisten työläisten kohtalossa. Muut tekijät olivat viina ja poliittinen kiihko.

sikspäk kirjoitti:

"Pietarsaaressa, jossa ei esiintynyt lainkaan "kapinaa", ruotsinkieliset ampuivat suomenkielisiä duunareita ja suomenkielisen porvarillisen kunnallismiehen."

Pietarsaaressa oli kaksi työväenyhdistystä, suomenkielinen ja ruotsinkielinen. Suomenkielisessä oli vajaa 700 jäsentä ja ruotsikielisessä reilu 60. Suomenkielisen yhdistyksen johtomiehet vangittiin sodan alussa. Näiden vankien teloitus tapahtui kirjaimellisesti epäselvissä olosuhteissa, mutta kuitenkin jonkinlaisen tuomioistuimen päätöksen tuloksena.

Kaupunkiin oli saapunut helmikuun lopussa 97 jääkäriä, jotka asettuivat kaupunginhotelliin viettämään yhden jääkärin syntymäpäiviä. Muutkin jääkärit olivat juhlatunnelmissa, kotimaahan oltiin palattu vasta muutama päivä aikaisemmin. Hotellissa syötiin ja juopoteltiin, paikalla oli jääkärien lisäksi riikinruotsalaisia upseereita ja pietarsaaren suojeluskuntalaisia. Kostean illan kuluessa saatiin ajatus ryhtyä pelastamaan maata huligaaneilta ja putkassa oli vangittuna sopiva joukko. Humalainen oikeudenkäynti järjestettiin ja kuolemantuomiot jaettiin. Oikeudenistuntoon liittyneet asiakirjat ovat kadonneet niinkuin monien muidenkin valkoisten oikeuselinten paperit. Jääkärijuomingeissa taisi Toivo Kuulakin päästä hengestään.

Pietarsaaren tapauksessa saattoi olla niin että kieliasiat ja politiikka kietoutuivat yhteen, ammutut olivat suomenkielisiä ja ammuttajat ruotsinkielisiä jääkäreitä ja suojeluskuntalaisia ja oikeuden puheenjohtajana toimi riikinruotsalainen Kreivi Hamilton. Oikeudenistunnon laittomuutta epäillyt entinen Vaasan lääninsihteesi Johannes Jääskeläinen ammuttiin myös. Vaikuttaa siltä, että kieliasia oli vain yksi tekijä pietarsaarelaisten työläisten kohtalossa. Muut tekijät olivat viina ja poliittinen kiihko.

Lue lisää

Pietarsaarelaista "sotaoikeutta" johti Ruotsin armeijan upseeri, ja suomenkielinen paikallisen suojeluskunnan perustajajäsen ammuttiin samaa tupakkatehtaan seinää vasten.

Jäämme odottamaan RKP:n anteeksipyyntöä.

Kuulin tapauksesta inttikaveriltani, joka pietarsaarelaisena oli itsekin ollut piirtelemässä ristejä teloituspaikan muuriin. Hän oli mielipiteiltään kaikkea muuta kuin vasemmistolainen.

Ristit pyyhittiin pois, mutta ne ilmestyivät aina uudelleen ainakin vielä 1980-luvulla.

Semjon Kotko kirjoitti:

Pietarsaarelaista "sotaoikeutta" johti Ruotsin armeijan upseeri, ja suomenkielinen paikallisen suojeluskunnan perustajajäsen ammuttiin samaa tupakkatehtaan seinää vasten.

Jäämme odottamaan RKP:n anteeksipyyntöä.

Kuulin tapauksesta inttikaveriltani, joka pietarsaarelaisena oli itsekin ollut piirtelemässä ristejä teloituspaikan muuriin. Hän oli mielipiteiltään kaikkea muuta kuin vasemmistolainen.

Ristit pyyhittiin pois, mutta ne ilmestyivät aina uudelleen ainakin vielä 1980-luvulla.

Lue lisää

"Jäämme odottamaan RKP:n anteeksipyyntöä."

Miten se RKP liittyy tähän? Eipä ole mikään muukaan puolue pyydellyt anteeksi sisällissodan tapahtumia. En ymmärrä miksi ärkkopee oli enemmän vastuussa kuin joku toinen?

Tuosta suomenkielisestä suojeluskunnan perustajasta olen kyllä ihmeissäni, sellaista en ole kuullutkaan. Olisiko juttu perimätietona hieman muuttunut Minusta on aika kova juttu että Vaasan lääninsihteeri tosiaan poimittiin yleisöstä ammuttavaksi kun hän uskalsi epäillä että "oikeus" oli hieman liian kostunut toimiakseen.

sikspäk kirjoitti:

"Jäämme odottamaan RKP:n anteeksipyyntöä."

Miten se RKP liittyy tähän? Eipä ole mikään muukaan puolue pyydellyt anteeksi sisällissodan tapahtumia. En ymmärrä miksi ärkkopee oli enemmän vastuussa kuin joku toinen?

Tuosta suomenkielisestä suojeluskunnan perustajasta olen kyllä ihmeissäni, sellaista en ole kuullutkaan. Olisiko juttu perimätietona hieman muuttunut Minusta on aika kova juttu että Vaasan lääninsihteeri tosiaan poimittiin yleisöstä ammuttavaksi kun hän uskalsi epäillä että "oikeus" oli hieman liian kostunut toimiakseen.

Lue lisää

"Miten se RKP liittyy tähän? Eipä ole mikään muukaan puolue pyydellyt anteeksi sisällissodan tapahtumia. En ymmärrä miksi ärkkopee oli enemmän vastuussa kuin joku toinen? "

Katsos juutalaisten ja saksalaisten tapaan suomenruotsalaiset ovat kollektiivisessa vastuussa kaikesta pahasta mitä joku suomenruotsalainen on joskus tehnyt. Näin siis SL:n mukaan. Mielenkiintoinen additio länsimaiseen oikeusperinteeseen...

Tietenkin SL:n periaatetta noudattaen voisi käydä myös niin ikävästi, että suomenkielisetkin suomalaiset olisivat kollektiivisessa vastuussa sisällissodasta... SYSTEM FAILURE

sikspäk kirjoitti:

"Pietarsaaressa, jossa ei esiintynyt lainkaan "kapinaa", ruotsinkieliset ampuivat suomenkielisiä duunareita ja suomenkielisen porvarillisen kunnallismiehen."

Pietarsaaressa oli kaksi työväenyhdistystä, suomenkielinen ja ruotsinkielinen. Suomenkielisessä oli vajaa 700 jäsentä ja ruotsikielisessä reilu 60. Suomenkielisen yhdistyksen johtomiehet vangittiin sodan alussa. Näiden vankien teloitus tapahtui kirjaimellisesti epäselvissä olosuhteissa, mutta kuitenkin jonkinlaisen tuomioistuimen päätöksen tuloksena.

Kaupunkiin oli saapunut helmikuun lopussa 97 jääkäriä, jotka asettuivat kaupunginhotelliin viettämään yhden jääkärin syntymäpäiviä. Muutkin jääkärit olivat juhlatunnelmissa, kotimaahan oltiin palattu vasta muutama päivä aikaisemmin. Hotellissa syötiin ja juopoteltiin, paikalla oli jääkärien lisäksi riikinruotsalaisia upseereita ja pietarsaaren suojeluskuntalaisia. Kostean illan kuluessa saatiin ajatus ryhtyä pelastamaan maata huligaaneilta ja putkassa oli vangittuna sopiva joukko. Humalainen oikeudenkäynti järjestettiin ja kuolemantuomiot jaettiin. Oikeudenistuntoon liittyneet asiakirjat ovat kadonneet niinkuin monien muidenkin valkoisten oikeuselinten paperit. Jääkärijuomingeissa taisi Toivo Kuulakin päästä hengestään.

Pietarsaaren tapauksessa saattoi olla niin että kieliasiat ja politiikka kietoutuivat yhteen, ammutut olivat suomenkielisiä ja ammuttajat ruotsinkielisiä jääkäreitä ja suojeluskuntalaisia ja oikeuden puheenjohtajana toimi riikinruotsalainen Kreivi Hamilton. Oikeudenistunnon laittomuutta epäillyt entinen Vaasan lääninsihteesi Johannes Jääskeläinen ammuttiin myös. Vaikuttaa siltä, että kieliasia oli vain yksi tekijä pietarsaarelaisten työläisten kohtalossa. Muut tekijät olivat viina ja poliittinen kiihko.

Lue lisää

Vuosi 1918
Kansalaissodaksi kääntynyt vapaussota vuonna 1918 oli raskas onnettomuus, johon eräänä syynä oli omistavan luokan ja osaltaan sivistyneistönkin ruotsinkielisyys, jonka takia yhteydenpito suomenkieliseen työväestöön oli huonoa. Suomen ruotsinkielisten katteeton ylemmyydentunto oli esteenä rakentaville neuvotteluille yhteiskunnallisen murroksen vaikeina vuosina.

Sodan loppuvaiheessa valkoisten summittaiset pikaoikeudenkäynnit teloituksineen olivat suurelta osalta ruotsinkielisten suorittamia [11.1] tai heidän vastuullaan, koska keskitason ja ylin sodanjohto oli valtaosaltaan ruotsinkielisten hallussa [11.2]. Suomalaisia siviilejä mm. ruotsalaiset teloittivat hiekkakuopassa, mitä ruotsalaismieliset pyrkivät vielä 2000-luvulla salaamaan.
Toiminnassa on havaittavissa 1990-luvun Balkanin sodasta tuttua termiä käyttäen etnisen puhdistuksen piirteitä. On tapauksia, joissa ruotsin kielen taito pelasti vangiksi joutuneen punaisen kuolemalta. Suomalaisuusmiehenä tunnettu Vaasan entisen lääninsihteeri Johannes Jääskeläinen teloitettiin (erheellisesti) valkoisena. [11.3]

[11.1] Tauno Tukkinen: Teloittajien Edessä, TT, Karjalohja 1999
[11.2] Veijo Meri: Suomen Marsalkka C .G. Mannerheim, sivut 32 ja 33, WSOY Porvoo 1988
[11.3] Marjatta Cronvall, Pietarsaaren tapaus, Suomen Mieli 1/2002
[11.4] Sakari Virkkunen: Suomen presidentit I, 1995 [1978], ss. 148-153)

http://onet.tehonetti.fi/suomalaisuudenliitto/onet/vanhatsivut/his.htm

sikspäk kirjoitti:

"Pietarsaaressa, jossa ei esiintynyt lainkaan "kapinaa", ruotsinkieliset ampuivat suomenkielisiä duunareita ja suomenkielisen porvarillisen kunnallismiehen."

Pietarsaaressa oli kaksi työväenyhdistystä, suomenkielinen ja ruotsinkielinen. Suomenkielisessä oli vajaa 700 jäsentä ja ruotsikielisessä reilu 60. Suomenkielisen yhdistyksen johtomiehet vangittiin sodan alussa. Näiden vankien teloitus tapahtui kirjaimellisesti epäselvissä olosuhteissa, mutta kuitenkin jonkinlaisen tuomioistuimen päätöksen tuloksena.

Kaupunkiin oli saapunut helmikuun lopussa 97 jääkäriä, jotka asettuivat kaupunginhotelliin viettämään yhden jääkärin syntymäpäiviä. Muutkin jääkärit olivat juhlatunnelmissa, kotimaahan oltiin palattu vasta muutama päivä aikaisemmin. Hotellissa syötiin ja juopoteltiin, paikalla oli jääkärien lisäksi riikinruotsalaisia upseereita ja pietarsaaren suojeluskuntalaisia. Kostean illan kuluessa saatiin ajatus ryhtyä pelastamaan maata huligaaneilta ja putkassa oli vangittuna sopiva joukko. Humalainen oikeudenkäynti järjestettiin ja kuolemantuomiot jaettiin. Oikeudenistuntoon liittyneet asiakirjat ovat kadonneet niinkuin monien muidenkin valkoisten oikeuselinten paperit. Jääkärijuomingeissa taisi Toivo Kuulakin päästä hengestään.

Pietarsaaren tapauksessa saattoi olla niin että kieliasiat ja politiikka kietoutuivat yhteen, ammutut olivat suomenkielisiä ja ammuttajat ruotsinkielisiä jääkäreitä ja suojeluskuntalaisia ja oikeuden puheenjohtajana toimi riikinruotsalainen Kreivi Hamilton. Oikeudenistunnon laittomuutta epäillyt entinen Vaasan lääninsihteesi Johannes Jääskeläinen ammuttiin myös. Vaikuttaa siltä, että kieliasia oli vain yksi tekijä pietarsaarelaisten työläisten kohtalossa. Muut tekijät olivat viina ja poliittinen kiihko.

Lue lisää

>>Jääkärijuomingeissa taisi Toivo Kuulakin päästä hengestään.

sikspäk kirjoitti:

"Pietarsaaressa, jossa ei esiintynyt lainkaan "kapinaa", ruotsinkieliset ampuivat suomenkielisiä duunareita ja suomenkielisen porvarillisen kunnallismiehen."

Pietarsaaressa oli kaksi työväenyhdistystä, suomenkielinen ja ruotsinkielinen. Suomenkielisessä oli vajaa 700 jäsentä ja ruotsikielisessä reilu 60. Suomenkielisen yhdistyksen johtomiehet vangittiin sodan alussa. Näiden vankien teloitus tapahtui kirjaimellisesti epäselvissä olosuhteissa, mutta kuitenkin jonkinlaisen tuomioistuimen päätöksen tuloksena.

Kaupunkiin oli saapunut helmikuun lopussa 97 jääkäriä, jotka asettuivat kaupunginhotelliin viettämään yhden jääkärin syntymäpäiviä. Muutkin jääkärit olivat juhlatunnelmissa, kotimaahan oltiin palattu vasta muutama päivä aikaisemmin. Hotellissa syötiin ja juopoteltiin, paikalla oli jääkärien lisäksi riikinruotsalaisia upseereita ja pietarsaaren suojeluskuntalaisia. Kostean illan kuluessa saatiin ajatus ryhtyä pelastamaan maata huligaaneilta ja putkassa oli vangittuna sopiva joukko. Humalainen oikeudenkäynti järjestettiin ja kuolemantuomiot jaettiin. Oikeudenistuntoon liittyneet asiakirjat ovat kadonneet niinkuin monien muidenkin valkoisten oikeuselinten paperit. Jääkärijuomingeissa taisi Toivo Kuulakin päästä hengestään.

Pietarsaaren tapauksessa saattoi olla niin että kieliasiat ja politiikka kietoutuivat yhteen, ammutut olivat suomenkielisiä ja ammuttajat ruotsinkielisiä jääkäreitä ja suojeluskuntalaisia ja oikeuden puheenjohtajana toimi riikinruotsalainen Kreivi Hamilton. Oikeudenistunnon laittomuutta epäillyt entinen Vaasan lääninsihteesi Johannes Jääskeläinen ammuttiin myös. Vaikuttaa siltä, että kieliasia oli vain yksi tekijä pietarsaarelaisten työläisten kohtalossa. Muut tekijät olivat viina ja poliittinen kiihko.

Lue lisää

Näin ehkäistiin punaterrorin kasvu ja eteneminen Vassassa ja sen ympäristössä.

Kunnioitettavaa toimintaa, koska kansalaiset saivat näin mahdollisuuden elää sovussa ja rauhassa omaa arkeaan rikollisia pelkäämäti!

Ilmari "Iki"-Kianto oli huomattavin valkoisten propagandisti, käytti nimitystä kansalaissota. Lainaus hänen tekstistään: "Todistettu on, että Suomen kansalaissodassa ovat punakaartilaiset petoja, monet heidän naisistaan susinarttuja, vieläpä naarastiikereitä."

Kattava peruskartoitus sisällissodasta on Heikki Ylikankaan kirja "Tie Tampereelle".

Heil Mannerheim!

Eilisessä dokumentissa ohimennen vilahti muuan puhutteleva muistikuva tuosta systemaattisesta nälkäännännyttämisestä. Olikohan kyseessä Hennalan vankileiri.

Yleisellä tasolla punavankien nälkiinnyttämistä on usein puolusteltu sillä että vallitsi ankara elintarvikepula, eikä leipää siis yksinkertaisesti ollut. Vankileirien asenteista kuitenkin kertoo jotain se, ettei vangeille annettu edes vettä. Vankeja jopa estettiin juomasta vettä joka sateella valui ränneistä.

Horsti kirjoitti:

Heil Mannerheim!

Kyllä se Mannerheim oli meil.

näännyttämisestä kirjoitti:

Eilisessä dokumentissa ohimennen vilahti muuan puhutteleva muistikuva tuosta systemaattisesta nälkäännännyttämisestä. Olikohan kyseessä Hennalan vankileiri.

Yleisellä tasolla punavankien nälkiinnyttämistä on usein puolusteltu sillä että vallitsi ankara elintarvikepula, eikä leipää siis yksinkertaisesti ollut. Vankileirien asenteista kuitenkin kertoo jotain se, ettei vangeille annettu edes vettä. Vankeja jopa estettiin juomasta vettä joka sateella valui ränneistä.

Lue lisää

"Vankileirien asenteista kuitenkin kertoo jotain se, ettei vangeille annettu edes vettä. Vankeja jopa estettiin juomasta vettä joka sateella valui ränneistä."

Valehtelet taas! Kerro lähteesi heti, muuten susihukkanen perii sinut?

tietopläjäys kirjoitti:

"Vankileirien asenteista kuitenkin kertoo jotain se, ettei vangeille annettu edes vettä. Vankeja jopa estettiin juomasta vettä joka sateella valui ränneistä."

Valehtelet taas! Kerro lähteesi heti, muuten susihukkanen perii sinut?

Lue lisää

Eilisessä dokumentissa haastateltiin vankileirillä ollutta naista, joka kertoi vankien yrityksestä juoda edes rännistä valuvaa sadevettä. Vartijat olivat estäneet senkin.

dokumentti kirjoitti:

Eilisessä dokumentissa haastateltiin vankileirillä ollutta naista, joka kertoi vankien yrityksestä juoda edes rännistä valuvaa sadevettä. Vartijat olivat estäneet senkin.

Hiukan huvittavaa, kun 5v. toimi pääsilminäkijänä ko ohjelmassa.

Ei 5v. mitään noin yksityiskohtaista muista, vaan sepittelee vanhemmiten luusereiden juttuja!

Tuossa sekavassa luokkakantaisessa hehkutuksessa tuli myös ilmi mukanaolleen s.1900 kertomana, että se paljon puhuttu -Punainen vakaumus- oli tosiasiassa 10mk/päiväpalkka.

Punikeita siis värvättiin rahalla mukaan elinoloja parantamaan asein.

Hamekaartiin kuului tuon esityksen mukaan n.2000 naista.
Suomessa eli tuolloin n. 1,654 566 naista, joten ei siinä kapinassa kansa ollut vastakkain, kuten dokkarissa väitettiin.



Nämä loppukahinat on dokumentoitu aikaan nähden hyvin valkoisten puolelta. Siitä on olemassa paljon arkistotietoa joka on vapaasti tutkijoiden käytössä. Vähemmistö hallituksen muodosti 1926 Väinö Tanner joka vimmeisteli nämä loputkin kapinalait. Ketään tai kukaan ei joutunut syytteeseen mistään dokumentissa mainituista teoista.

On kummalista, että kun Jääkärikenraali Väinö Valve tervehti Presidentti Urho Kekkosta itsenäisyyspäivänä linnassa, niin Tammisaaren akatemian pojat (kom.)kunnioittivat myös tilaisuutta läsnäolollaan! Suut supussa ja niin muikeina!

Tämä on nyt perusasioita.

Se että ihminen on eläin ei tarkoita sitä etteikö ihmisen kehitystä olisi. Ihminen on historiansa mittaan kehittynyt primitiivisten laumojen asteelta luonnonlakeja hallitsevaksi ja minuudeltaan eriytyneeksi olennoksi.

Emme hyväksy viidakon lakeja siksi että ne edustavat primitiivisiä kehitysasteita.

Ei pidä asettaa kysymystä niin että onko ihminen perusolemukseltaan paha vai hyvä, peto vai pehmo. Tosiasia on, että ihminen on kehittyvä olento. Se minkä olemme jättäneet kauas taaksemme ei edusta sitä mihin voimme tulevaisuudessa päästä.

Primitiiviset kehityskerrokset elävät tietenkin yhä meissä. Jossain syvällä sielun pimeässä pohjukassa ne odottavat, eikä meidän tarvitse tehdä muuta kuin repiä kehittynyt osa pinnalta pois niin oitis meistä kaikista paljastuu varsin raaka olento.

Siksi valinta on tehtävä kehityksellisen asteikon mukaan. Haluammeko taantua tai taannuttaa itsemme varhaisemmille väkivaltaisille kehitystasoille vai haluammeko varjella niitä minuuden kerroksia jotka ihmislajin kehitys on viidentuhannen viime vuoden kulttuuriewvoluution muodossa tuonut mukanaan.

paikkaansa kirjoitti:

Tämä on nyt perusasioita.

Se että ihminen on eläin ei tarkoita sitä etteikö ihmisen kehitystä olisi. Ihminen on historiansa mittaan kehittynyt primitiivisten laumojen asteelta luonnonlakeja hallitsevaksi ja minuudeltaan eriytyneeksi olennoksi.

Emme hyväksy viidakon lakeja siksi että ne edustavat primitiivisiä kehitysasteita.

Ei pidä asettaa kysymystä niin että onko ihminen perusolemukseltaan paha vai hyvä, peto vai pehmo. Tosiasia on, että ihminen on kehittyvä olento. Se minkä olemme jättäneet kauas taaksemme ei edusta sitä mihin voimme tulevaisuudessa päästä.

Primitiiviset kehityskerrokset elävät tietenkin yhä meissä. Jossain syvällä sielun pimeässä pohjukassa ne odottavat, eikä meidän tarvitse tehdä muuta kuin repiä kehittynyt osa pinnalta pois niin oitis meistä kaikista paljastuu varsin raaka olento.

Siksi valinta on tehtävä kehityksellisen asteikon mukaan. Haluammeko taantua tai taannuttaa itsemme varhaisemmille väkivaltaisille kehitystasoille vai haluammeko varjella niitä minuuden kerroksia jotka ihmislajin kehitys on viidentuhannen viime vuoden kulttuuriewvoluution muodossa tuonut mukanaan.

Lue lisää

Mihinkäs tää vähäväkinen ja verinen kapina kuuluu?
Onko sillä muuta tarkoitusta kun ratkoa heimoriitoja?

mitä se on kirjoitti:

Mihinkäs tää vähäväkinen ja verinen kapina kuuluu?
Onko sillä muuta tarkoitusta kun ratkoa heimoriitoja?

tarkoitat niin ei sitä heimosotana voi pitää. Punaiset olivat tekemässä vallankumousta kun uskoivat, että sillä tavalla saisivat paremmat työ- ja elinolot.

paikkaansa kirjoitti:

Tämä on nyt perusasioita.

Se että ihminen on eläin ei tarkoita sitä etteikö ihmisen kehitystä olisi. Ihminen on historiansa mittaan kehittynyt primitiivisten laumojen asteelta luonnonlakeja hallitsevaksi ja minuudeltaan eriytyneeksi olennoksi.

Emme hyväksy viidakon lakeja siksi että ne edustavat primitiivisiä kehitysasteita.

Ei pidä asettaa kysymystä niin että onko ihminen perusolemukseltaan paha vai hyvä, peto vai pehmo. Tosiasia on, että ihminen on kehittyvä olento. Se minkä olemme jättäneet kauas taaksemme ei edusta sitä mihin voimme tulevaisuudessa päästä.

Primitiiviset kehityskerrokset elävät tietenkin yhä meissä. Jossain syvällä sielun pimeässä pohjukassa ne odottavat, eikä meidän tarvitse tehdä muuta kuin repiä kehittynyt osa pinnalta pois niin oitis meistä kaikista paljastuu varsin raaka olento.

Siksi valinta on tehtävä kehityksellisen asteikon mukaan. Haluammeko taantua tai taannuttaa itsemme varhaisemmille väkivaltaisille kehitystasoille vai haluammeko varjella niitä minuuden kerroksia jotka ihmislajin kehitys on viidentuhannen viime vuoden kulttuuriewvoluution muodossa tuonut mukanaan.

Lue lisää

eläin-ihminen voi kehittyä?

entäs oranki?

Miten viidakon laki voisi kumoutua?

Taidat olla Vandaali juuri sitä mitä sinusta kirjoitetaan täällä!

Kas kun et tähän löydä sionistiyhteyttä ja amerikkalaisia... No läskikapinan pääpuhujan korokehan oli amerikkalaisen "Wilsonin silavan" laatikko! Onko siinä riittävä yhteys?

Voi olla että olisi parempi, mutta voi olla ettei se johtuisi sisällissodasta. Nykyinen työläisten asema on seurausta työväen- ja erityisesti ammattiyhdistysliikkeen käyttämästä joukkovoimasta. Ilman tätä järjestäytymistä eläisimme yhä pitkien työpäivien ja säätelemättömien työsuhteiden aikaa.

Toisin sanoen. Sosialistisia aatteita ja oppeja on meillä toteutettu järjestelmää reformoiden, mikä ehkä on tuottanut paremman tuloksen kuin koko järjestelmän kaataminen. Jos työläisten asema on nyt kohtuullinen, ansio siitä kuitenkin kuuluu sosialistisille aatteille ja opeille.

Usko on luja luottamus siihen mitä toivomme ja asennoitumista sen mukaan mitä näemme. Useimmat tuntuvat uskovan 1918 puhdistusten vähentäneen rikollisuutta, talvisodan taistelujen kärsimyksiä, edistaneen Suomen puhtautta jaloutta ja kehitystä. Tarkoitushan pyhittää keinot ja pahat ihmiset tekevät pahoja asioita ja heidät voidaan ja oikeastaan pitäisikin tappaa. 1918 puuttuivat sekä laki että valtiovallan oikeudet ja keinot ylläpitää yhteiskunnan järjestystä. EY:n ihmisoikeussopimuskin kirjoitettiin vasta 1948 tosin taannehtivasti lähinnä natsien hallintoa ja lakeja ajatellen. Suomi ei ole sitä huomioinut enemmälti valtiona ja meitä taviksiahan se ei koske.
Entäpä, jos emme olisikaan Epimetheuksen tapaan jälkiviisaita vaan ajattelisimme nykyisyyttä ja tulevaisuutta. Terrorisminvastainen taistelu on nykyajan käsite ja saisimme varmasti apuakin kuten jo 1918 saimme. Voisimme puhdistaa Suomen rikollisuudesta uskonnon, kodin ja isänmaan nimissä. Kirjoitusten perusteella Suomi vilisee edelleen punikkeja, vanhakantaisia ja kallonmuodoltaan poikkeavia yksilöitä. Varmasti hekin aloittavat noin 30 vuoden kuluttua talvisodan tai ainakin heikentävät Suomea ja yhteiskuntaamme aivan kuten 1918 jälkeenkin.
Itse olen käsittänyt AKS:n olleen melkoisesti eri linjoilla alunperin kuin IKL, vaikka molemmat sulautuivat Kansalliseen Kokoomukseen. Tämä vain lisäyksenä toiseen kirjoitukseen.

Ikäcivis kirjoitti:

Usko on luja luottamus siihen mitä toivomme ja asennoitumista sen mukaan mitä näemme. Useimmat tuntuvat uskovan 1918 puhdistusten vähentäneen rikollisuutta, talvisodan taistelujen kärsimyksiä, edistaneen Suomen puhtautta jaloutta ja kehitystä. Tarkoitushan pyhittää keinot ja pahat ihmiset tekevät pahoja asioita ja heidät voidaan ja oikeastaan pitäisikin tappaa. 1918 puuttuivat sekä laki että valtiovallan oikeudet ja keinot ylläpitää yhteiskunnan järjestystä. EY:n ihmisoikeussopimuskin kirjoitettiin vasta 1948 tosin taannehtivasti lähinnä natsien hallintoa ja lakeja ajatellen. Suomi ei ole sitä huomioinut enemmälti valtiona ja meitä taviksiahan se ei koske.
Entäpä, jos emme olisikaan Epimetheuksen tapaan jälkiviisaita vaan ajattelisimme nykyisyyttä ja tulevaisuutta. Terrorisminvastainen taistelu on nykyajan käsite ja saisimme varmasti apuakin kuten jo 1918 saimme. Voisimme puhdistaa Suomen rikollisuudesta uskonnon, kodin ja isänmaan nimissä. Kirjoitusten perusteella Suomi vilisee edelleen punikkeja, vanhakantaisia ja kallonmuodoltaan poikkeavia yksilöitä. Varmasti hekin aloittavat noin 30 vuoden kuluttua talvisodan tai ainakin heikentävät Suomea ja yhteiskuntaamme aivan kuten 1918 jälkeenkin.
Itse olen käsittänyt AKS:n olleen melkoisesti eri linjoilla alunperin kuin IKL, vaikka molemmat sulautuivat Kansalliseen Kokoomukseen. Tämä vain lisäyksenä toiseen kirjoitukseen.

Lue lisää

Kamalaa tekstiä! Voiko tuollaisia Suomessa olla..?