Heips.
Olisikohan kenelläkään mitään hyvää neuvoa seuraavaan?
Eli minulla on kohta teini-iässä oleva pikkuveli joka on vuoden sisällä lihonut noin 20 kiloa. Viime kesänä painoi vielä 85kg ja pituutta pojalla on jotain 185cm, eli tuolloin oli mielestäni ihan sopivissa mitoissa.
Olen kesätöissä samaisella paikkakunnalla missä äitini ja veljeni asuvat, eli asustan nyt kesän heidän luonaan. Muuten asustan siis toisella puolella Suomea. Olen tässä jo jonkin aikaa yrittänyt puhua äidilleni tästä lihomisesta ja miten siihen pitäisi kiinnittää huomiota, mutta valitettavasti äitini ei tunnu ottavan tätä kovinkaan tosissaan. Useampana päivänä pojalle kannetaan sipsejä, vanukkaita, suklaamuroja, suolapähkinöitä yms. hyvää kotiin -siis äitini kantaa. Eli en saa äidiltä oikein tukea tähän veikan laihtariin. Olen siis yrittänyt sanoa tästä useaan kertaan, mutta asia ei vaan tunnu oikein menevän perille.
Samoin olen yrittänyt innostaa pikkuveljeäni liikkumaan ja touhuamaan kanssani, mutta kun ei hän kuulemma jaksa koulupäivän jälkeen enää mitään tehdä. Usein on ollut päiväunilla, kun tulen itse töistä. Olen koittanut sanoa, että on yleiskunnossa vikaa jos koulupäivät käyvät niin raskaiksi, ettei jaksa enää samaisena päivänä tehdä mitään, tietokoneella kyllä jaksa istua ja istuukin ilta myöhään. Yritin houkutella pelailemaan ja ulkoilemaan yms. mutta täysin turhaan. Äitini taas ei vietä pikkuveljeni kanssa aikaa oikeastaan yhtään, makoilee vaan sohvalla vapaa-aikansa lukien kirjoja tai jotain.
Eli mitä voin isosiskona tehdä... Vai voinko mitään? Äitini on vielä luonteeltaan semmoinen, että jos jostain tekemisestä huomauttaa, niin on kolmas maailman sota päällä. Eli kovinkaan hyvin ei osaa ottaa kritiikkiä vastaan. Vai yritänkö tässä puuttua asiaan, joka ei minulle kuulu?
Olen vaan huolissani veljeni terveydestä. Muutama päivä sitten olimme veljeni kanssa vaateostoksilla ja valitettavasti näistä nuorten suosimista "muotikaupoista" alkaa koot loppua, eli enää ei saa esim. riittävän suuria farkkuja kovinkaan helposti. Eli vaikeuttaahan tämä ongelma muutenkin elämää.
Olisikohan kenelläkään mitään hyvää neuvoa seuraavaan?
Eli minulla on kohta teini-iässä oleva pikkuveli joka on vuoden sisällä lihonut noin 20 kiloa. Viime kesänä painoi vielä 85kg ja pituutta pojalla on jotain 185cm, eli tuolloin oli mielestäni ihan sopivissa mitoissa.
Olen kesätöissä samaisella paikkakunnalla missä äitini ja veljeni asuvat, eli asustan nyt kesän heidän luonaan. Muuten asustan siis toisella puolella Suomea. Olen tässä jo jonkin aikaa yrittänyt puhua äidilleni tästä lihomisesta ja miten siihen pitäisi kiinnittää huomiota, mutta valitettavasti äitini ei tunnu ottavan tätä kovinkaan tosissaan. Useampana päivänä pojalle kannetaan sipsejä, vanukkaita, suklaamuroja, suolapähkinöitä yms. hyvää kotiin -siis äitini kantaa. Eli en saa äidiltä oikein tukea tähän veikan laihtariin. Olen siis yrittänyt sanoa tästä useaan kertaan, mutta asia ei vaan tunnu oikein menevän perille.
Samoin olen yrittänyt innostaa pikkuveljeäni liikkumaan ja touhuamaan kanssani, mutta kun ei hän kuulemma jaksa koulupäivän jälkeen enää mitään tehdä. Usein on ollut päiväunilla, kun tulen itse töistä. Olen koittanut sanoa, että on yleiskunnossa vikaa jos koulupäivät käyvät niin raskaiksi, ettei jaksa enää samaisena päivänä tehdä mitään, tietokoneella kyllä jaksa istua ja istuukin ilta myöhään. Yritin houkutella pelailemaan ja ulkoilemaan yms. mutta täysin turhaan. Äitini taas ei vietä pikkuveljeni kanssa aikaa oikeastaan yhtään, makoilee vaan sohvalla vapaa-aikansa lukien kirjoja tai jotain.
Eli mitä voin isosiskona tehdä... Vai voinko mitään? Äitini on vielä luonteeltaan semmoinen, että jos jostain tekemisestä huomauttaa, niin on kolmas maailman sota päällä. Eli kovinkaan hyvin ei osaa ottaa kritiikkiä vastaan. Vai yritänkö tässä puuttua asiaan, joka ei minulle kuulu?
Olen vaan huolissani veljeni terveydestä. Muutama päivä sitten olimme veljeni kanssa vaateostoksilla ja valitettavasti näistä nuorten suosimista "muotikaupoista" alkaa koot loppua, eli enää ei saa esim. riittävän suuria farkkuja kovinkaan helposti. Eli vaikeuttaahan tämä ongelma muutenkin elämää.
Vastaukset 9
Vanhimmat
VLCD = very low calorie diet toimii aina
eli nutriletin tjsp ateriankorvikkeita 5 kertaa vuorokaudessa, paino tippuu sellaisen 2-3kg/viikko, eli veljesi olisi takaisin laiha kun menee kouluun
Tuskin 14-vuotias veljeni jaksaa vetää tommoista kamaa naamaansa. Itsekin olen joskus uteliaisuuttani paketillisen ostanut, eikä kyllä ole mitään herkkua.
Tarkoitus kait olisikin opettaa veljelleni uusia elämäntapoja, ei varsinaisesti pistää häntä kitudieetille. Valitettavasti en saa äidiltäni tähän juurikaan mitään tukea. :(
Jos koettasit puhua veljellesi ja äidillesi että ylimääräiset napostelut pois? Ei kai takana voisi olla mitään sairautta, ongelmia koulussa...
Olen kyllä tästä puhunut jo muutamia kertoja molemmille. Äidilleni olen useammin tästä sanonut ja kaupassakin olen välillä huomautellut, ettei ehkä kannata veljelleni tuota pähkinä-/sipsipussia ostaa. Mutta valitettavasti tämä onnistuu ainoastaan silloin kun olen sanomassa tai muuten vahtimassa. Eli heti kun silmä välttää, niin kotona on karkkia ja muuta hyvää.
Itselläni ei ole aikaa valvoa koko ajan muiden tekemisiä ja syömisiä. Välillä tuntuu ettei äitini välitä yhtään, vaikka kuinka yritän ilmaista huoltani tästä asiasta.
Olen jo miettinyt, jos kyselisin veljeni koulun terkalta apua tähän. En tiedä kuinka halukkaita he ovat keskustelemaan tästä kanssani, mutta ajattelin että äitini saattaisi ottaa enemmän onkeensa, jos joku vieraampi tästä sanoisi.
Niin, väkisinkin tuli mieleen että voisiko veljelläsi olla alkavaa masennusta? Haluttomuus tehdä mitään, ylenpaattinen nukkuminen jne. viittaavat siihen...
Ei se terveellisempien elämäntapojen aloitus ja ylläpito lähde sinusta tai äidistäsi, vaan se on opetattava veljelle itselleen. Vaikka äiti herkkuja kantaisikin, niin veljesi se itse suuhunsa pistää. Uskoisin, että äitisikin ymmärtäisi yskän jos veljesi hänelle toteaisi että äiti älä tuo noita kun koitan tulla vähän terveemmäksi. Suolapähkinöitä pahempia kaloripommeja ei olekaan. haluaako äitisi todella, että veljesi saa 2-tyypin diabeteksen alle kaksikymppisenä???
Jos lapsi on lihava ja tuommoista moskaa syötetään niin kyllä kai se nukkuu eikä jaksa tai halua mitään kun elopainoa on liikaa eikä vitamiineja saa mistään.
Suolapahkinöitä, voi järkytys.
Puhu ihmeessä veljen terkkarille. Olet hieno ja vastuullinen sisko kun haluat auttaa ja ennaltaehkäistä kaikki ne taudit jotka veljeäsi odottavat... Mitä pidempään asiassa odotetaan sitä vaikeampaa veljelläsi tulee olemaan onnistua.
Terkkari varmasti osaa auttaa ja voi soitella äidillekin ja vaikka kutsua käymään. Ylipaino altistaa kiusaamisellekin.
Pikku veljellä on aika sama ongelma :( se ei jaksa mitää eli hän juo energia, pelaa tietokoneella, lihoamassa, nukkuu pitkiä päiviä ja haukkuilee muita tyhmiksi...!!??
pikku-veli haukkuili mun viikseni ja nais-asiasta ( esim. miksi hengailen siskoni kavereita kanssa ja mun pitäisi miettiä siskoni parasta!!?? ) en osannut tuossa vastaa kysymystä ja sanoin sille pokkana ettei mulla ole taka-ajastusta ja enkä ollu 4-5 kuukauteen heidän kanssa hengailu.... siitä pikku veljeni otti kauhea hepuli ja vihjaili kaikelaista tyhmää....
miten olette sitä mieltä?
PS: Pahoittelen kirjoitusvirheistä varalle....