Palstan typeriä tekstejä lukiessa tulee mieleen että monet (ainakin unissaan) spekuloivat omalla asunnollaan, kyttäilevät naapuruston arvonnousuja ja himottelevat oman luukkunsa arvonnousulla. Mikä teitä vaivaa?
Itse ostin vuosi sitten taloni, käypään markkinahintaan. Laskin että selviän maksuista korkotasolla 9%, ja maksan kiltisti kämppää. Se, mitä menee kämpän maksuun, on asumismenoja, joita on kaikilla. Joskus se on sitten kokonaan maksettu. Ostin itselleni ja perheelleni täydellisen kodin, enkä ajatellut mahdollisia arvonnousuja. Talosta pidän tietysti hyvin huolta. Minulle on aivan sama mitä talon arvolle tapahtuu tulevaisudessa laskee tai nousee, tässä asutaan kunnes käy ahtaaksi ja sitten ostetaan uusi, jälleen markkinahintaan.
Vuokrallakin voisi periaatteessa asua, mutta tällaiseen ei yksinkertaisesti pääse vuokralle. Sen verran haluan kuitenkin ajatella jälkikasvua että on tarjota heille pesämunaa edes velattoman talon muodossa.
Laina on vain lainaa, ja raha on vain rahaa. Raha menee aina jonnekin.
Itse ostin vuosi sitten taloni, käypään markkinahintaan. Laskin että selviän maksuista korkotasolla 9%, ja maksan kiltisti kämppää. Se, mitä menee kämpän maksuun, on asumismenoja, joita on kaikilla. Joskus se on sitten kokonaan maksettu. Ostin itselleni ja perheelleni täydellisen kodin, enkä ajatellut mahdollisia arvonnousuja. Talosta pidän tietysti hyvin huolta. Minulle on aivan sama mitä talon arvolle tapahtuu tulevaisudessa laskee tai nousee, tässä asutaan kunnes käy ahtaaksi ja sitten ostetaan uusi, jälleen markkinahintaan.
Vuokrallakin voisi periaatteessa asua, mutta tällaiseen ei yksinkertaisesti pääse vuokralle. Sen verran haluan kuitenkin ajatella jälkikasvua että on tarjota heille pesämunaa edes velattoman talon muodossa.
Laina on vain lainaa, ja raha on vain rahaa. Raha menee aina jonnekin.
Vastaukset 18
Vanhimmat
sillä uskovainen mummo vuokraa alle vastikkeen eli 100 euroa /kk töölöstä 5h k.
Laina on vain lainaa
Raha on vain rahaa
Asunto on vain asunto
Vuokra on vain vuokra
Palsta on vain palsta
Elämä on vain elämä
Merimakkara on vain merimakkara.
...ja elämä on ihmisen parasta aikaa...
Elämä on laiffii.
Rommaus on vain rommaus
Syksy on vain syksy
Ale on vain -70%
Siksi realisoinkin sijoitukseni rahaksi ja myin kämppäni pois juuri ennen romahdusta. Rommauksen jälkeen tehdään tili ostamalla puoleen hintaan.
Miksi maksaa asumisesta liikaa, kun voi asua käytännössä ilmaiseksi vuokralla?
"Miksi maksaa asumisesta liikaa, kun voi asua käytännössä ilmaiseksi vuokralla?"
Ei tietenkään kannata jos voi asua ilmaiseksi vuokralla. Hitto kun minun eteeni ei koskaan satu noita uskovaisia mummoja vaan aina ovat minulta pyytäneet markkinavuokraa.
No tarkeneetaan.
Kämppä myyty kuplahinnalla. Vuokralla noin vuoden pari, kunnes rommaus on saavuttanut huippunsa. Vuokriin menee ehkä 15 000 egeä, kun taas kämpän saa nyt 50 000 euroa halvemmalla.
Kas näin vuokralla-asuminen on kuin onkin ilmaista ja vielä jää rahaa 35 000 euroa vaikkapa auton ostoon!
noin kävisi vain jos hinnat alkaisivat tippua hyvin nopeasti ja paljon, puolet pois hinnoista muutamassa vuodessa. Lisäksi en oikein ymmärrä mistä tiedät milloin "rommaus on saavuttanut huippunsa", ilmoitetaanko se päivä Hesarissa vai?
Ja miten tuon "ilmaisen asumisen" käy jos ei romahdakaan? Tai jos hinnat jatkavat nousuaan edes pari prossaa vuodessa? Silloinhan kuukausivuokrasi on aivan törkeä.
Tavallaan asunto on minulle sijoitus.
Se nimittäin ei ole se elämäni kallein asunto (toivottavasti), vaan tarkoituksena on muuttaa isompaan lähiaikoina. On ollut jo jonkin aikaa, mutta sopivaa ei ole tullut vastaan... Asuntokaupoissa ei kannata hötkyillä. :)
Eli ostin asunnon säästääkseni seuraavaa varten. Vastaavan vuokrakämpän olisin saanut suurin piirtein samoilla kuluilla, mutta tässä tulee pakkosäästettyä seuraavaa varten samalla.
Jos kävisi niin että myydessäni tätä asuntoa sen arvo olisi huomattavasti (ehkä 30%?) alle ostohinnan, olisin itse asiassa jäänyt tappiolle. Sinänsä sekin tilanne olisi hyvä, sillä uuden saisi halvemmalla, olisin vain henkilökohtaisesti mokannut arvioinneissani.
Tosin tästä ei juuri oli pelkoa. Vaatisi asuntojen hintoihin noin 50% laskun, mitä ei kyllä näytä tulevan. Ainakaan hitaseihin... Pikemminkin päin vastoin. :)
Ensisijainen käyttötarkoitus kodilleni on toki keskustelun avaajan vetämän linjan mukainen perheen onnellisen elämän tukipilari ja tyyssija, mutta osin kyse on toki myös sijoituksesta, kuten The Rat viitoitti.
Sijoitusaspekti tulee ainakin minulla siitä, että vertaan omistusasuntoa vapaaehtoiseen eläkevakuutukseen. Jos/kun saan lainat maksettua ennen eläkeikää, pärjännen vanhuuteni läpi aika pienelläkin eläkkeellä. Siihen kun on kuitenkin nykyisen tietämyksen mukaan aikaa yli 30 vuotta, on sen hetkistä eläkejärjestelmää turha arvailla. Se kuitenkin lienee todennäköistä, että asuminen maksaa silloinkin paljon, jos ei ole velatonta omistusasuntoa. Mm. siksi tulevat asumiskulut kannattaa minimoida maksamalla nyt kiltisti sitä lainaa.
Siitä minä en ota paineita, että lapsille pitäisi olla jotain rahanarvoista jaettavaa, kun iskästä aika jättää. Pyrkimys on, että henkinen perintö kuitenkin olisi mittaamattoman arvokas :)
Asuntojen hinnat voivat tempoilla ylös ja alas, mutta eläkkeellä meidän kaikkien tulot ovat niin tuskallisen pienet, että ASUMISMENOT ON SAATAVA PIENIKSI. Siihen ei oikein auta muu kuin kärvistellä velkojen kanssa, jopa ikilaina on eläkkeellä maksettu. Voi myös aikanaan ottaa käänteisen as. lainan jos haluaa eläkepäivillä pistää ihan risaiseksi ja purjehtia maapallon ympäri. Minulle ei ainakaan ole samantekevää, mitä teen "kolmannen elämäni" kynnyksellä kun voin vihdoin alkaa tehdä vaimoni kanssa kaikkea sitä mistä olen haaveillut. Jos silloin istuisin vuokraluukussa, ampuisin itseni.
Kiitos kannustuksesta!
Minä kuitenkin (vaikka en ole ns. suurituloinen) koen, että voin tässä lainanmaksun ohessakin "elää" ja tehdä pääosin niitä asioita, joista pidän. Tarkoitan siis sitä, ettei asuntovelkainen elämäni suinkaan ole "sitten kun" -elämää eli eläkkeen alkamisen ja lainanmaksun loppumisen odottelua.
Minusta on vain hyväksi, ettei kaikkea olekaan taloudellisesti mahdollista toteuttaa tai saada nyt heti. Tämä realiteetti pitää mielestäni suhtautumisen rahaan aika terveellä pohjalla.
Et voi mistään tietää, oletko terve kun vihdoin pääset eläkkeelle. Ja toisaalta ne asiat mitkä sinua nyt kiinnostavat, eivät enää helpostikaan kiinnosta eläkkeellä.
Siinä kun on semmonen ikävä puoli siinä eläkkeessä, että ihminen on silloin jo aika vanha.
Mielestäni fiksusti ajateltu.
Itse olen myös ajatellut oman talon lunastamista palanen kerrallaan omaksi (sitähän lainan lyhentäminen tarkoittaa) vaihtoehtona vapaaehtoiselle eläkesäästämiselle, jota jotkut harrastavat.
Lunastamme siis talon omaksi (ja nykyvauhdilla reippaasti ennen eläkeikää), unohdamme eläkesäästämisen (jos ei nyt sitten aivan hillittömästi ala ylimääräistä kertymään), ja nautimme sitten edullisesta asumisesta eläkeiässä, jolloin pienemmilläkin tuloilla pärjää mukavasti.
Ja rahaa on jäänyt ihan kivasti elämiseen nytkin, paremminkin on ollut puhetta tasalyhennyserän kasvattamisesta...
Oma vastikään valmistunut talomme ei ole.
Kaksi vuokralla olevaa kerrostalo-osakehuoneistoa (yksiö pääkaupunkiseudulla ja peritty kaksio pohjoissuomalaisessa maakuntakeskuksessa) ovat.
Vielä pari vuotta sitten oli kolmaskin osakehuoneisto, rivitalosta, joka ei myöskään ollut sijoitus, koska oli aikaisemmin perheemme koti. Se myytiin enne kuin aloitimme rakentamisen.
että nyt kolmevitosena olen rivakalla työnteolla ja ansiottomalla arvonnousulla onnistunut kasvattamaan sellaisen pääoman että jos myisin paskan pois, voisin lähteä karibialle koroilla juomaan rommia loppuelämäkseni. En ehkä tee sitä (vielä), mutta mukavaa tietää että voi..