Minäkin.. sydämeni...sinun.
Kolme sanaa meidän tavalla,
ettemme romahduttaisi tätä maailmaa
niiden "oikeiden" voimalla.
Kolme sanaa meidän tavalla,
ettemme romahduttaisi tätä maailmaa
niiden "oikeiden" voimalla.
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
että siinä kohtaa, missä sydämeni vielä sykki sinulle heikosti viikko sitten, on pelkkä luodinreikä. Tiedät tasan tarkkaan, miksi. Se oli ala-arvoisin viesti, minkä kukaan koskaan on minut tietäen kirjoittanut!
helppoon, keksi jotain parempaa.
vain pari kirjoittajaa, joten ei ole vaikeaa erottaa kuka kukin on. Ladyllekin tiedoksi...
olisi jos yksin pitäisi kirjoitella.
oli tämä runosi
Illanjatkoja..
Mutta älä anna heidän päättää mitä kirjoitat!
Tämä oli hieno.
piristää aina :) ja runostakin pidin.
teille asiallisille :))
Ja mitäpä noista kommenteista pahastumaan, en tunne heitä, luottamuksellisesti taikka muutenkaan. Sekä todellisuudessa Lady kirjoittaa vain tämän nimen alla, joten aivan rauhassa tunnistelemaan vaikka jokaista kirjoittajaa täällä ;)
tuo kolme sanaa meidän tavalla, kuulosti mukavalta, kivasti kirjoitettu!
aurinkoista päivää ja perjantaita.
Oli tähän jokin selitys, mutta pääsi livahtamaan jonnekin :)
Tuollainen pisteiden harkitsematon (suo anteeksi: ei, en tosiaankaan tiedä, kuinka tarkoin harkitsit) räiskintä naksahtaa päässäni aina jotenkin epämiellyttävästi. Olisit laittanut vain pilkut. Sanojen vähyys kertovat sellaisenaan kaiken rivien väleistä. Siihen ei tarvita kolmea pistettä. Mielestäni rakennetta olisit muutenkin saanut pyöritellä vähän enemmän. Tällä tavalla jotenkin, hmm, jämähtää(?). Aina on olemassa sekin mahdollisuus, että naksahtelut johtuvat vain aivojeni virheellisestä rakenteesta!
Sisällöllisesti runosi jaksaa kiinnostaa pitkään. Niin kuin joku jo mainitsikin, tässä on mukana hippunen salaperäisyyttä. Tarkemmin miettimällä riveiltä ja niiden välistä voi löytää useitakin merkityksiä. Kirjottamiesi sanojen tarkoitus on varmaan sinulle selvääkin selvempi. Tämä on kuin pieni puheenvuoro sille toiselle, joka ymmärtää, meidän kesken. Vilpittömän oloinen runo. Jää hyvä mieli.
En tiedä, kaipaatko palautetta/kritiikkiä rakentavassa mielessä vai puratko vain tuntojasi. Olet itse kommentoinut omia runojani, joten tämä on kai jotain veljellistä/sisarellista vastapalveluksen tynkää. :) Tahtoo sanoa, etten todellakaan kirjoittanut tätä häijy kiilto silmissäni. Täytyy olla varovainen, koska en tulokkaana oiken tiedä, kuinka herkkänahkaista porukkaa täällä pyörii. Hymy sinulle.
Koskaan en pane pahakseni tuon kaltaista palautetta, siitähän voi jopa oppia jotain ;)
Voin sanoa että sitä kaipaisinkin, välillä. Vaikka runoni ovatkin tunteideni tulkkina enimmäkseen ja harvemmin ajattelen rakennetta taikka kielioppia.
Aaah..ja pisteisiin :))
Jyrkästi ja vastarantaisesti niitä ei voisi pilkuiksi muuttaa :))
Se muuttaisi mielestäni sitä tunnetta jota ne edustavat.
Sanat pisteillä toisistaan erotettuna, katkonaisena lausuttuna antaa sen tunteen.. ettei kaikkea voi lausua sanoin, sen voi yrittää, etsiä sanoja, poimia sieltä täältä vain tajutakseen toisen jo tietävän merkityksen ja siinä vaiheessa sanat hukkuvat ja on vain se tunne ja se tunnetaan ei puhuta.
Hmmh.. :)) jos tuo mitään selvensi, sekin saattaa olla minulle enemmän selvempää.
Odotan mielenkiinnolla josko jossain vaiheessa lisää kuulla palautettasi?
Ja tervetuloa vain porukkaan mukaan :)
laita niitä edes kolme (3) kappaletta! Kas näin: ... Minä sitten naksuttelen ihan itseni kanssa, kun seuraavat pisteet heität kehään. (Huoh!) Runohan on tiivistetyin sanomisen muoto. Muutamalla rivillä leväytetään lukijan silmien eteen kokonainen maailma, ajatusten sokkeloinen verkosto. Ei tarvita kuin pari taiten valittua sanaa, ja kaikki on sanottu. Rivien välit ne vasta huutavatkin. Runon minimalistisuus, tauot säkeiden ja säkeistöjen välillä korvaavat erinomaisesti kolmen pisteen vaikutuksen. Mutta, mutta... (Huomasitko?) Lupaan yrittää ymmärtää rakkaita pisteitäsi. Mielestäni runon asettelulla ja rakenteen pohdinnalla voi puolestaan todella vaikuttaa sen herättämään tunteeseen/mielikuvaan. Sisältö itsessään on tietysti tärkein, mutta lukija ei ilman pientä avustusta ehkä kykene kuulemaan runoasi samalla tavalla kuin sinä itse.
Ei kai muuten sattunut, se tuolilta putoaminen? Minä en ole väkivaltainen ihminen enkä missään tapauksessa halua murtaa lonkkaluutasi. Palautetta suollan jatkossakin nyt, kun saan sitä armollisella luvallasi antaa. (On aina niiiin mukava päästä esille. Minä, minä, minä: kuinka ärsyttävä olenkaan). Kiitos tervetulotoivotuksista. Luultavasti viipyilen täällä ainakin vähän aikaa ja varsinkin välillä.
Tapaamisiin, H-K Ja pakollinen :)
sinäpä se mainio olet!!!
Ja tietäisitpä vain kuinka rakkaat nuo pisteet onkaan, niillä onkin pitkä ja tärkeä historia :))